Ennen kristinuskoa Suomessa palvottiin henkiä ja esi-isiä

Kuvapohdintaa

  • Katsellaan sivun 59 kuvaa ja pohditaan, missä Suomessa törmää vielä tonttuihin tai uskomuksiin niistä. Mitä muita luontoon liittyviä asioita tai henkiä palvottiin? Keskustellaan, liittyvätkö joulu ja tontut muinaisuskoon. Pohditaan, kuka määrittelee, ovatko tontut osa muinaisuskoa vai nykyistä kristillistä traditiota. Onko islamilaisessa kulttuuripiirissä tällaisia muinaisuskoon liittyviä piirteitä
  • Katsotaan karhun kuvaa sivulla 60. Kerätään taululle kaikki oppilaiden tietämät karhu-sanan synonyymit. Etsitään netistä Metsien kätkemä -dokumentti karhunpäivästä, tai tutustutaan Karhuveljeni Koda -elokuvan juoneen.  Pohditaan, miksi juuri karhu oli muinaissuomalaisille pyhä.
  • Tutkitaan Pyhätunturin kuvaa sivulla 61. Keskustellaan sanasta pyhä. Mitä se tarkoittaa? Mikä on oppilaille pyhää? Etsitään netistä muita pyhä-alkuisia paikannimiä. Googletetaan myös paikkoja, jotka alkavat sanalla ”saint”. Mihin katsomukseen tämä sana viittaa?

Opetusvinkkejä

  • Muistellaan Suomen historiaa ja etsitään netistä aiheeseen virittäviä dokumentteja hakusanalla “kivikausi”.
  • Keskustellaan, mihin Suomessa ja muualla maailmassa on uskottu ennen kristinuskoa. Mitä uskottiin tapahtuvan kuoleman jälkeen?
  • Pohditaan, kuinka sairauksia parannettiin ennen lääketieteen kehitystä.
  • Havainnollistetaan kartan avulla kristinuskon tulo Suomeen: katolisen kirkon levittäytyminen lännestä, ortodoksinen kirkko idästä ja luterilaisuuden synty keskiajalla.
  • Luterilaisuuteen kuului ajatus kirkon oppien välittämisestä kansan omalla kielellä. Pohditaan, miten tämä hyödytti suomen kielen kehitystä ja edesauttoi suomen kansallisaatetta.
  • Onko pyhien tekstien kääntämisellä omalle äidinkielelle vaikutusta uskonnollisiin tulkintoihin?