Sanasto

adab: islamilaiset käytöstavat
adhan: rukouskutsu, joka kutsutaan päivittäisen rukoushetken merkiksi
ahl al bayt: Profeetan talonväki. Imaamit ovat Profeetan talonväkeä eli jälkeläisiä.
ahl al kitab: kirjan kansat, joilla tarkoitetaan niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet kirjan Jumalalta. Tähän luokkaan lasketaan suppeimmin juutalaiset, kristityt ja saabilaiset.
akhira: kuolemanjälkeinen elämä
amal: teot
ansar: auttaja. Ansareiksi kutsutaan Medinan asukkaita, jotka auttoivat ja suojelivat profeetta Muhammedia.
akhlaq: etiikka
al asma al husna: Jumalan kauneimmat nimet. Niitä on Koraanissa yhteensä 99, ja ne kaikki kertovat, millainen Jumala on.
al khulafa al rashidun: neljä ensimmäistä Profeetan jälkeistä kalifia, oikeaan johdetut kalifit
ashraku: monijumalainen
ashura: islamilaisen kalenterin 1. kuukauden 10. päivä. Shiialaisuudessa suuri surun päivä, koska silloin profeetta Muhammedin lapsenlapsi ja shiialaisten kolmas imaami Imam Husain murhattiin monien perheenjäsentensä, seuraajiensa ja sukulaistensa kanssa. Sunnimuslimit paastoavat tämän päivän kiitokseksi profeetta Musan ja hänen kansansa vapautumisesta faraon orjuudesta. Myös sunnilaisuudessa Husainin kuolema on surun päivä.
asr: iltapäivän rukous, yksi viidestä päivittäisestä pakollisesta rukouksesta
awra: kehon alue, joka pitää peittää muiden läsnä ollessa
aya: Koraanin jae. Tarkoittaa kirjaimellisesti merkkiä.

bab al nisa: naisten oveksi nimetty ovi Profeetan moskeijassa. Tila oli kuitenkin kaikille yhteinen.
banu Israil: Israelin heimot
barzakh: hautavaihe. Tämän elämän ja kuoleman jälkeisen elämän välissä on hautavaihe, joka kestää ihmisen kuolemasta Tuomiopäivään.
basmala: tarkoittaa ilmauksen ”bismillahi al rahmani al rahim” lausumista. Suomeksi se merkitsee ”Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen”. Koraanin lausuminen aloitetaan aina basmalalla.

dhikr: Jumalan muistaminen
dhimmi: muuhun uskontokuntaan kuuluva
din: uskonto siinä merkityksessä, että se sisältyy kaikkiin elämäntilanteisiin. Islamissa uskontoa ja arkielämää ei erotella toisistaan.
dirham: islamilaisessa valtakunnassa käytetty rahayksikkö
du’a: pyyntörukous
dunia: maanpäällinen elämä

fajr: aamurukous, yksi viidestä päivittäisestä pakollisesta rukouksesta
fard: pakollinen asia
fatwa: oppineen uskonnolliseen kysymykseen antama vastaus, johon ei löydy vastausta suoraan lainopista. Osa muslimeista katsoo, että kysyjän on pakko noudattaa oppineen antamaa fatwaa. Fatwa ei sido niitä muslimeita, jotka eivät ole kysyneet asiaa kyseessä olevalta oppineelta.
fiqh: lainoppi
fitra: luonnollisen puhtauden tila, jossa ihminen on Koraanin mukaan syntynyt ja joka tarkoittaa uskoa Jumalaan

ghusl: suurempi rituaalinen rukouspesu. Ghusl on koko vartalon ja hiusten pesu, joka aloitetaan pesemällä pää, sen jälkeen pestään oikea puoli ja sitten vasen puoli. Ghusl päätetään tekemällä wudu, pienempi rituaalinen peseytyminen.

hadith: kirjallinen perimätieto, joka sisältää kertojaketjun ja varsinaisen välitetyn kertomuksen
hadith qudsi: pyhä perimätieto. Tietoa, jonka enkeli Jibril on välittänyt Jumalalta profeetta Muhammedille mutta jota ei ole Koraanissa.
hadu (tai yahud): juutalaiset
hafiz: henkilö, joka osaa ulkoa koko Koraanin
hajj: pyhiinvaellus, joka tehdään Mekkaan islamilaisen kalenterin 12. kuukauden 8.–12. päivien välillä
halal: islamin lainopissa käytetty sana, joka tarkoittaa sallittua asiaa. Kirjaimellisesti sana halal merkitsee laillista.
hanif: uskonnoltaan yksijumalainen ihminen. Koraanissa viittaa henkilöön, joka oli yksijumalainen ennen profeetta Muhammedin aikaa.
haram: islamin lainopissa käytetty sana, joka tarkoittaa kiellettyä asiaa. Kirjaimellisesti sana haram merkitsee laitonta. Jos jokin asia on luokiteltu haramiksi, sen tekeminen aiheuttaa ihmiselle synnin.
hawariyun: profeetta Isan seuraajat. He olivat islamin näkökulmasta muslimeita.
hijab: naisen islamilainen pukeutuminen, joka sisältää myös hyvän käytöksen. Arkikielessä hijabilla tarkoitetaan yleensä musliminaisen huivia.
hijra: profeetta Muhammedin ja hänen seuraajiensa muutto Mekasta Medinaan. Hijralla voidaan tarkoittaa myös muslimien muuttoa Mekasta Abessiniaan eli Etiopiaan aikana, jolloin muslimeita alettiin vainota Mekassa.
hizb: on puolikas juzia. Hizb tarkoittaa kuudeskymmenesosaa Koraanista. Hizbejä käytetään Koraanin opettelun apuna.

ibada: jumalanpalvelusteot, johon kuuluvat esimerkiksi rukous, almuveron maksu, paasto ja pyhiinvaellus. Jumalanpalvelusta ovat kaikki hyvät teot, jotka tehdään Jumalan nimeen.
id: juhla
id al adha: uhrijuhla. Uhrijuhla on islamilaisen kalenterin suurin juhla, ja sitä vietetään islamilaisen kalenterin 12. kuukauden 10. päivänä. Juhlalla muistetaan profeetta Ibrahimia ja hänen koetustaan, kun hän oli uhrata rakastamansa pojan Ismailin. Palkkioksi koetuksesta Jumala lähetti heille lampaan uhrattavaksi.
id al fitr: paaston päätösjuhla, jota juhlitaan islamilaisen kalenterin 10. kuukauden 1. päivänä ramadan-kuun paaston päättymisen kunniaksi
id al ghadir: shiialaisille id al adhan ja id al fitrin jälkeen tärkein juhla. Shiialaiset uskovat, että Allah käski profeetta Muhammedia ilmoittamaan ihmisille Alin olevan Profeetan seuraaja eli ensimmäinen kalifi hänen jälkeensä. Tämä tapahtui paikassa nimeltä Ghadir khumm, ja siksi juhlan nimeksi on tullut id al ghadir.
iftar: paaston päätösateria. Syödään iltarukouksen ajan alkaessa.
ihsan: tarkoittaa kirjaimellisesti täydellistymistä. Kun muslimi uskoo Jumalaan aidosti ja toteuttaa uskoaan aidosti, on kuin hän näkisi itsensä Jumalan. Ihsan merkitsee tekojen hyveellisyyttä ja kauneutta ja palvonnan korkeinta tasoa, jossa uskovainen on täysin vilpitön.
ihram: vaate, johon pukeudutaan ennen saapumista Mekan porteille. Miehillä asu koostuu kahdesta saumattomasta kankaasta, mutta naisten ihram-asuihin ei liity värivaatimuksia tai määräyksiä saumattomuudesta.
ilm: tieto
imaami: sunnilaisuudessa imaamilla tarkoitetaan rukouksen johtajaa. Shiialaisuudessa imaami on muslimiyhteisön erehtymätön hengellinen johtaja.
iman: usko
Injil: Isan Jumalalta saama kirja, Evankeliumi
iqama: pienempi rukouskutsu, joka sanotaan juuri ennen päivittäisiä pakollisia rukouksia
isha: yörukous, joka on yksi viidestä pakollisesta päivittäisestä rukouksesta
istikhara tai istikhara du’a: tarkoittaa neuvonpyyntöä Jumalalta. Se on pyyntörukous, joka lisätään rituaalisen ylimääräisesti tehdyn rukouksen loppuun, kun ihminen on epävarma siitä, mikä päätös hänen tulisi tehdä. Rukouksella pyydetään Jumalalta johdatusta päätöksen tekoon.

