Digitaaliset jäljet
Sinä päätät, kenelle soitat ja milloin, missä käytät pankkikorttiasi, mitä hakusanoja syötät Googleen ja mitä ostat verkkokaupasta. Operaattori, pankki, hakukone ja verkkokauppa tallentavat nämä päätöksesi. Päivän aikana jätät itsestäsi paljon jälkiä, joista moni on kiinnostunut.

Tiedätkö, kuka tarkkailee sinua?
11. syyskuuta 2001 terroristit lensivät päin New Yorkin World Trade Centeria. Sen seurauksena turvatarkastukset tiukkenivat, passit uudistuivat ja puhelimien salakuuntelu ja paikannus sekä verkkoliikenteen valvonta lisääntyivät uusien iskujen ja muun rikollisen toiminnan estämiseksi.
Käyttö ja väärinkäyttö
Lisääntynyt terrorismin ja rikollisuuden uhka muuttaa käsitystä siitä, minkälainen valvonta on hyväksyttävää. Teknologinen kehitys tekee valvonnasta mahdollista. Useimmat suhtautuvat myönteisesti siihen, että sähköisiä jälkiä käytetään rikollisuuden ehkäisyyn, mutta onko oikein, että kaikkia kohdellaan jossain määrin epäiltyinä siltä varalta, että teemme tulevaisuudessa jotain väärää?
Yksittäisistä henkilöistä ei ole koskaan aiemmin voitu kerätä niin paljon tietoja kuin nykyään. Tietoja voi olla houkuttelevaa käyttää myös muihin tarkoituksiin kuin siihen, mitä varten ne on kerätty. Sähköisiä jälkiä voidaan käyttää tarkoituksiin, joista emme pidä, ja esimerkiksi yritykset voivat käyttää niitä markkinointiin ja myyntiin.
Hyvät aikomukset
Monet keräävät sinusta tietoja tarjotakseen sinulle parempia palveluja. Esimerkiksi julkisia palveluja saadaksesi sinut on rekisteröity kunnan terveys- ja koulujärjestelmiin. Poliisi ja oikeuslaitos keräävät tietoa ja tarkkailevat sähköisiä jälkiä rikosten selvittämiseksi ja tuomitsemiseksi sekä yhteiskuntajärjestyksen takaamiseksi.
On tärkeää, että säännöt ovat selvät siitä, kenellä on oikeus kerätä tietoja, miten tietoja käsitellään, mihin niitä käytetään ja kuinka kauan niitä säilytetään. Tiettyyn tarkoitukseen kerättyjä tietoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin.