Siriuksen alla

Vamma tai sairaus ei tee tyhmäksi, mutta ennakkoluulo tekee.

Opettaja on tärkeässä roolissa, kun luodaan luontevaa ja hyväksyvää suhtautumista erilaisuutta ja vajavaisuutta kohtaan. Lisäksi hyvä ja turvallinen oppimisympäristö ja riittävät resurssit poistavat pelkoa ja epävarmuutta, kun kaikki pääsevät osallistumaan toimintaan. Tieto ja kanssakäyminen enemmistön ja poikkeavien välillä vähentävät ennakkoluuloja ja lisäävät myötätuntoa. Molemmat osapuolet hyötyvät kanssakäymisestä toistensa kanssa.

Aluksi keskustellaan siitä, millaisia kokemuksia oppilailla on tilanteista, jolloin he ovat esimerkiksi onnettomuuden tai tapaturman seurauksena joutuneet autettavan osaan. Onko jollakin kokemusta toimimisesta liikuntavammaisen, sokean tai kuuron ihmisen kanssa?

TEHTÄVÄ 1

Sokkokävely

Tarvikkeet: huiveja tai kaulaliinoja sokkona oleville oppilaille, opettajan laatimat kirjalliset ohjeet avustajille liikkumisharjoitusta varten

Puolet ryhmästä ovat sokkoina niin, että heidän silmänsä sidotaan, puolet oppilaista toimii heidän avustajinaan. Sokot totuttelevat tilaansa seuraavalla harjoituksella: kaikki sokot nousevat seisomaan ja muodostavat piirin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni. Sen jälkeen he muodostavat luokan eteen rivin ilman avustajan apua.

Avustajat asettuvat riviin sokkojen eteen niin, että he ovat selin sokkoja päin. Opettaja kehottaa heitä kääntymään ja kohtaamaan avustettavansa. Avustettava on se, joka on hänen edessään. Oppaan vastuuna on nyt pitää huolta sokosta tehtävän ajan. Opas lukee opettajan laatimasta ohjeesta, mihin he menevät, ja kertoo sokoille, mitä on edessä ja miten toimia. (Kaikilla pareilla voi olla samat ohjeet, tai opettaja voi laatia pareille useamman ohjeistuksen koulun tilojen mukaan.)

1. Laskeudu alas portaita ja laske, montako askelmaa on seuraavalle tasolle.

2. Nouse ylös portaita samoja askelmia.

3. Suunnista kohti ruokasalia, kirjastoa jne.

4. Avaa ovi ja sulje se perässäsi.

5. Käy istumaan tuolille, johon sinut ohjataan.

Tämän jälkeen sokko ja avustaja vaihtavat rooleja. Sokko noudattaa avustajan ohjeita päinvastaisessa järjestyksessä, jonka jälkeen kaikki palaavat luokkaan. Keskustellaan, miltä harjoitus tuntui.

TEHTÄVÄ 2

Liikuntavamma

Tarvikkeet: oppilaan oma kaulaliina tai -huivi

Tehtävän tarkoitus on eläytyä liikuntavammaisen asemaan. Osalta oppilaista jalat sidotaan yhteen niin, että kävely vaikeutuu. Yritetään kyykistyä, nousta, laskeutua portaita, kaatua ja päästä ylös, laittaa kengät jalkaan ja riisua ne.

Osalta sidotaan toinen käsi kiinni vartaloon niin, että hän pystyy käyttämään vain toista kättään. Yksikätinen joutuu laittamaan kengät jalkaan ja riisumaan ne jaloistaan, pukemaan takin ja riisumaan sen ja leikkaamaan paperista palan. Tarvittaessa ”liikuntavammaiset” voivat pyytää apua tovereiltaan.

Lopuksi keskustellaan siitä, mikä tuntui vaikealta ja oliko pyydettävä apua joltakin ja miltä avun pyytäminen tuntui.

TEHTÄVÄ 3

Kommunikointi ilman puhetta

Tarvikkeet: opettajan laatimia ohjelappusia tai valmiita tilanteita, arvaajille kynä ja paperia, 8–10 vapaaehtoista esittäjiksi.