jahiliya: tietämättömyyden aika
jihad: tarkoittaa kirjaimellisesti kilvoittelua eli henkistä ponnistelua tai kamppailua. Suuri jihad on kilvoittelua siinä, että muslimi tekee oikein ja noudattaa uskonnollisia rituaaleja, esimerkiksi rukoilee päivittäiset viisi rukousta. Pieni jihad tarkoittaa puolustussotaa, jos muslimeita vastaan hyökätään uskonnon vuoksi.
jinni: tulesta luotu henkiolento. Koraanissa Jumala kertoo luoneensa kolmenlaisia olentoja: ihmisiä, jotka on luotu maasta, jinnejä, jotka on luotu tulesta, ja enkeleitä, jotka on luotu valosta. Jinneillä on vapaa tahto, kuten ihmisillä, ja ne voivat valita hyvän ja pahan väliltä.
jumu’a: perjantaipäivä. Salat al jumu’a on perjantairukous.
juz: yksi juz on kolmaskymmenesosa Koraanista. Juzeja käytetään Koraanin ulkoa opettelun apuna.

kafan: käärinliina
kalifi: islamilaisen valtakunnan hallitsija. Yleensä kalifilla tarkoitetaan profeetta Muhammedin kuoleman jälkeisiä neljää islamilaisen yhteisön hallitsijaa.
kalligrafia: taiteen laji, jossa käytetään tyyliteltyä arabiankielistä kirjoitusta
khoms: almuvero shiialaisuudessa. Viidesosa vuotuisista säästöistä.
khula: avioliiton mitätöinti, naisen aloittama prosessi avioliiton päättämiseksi
khutba: saarna
kufr: epäusko
kursi: lukuteline, jota käytetään, jos Koraania luetaan lattialla istuen

laylat al qadar: voiman yö, jolloin rukous vastaa tuhannen kuukauden mittaista rukousta. Voiman yön tarkkaa päivää ei tiedetä, mutta islamilaisen perimätiedon mukaan se on todennäköisimmin jokin ramadanin kymmenestä viimeisestä parittomasta yöstä.

madhhab: lakikoulukunta. Lakikoulukunnat ovat kehittäneet islamilaista lainoppia määrittämillään menetelmillä. Päälakikoulukuntia on viisi.
maghrib: auringonlaskun rukous, yksi viidestä päivittäisestä pakollisesta rukouksesta
mahr: huomenlahja
mahram: lähisukulainen, jonka kanssa ei voi mennä naimisiin
makruh: ei-suositeltava teko. Teko, jonka tekeminen ei aiheuta ihmiselle syntiä, mutta sitä pidetään silti epäsuotavana asiana. Esimerkiksi raa’an valkosipulin syöminen ennen yhteisrukoukseen menoa.
Masih: Messias eli Voideltu. Tarkoittaa yleensä profeetta Isaa eli Jeesusta.
maqsura: hallitsijan aitio moskeijassa
mihrab: moskeijassa oleva rukoussyvennys, joka osoittaa Kaaban suunnan. Mihrabilla tarkoitetaan myös pientä rukoushuonetta.
minbar: saarnastuoli
muamalat: sharian toinen osa, joka sisältää sopimusasiat ja sosiaalisen kanssakäymisen
mubah: teko, jonka ihminen voi vapaasti valita, islamilaisen lainopin mukaan uskonnollisesti neutraali asia. Esimerkiksi istuminen ja juokseminen.
muezzin: rukouskutsuja
muhajirun: Medinaan muuttaneet muslimit
mujtahid: uskonoppinut
mustahabb: islamilaisen lainopin mukaan suositeltava teko. Niitä ovat ne hyvät teot, jotka eivät ole muslimille pakollisia.
mufattarat: paaston rikkoutuminen
muharram: islamilaisen kalenterin 1. kuukausi. Shiialaisuudessa suruaikaa, koska muharramin 10. päivänä profeetta Muhammedin lapsenlapsi ja shiialaisten kolmas imaami Husain ibn Ali murhattiin.
munafiqun: tekopyhät, muslimia teeskentelevät
mushaf: Koraanin yksittäiset, irtonaiset tekstiliuskat. Jotkut tuntevat Koraanin tänäkin päivänä tällä nimellä.

nabi: profeetta. Jumalan valitsema ihminen, jolle annettiin sanoma. Kaikki profeetat eivät saaneet kirjaa tuodakseen, mutta kaikki profeetat saivat ilmoituksia ja tehtävän julistaa Jumalan sanaa.
nafs: parempi minä tai itse, joka auttaa olemaan parempi muille eli tekemään enemmän hyviä tekoja
nasara: nasaretilainen, nimitys, jolla Koraanissa viitataan profeetta Isan seuraajiin eli kristittyihin
nikah: avioliittosopimus. Laaditaan yhdessä imaamin ja todistajien läsnäollessa.
niqab: musliminaisen kasvot peittävä huntu
niya: aikomus. Ilmoitus tai ajatus, jolla ilmaistaan tehtävän teon tarkoitus.

qadi: valtion nimittämä, islamilaisen oikeuden koulutettu tuomari
qadar: ennalta määrätty. Ihmisellä on vapaa tahto, mutta esimerkiksi ihmisen syntymä ja kuolema ovat Jumalan ennalta määräämiä asioita, joihin ihmisellä ei ole valtaa.
qari: henkilö, joka osaa resitoida Koraania tajwid-sääntöjen mukaisesti
qasida: runo, joka koostuu 30–80 säkeestä perinteen mukaan. Qasidat ovat vahvasti kuvailevia. Ne pysyivät suosituimpina runomuotoina 1800-luvun lopulle saakka.
qibla: rukoussuunta. Se oli ensin kohti Jerusalemin Temppelivuorta, mutta hijran jälkeen se on ollut kohti Mekassa sijaitsevaa Kaabaa.
quwama: elatus ja ylläpito

rak’a: rukousliikesarja, josta yhdessä rukouksen luvun kanssa koostuu rukous. Esimerkiksi aamurukous fajr muodostuu kahdesta rak’asta ja keskipäivän rukous zuhr neljästä rak’asta.
ramadan: islamilaisen kuukauden 9. kuukausi, joka on myös paastokuukausi
rasul: lähettiläs eli profeetta, joka on saanut Jumalalta kirjan. Jumalan valitsema ihminen, jolle annettiin tehtäväksi ilmoittaa ihmisille Jumalan sanaa.
ruku: päivittäisiin rukouksiin kuuluva rukousliike, jossa kumarretaan seisten pitäen kämmenet polvien tasolla

sabin: saabilaiset
sabr: kärsivällisyys
sadaqa: vapaaehtoinen hyväntekeväisyys
sahabi: monikossa sahaba. Sahabi tarkoittaa profeetta Muhammedin seuralaista.
sa’ii: Safa- ja Marwa-kukkuloiden välillä kulkeminen
salat: rukous
salat al jumu’a: perjantairukous
sawm: paasto. Islamilaisessa paastossa pidättäydytään kaikesta juomasta, ruuasta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä aamun sarastuksesta auringon laskuun.
shahada: uskontunnustus: ei ole muuta palvomisen arvoista kuin Jumala ja Muhammed on Jumalan sanansaattaja.
sharia: islamilainen laki. Kirjaimellisessa merkityksessä tie.
shirk: synti, jossa asetetaan jotain Jumalan rinnalle
suhur: ateria, joka syödään ennen auringon sarastusta ja paaston aloitusta
sujud: rukousasento, jossa polvistutaan ja laitetaan otsa maahan
sujud al shukr: polvistuminen, joka tehdään kiitokseksi Jumalalle
sunna: profeetta Muhammedin esimerkki
surat: suura, Koraanin luku

