9.1 Zainab valmistautuu nuoruuteen

Tavoitteet

  • Oppilas ymmärtää nuoruuden merkityksen oman identiteettinsä kehittymisen ja oman tulevaisuutensa kannalta.

  • Oppilas saa mahdollisuuden keskustella nuoruuteen liittyvistä kasvun haasteista.

  • Oppilas ymmärtää, miten tärkeää on hyväksyä oma identiteettinsä vähemmistön edustajana.

  • Oppilas saa vertaistukea muilta musliminuorilta.

  • Oppilas oppii ymmärtämään kaveripiirin vaikutuksen omaan käyttäytymiseen.

  • Oppilas pohtii, mitä tarkoitetaan hyvällä seuralla.

Opetusvinkit

  • Keskustellaan yhdessä, tuntuiko oppikirjan kuvaus ikävästi sujuneesta tunnista tutulta. Oletko ollut itse vastaavassa tilanteessa? Olitko porukan johtaja, mukana naureskelija ja vai hiljainen sivusta seuraaja? Haluaisitko tai uskaltaisitko olla myös se, joka sanoo ääneen, että nyt pitää lopettaa?

  • Mietitään vastausta siihen, miksi nuoret alkavat vastustaa sääntöjä ja uhmata aikuisia ja näiden asettamia rajoja. (Kuten tekstissä kerrotaan, on kapinointi normaali osa nuoren ihmisen kasvua ja kehitystä, eikä se tee nuoresta pahaa tai huonoa ihmistä. Hän vain pyrkii vähitellen irtautumaan aikuisten määräysvallasta. Silti olisi tärkeää ymmärtää, millaisia sääntöjä voi uhmata. On hyvä muistaa, että myös aikuisena on sääntöjä, joiden rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Jos nuori kapinassaan syyllistyy rikoksiin, hän voi pilata koko loppuelämänsä.)

  • Myös uskonnollisesta näkökulmasta nuori ihminen alkaa ymmärryksen lisääntyessä olla enemmän vastuussa omista teoistaan. Mietitään, voisiko nuorella olla joitain muita keinoja osoittaa olevansa jo kykenevä ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja saamaan enemmän määräysvaltaa omiin asioihinsa kuin rikkomalla hänelle asetettuja sääntöjä.

  • Henkiseen kasvuun liittyy myös epävarmuutta, ahdistusta ja pahaa oloa, jota ehkä tulee purettua huonona käytöksenä ja riitelynä. Millä muilla tavoilla huonoa oloa voisi yrittää parantaa? (Liikkumalla ja nukkumalla riittävästi, että jaksaa; puhumalla jonkun kanssa; tekemällä asioita, joista tulee hyvä olo. Uskonnollisten rituaalien tarkoituksena on myös luoda säännöllisiä elämäntapoja ja rutiineja, joilla parannetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia.)

  • Yhdessä tehtävässä kysyttiin, millainen on hyvä ystävä. Voidaan listata oppilaiden vastauksia taulukoksi ja katsoa, millaisia ominaisuuksia pidettiin kaikkein tärkeimpinä.

  • Voiko paras ystävä olla muu kuin muslimi? Vastaus täytyy perustella. (Toki voi, jos ystävä hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on ja tukee, auttaa ja kuuntelee.)

  • Ajankäyttöön liittyvässä kysymyksessä kysyttiin, paljonko vietetään aikaa yksin/kavereiden/perheen kanssa. Tähän liittyen voidaan miettiä, onko joku yksin (tai kokeeko yksinäisyyttä) koulussa tai ollessaan kavereiden seurassa.

  • Mietitään vastausta siihen, miksi myös nuorelle olisi tärkeää viettää aikaa paljon perheensä parissa, jopa enemmän kuin kavereiden. (Islam korostaa perheen merkitystä ja kehottaa asettamaan aina perheenjäsenten edun ja oikeudet etusijalle. Lisäksi viettämällä aikaa perheen parissa nuori toivottavasti tulee hyväksytyksi omana itsenään ja saa rakkautta perheenjäseniltä ehdoitta, mikä on tärkeää oman myönteisen minäkuvan kannalta.)