On ihmisiä, jotka eivät pysty puhumaan kuulovaurion tai kuurouden vuoksi. Lisäksi joillakin ihmisillä on erilaisia puheentuoton vaikeuksia tai vaurioita, minkä vuoksi puhe on epäselvää. Tämän tehtävän tarkoitus on harjoitella kohtaamaan näitä ihmisiä ilman ennakkoluuloa ja eläytyä puhevammaisen asemaan sekä keksiä keinoja kommunikointiin ilman puhetta.

Jaetaan oppilaat arvaajiin ja ei-puhuviin. Loput oppilaista toimii yleisönä. Arvaajat menevät luokan ulkopuolelle odottamaan. Opettaja jakaa puhumattomille laput, joissa on tilanteet, jotka heidän pitää yrittää kertoa arvaajille elekielellä sanoja käyttämättä.

1. Olen kaupassa. Saan allergiaoireita. Yritän kertoa, että tarvitsen lääkettä ja äidille pitäisi soittaa asiasta.

2. Tarvitsen lasillisen vettä, mutta jalkaani sattuu. Hakisitko minulle vettä?

3. En ylety ottamaan ylähyllyltä laukkuani. Voisitko auttaa?

4. Minulla on vessahätä. Missä teillä on vessa?

5. Tarvitsen taksin. Voisitteko auttaa?

6. Minulla on sokeritauti. Tarvitsen nopeasti sokeria tai jotain makeaa. Voitteko auttaa?

7. Olen ravintolassa. Haluan tilata kanakeiton.

TEHTÄVÄ 4

Mikko tulee tapaamaan Eetua

Tarvikkeet: kopioitavat Bliss-taulukot ja aakkostaulukko, harjoituskeskustelu kirjoitettuna ja taulukon muodossa

Ensin lapsille kerrotaan, että jotkut henkilöt käyttävät ilmaisukeinonaan Bliss-taulukoita. Nimi Bliss tulee merkkien keksijältä. Charles Bliss tahtoi, että kaikki maailman eri kielillä puhuvat ihmiset voisivat lukea samaa tekstiä, kuten eri murteita puhuvat kiinalaiset tekevät. Hän keksi Bliss-merkit, jotka ovat tulleet myöhemmin vammaisten apuvälineiksi ilmaista omaa puhetta. Puhevammainen osoittaa sanat taulukoista, mutta vastapuhuja puhuu normaalisti, ja niin he voivat keskustella toistensa kanssa. Jos puhevammainen on myös liikuntavammainen, hän voi osoittaa merkkiä sormella, varpaalla, otsatikulla, kynällä, lasersäteellä tai suussa olevalla puikolla.

Bliss-kommunikointitapa on yksilöllinen. Käyttäjien kykyjen mukaan valitaan taulukoiden käyttötapa: liikuntarajoitteiset kommunikoivat tietoteknisin keinoin, jolloin taulukot on ladattu esimerkiksi tabletille. Muovilla päällystetyt paperitaulukot pidetään yleensä pöydällä kommunikoijan edessä tai pienessä pahvikansiossa. Puheterapeutit auttavat valinnoissa. Merkkien lukumäärä kasvaa sanasto karttuessa.

Oppilaat jaetaan keskustelupareiksi. Puhekyvyttömällä on avustaja. Harjoitusryhmille jaetaan liitteenä olevat vuorosanat ja Bliss-taulukko.

Ensin harjoitellaan käymällä läpi oheinen keskustelu. Puhekykyinen on Mikko, ja puhekyvytön on Eetu. Avustajana toimii Petteri. Ensin harjoitellaan oheinen keskustelu taulukoiden avulla ja sitten voidaan harjoitella vapaata keskustelua taulukoita käyttäen. Eetun merkit jaetaan piirrettyinä taulukkoina oppilaille. Niistä voi hakea keskustelussa käytettävät merkit ja harjoitella lisäksi omaa vapaata keskustelua. Nimet osoitetaan aakkostaulukosta kirjain kirjaimelta. Puhekyvytöntä esittävä etsii taulukosta oheisen keskustelukaavan mukaiset merkit.

Ensimmäisessä harjoituksessa Petteri sanoo Eetun vastauslauseet ääneen ja avustaa. Mikko puhuu normaalisti Eetun kanssa. Eetu näyttää sormella taulukosta vastauksen merkit. Lopuksi käyty keskustelu tarkistetaan monisteen avulla. Tämän jälkeen voidaan harjoitella pareittain vapaasti keskustelua.