tafsir: Koraanin selitysteos
tajwid: Koraanin resitointi ja resitoinnin säännöt. Normitettuja tapoja on seitsemän erilaista.
takbir: rukousasento, jossa ollaan seisaaltaan, nostetaan kädet kämmenet auki korvien tasolle tai alapuolelle ja lausutaan ”Allahu akbar”. Rukousasennon nimi on sama kuin arabiankielisen lauseen ”Allahu akbar” nimitys. Suomeksi lause merkitsee ”Jumala on suurin”.
talaq: avioero. Talaqiin kuuluu harkinta-aika, iddah.
talbiya: vastaus Jumalan kutsuun suorittaa hajj
tarawih: rukous, joka suoritetaan ramadan-kuukauden aikana iltarukouksen jälkeen ja joka sisältää neljä kertaa kaksi rak’aa. Yhteensä kahdeksan rak’an aikana luetaan yksi juz eli kolmaskymmenesosa Koraanista. Rak’ojen määrä voi poiketa kahdeksasta. Kuukauden mittaan näissä rukouksissa luetaan koko Koraani.
tashahud: rukousasento, jossa istutaan polvillaan. Tashahudin aikana lausutaan uskontunnustus eli todistetaan Jumalan ykseyttä. Samalla voidaan nostaa oikean käden etusormea.
taslim: pakollisten rukousten lopussa suoritettava lopputervehdys, jonka jälkeen rukous päättyy
tawaf: Kaaban kiertäminen seitsemän kertaa
tawba: katumus. Tawba tarkoittaa kielletyn jättämistä ja paluuta oikeaan.
tawhid: ykseys. Jumalan ainutlaatuisuuden käsite.
tayammum: kuivapesu, rukouspesu ilman vettä. Ennen pakollista rukousta tehtävä rituaalinen pesu hiekalla tai hiekkapölyllä, kun ei voida käyttää vettä.
turba: rukouksessa käytettävä savikiekko tai -pala. Turba-sana tarkoittaa kirjaimellisesti multaa, maaperää ja savea, ja pala tehdäänkin joko mullasta tai savesta. Turba symboloi ihmisen luomista savesta ja paluuta saveksi. Shiiamuslimi asettaa rukouksessa otsansa turban päälle sujudissa.

umma: suomeksi yhteisö. Islamissa ummaksi kutsutaan islamilaista yhteisöä, johon kuuluvat kaikki muslimit.
ummahat al muminin: Uskovien äidit. Tällä nimityksellä tarkoitetaan profeetta Muhammedin vaimoja.
ummi: oppimaton, luku- ja kirjoitustaidoton
umra: pieni pyhiinvaellus. Umran voi suorittaa mihin tahansa aikaan vuodesta toisin
kuin hajjin, uskonnollisiin velvollisuuksiin kuuluvan pyhiinvaelluksen, jonka aika on määrätty.
urf: tapaoikeus, jota on käytetty ennen islamin tuloa mutta joka ei ole ristiriidassa islamilaisen lain hengen kanssa
usul al fiqh: uuden lain muodostaminen fiqhissä

wajib: pakollinen teko. Wajib tarkoittaa kirjaimellisesti pakollista, ja sanaa käytetään arkikielessä samassa merkityksessä kuin sanaa fard. Lainopillisessa tekstissä wajib on asia, jota pidetään yleisesti pakollisena, mutta pakollisuudelle ei löydy todisteita.
witr: pariton rukous
wudu: rituaalinen pesu, joka tehdään ennen rukouksia sekä ennen Koraanin lukemista. Se, mitä pestään ja missä järjestyksessä, vaihtelee hieman lakikoulukunnan mukaan.

yahud (tai hadu): juutalaiset
yasbahuna: uiminen, kelluminen

zakat: almuvero. Jos muslimilla on omaisuutta säästössä, hänellä on uskonnollinen velvollisuus maksaa siitä keskimäärin 2,5 %:n vero.
zakat al fitr: pakollinen maksu, joka suoritetaan jokaisesta perheenjäsenestä ramadan-kuukauden lopussa. Maksun pitää olla vähävaraisten käytössä ennen id al fitriä.
zuhr: keskipäivän rukous, yksi viidestä päivittäisestä pakollisesta rukouksesta