21. Savitrin aloittaa koulun
Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua.
Lapsen perusoikeuksiin kuuluu mahdollisuus oppia ja käydä koulua. Opiskelun avulla hän voi edetä opinnoissaan ja saada ammatin. Lukutaito on tärkeä sukupuolten välisen tasa-arvon, rauhan ja kehityksen toteutumisen kannalta. Koulutusta saaneet tytöt vaikuttavat perheidensä hyvinvointiin; tytöt avioituvat vanhempina, saavat vähemmän lapsia ja kannustavat puolestaan omia lapsiaan koulunkäyntiin. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.
TEHTÄVÄ 1
Aukkotehtävä
Tarvikkeet: liitteenä oleva tehtävämoniste lukutaitoisille, lyijykynä, kumi
Kerrataan intialaisen tytön tarina kouluun pääsystä aukkotehtävän avulla.Kirjoitetaan oikeat sanat monisteen tyhjiin kohtiin.
Oikeat vastaukset:
Savitrin on 7- vuotias tyttö, joka asuu Intiassa. Savitrinin perhe on köyhä, eikä sillä ole varaa ostaa Savitrille koulukirjoja. Tytöt menevät yleensä töihin, sillä he pääsevät harvoin kouluun toisin kuin pojat. Savitrinin haave on päästä kouluun. Savitrin pääsee kuitenkin lastenkotiin asumaan, siellä hän voi myös käydä koulua. Lastenkotia ylläpitää eräs avustusjärjestö. Lapset saavat sieltä koulupuvun, koulukirjat ja ruokaa. Savitrin on ahkera oppilas. Hän on jo oppinut lukemaan. Isona hän haluaa tulla käsityönopettajaksi.
TEHTÄVÄ 2
Pohdintatehtävä tyttöjen koulunkäynnistä
Aluksi voidaan katsoa Suomen Unicefin video Neema käy koulua, joka löytyy useimmilta kouluilta. Video on katsottavissa myös YouTubessa kahdessa osassa: osa 1, osa 2.
Tyttöjen ja naisten asemaan eri kulttuureissa voi tutustua videoiden tai kuvamateriaalin avulla. Katsotaan kuvia esimerkiksi tyttöjen päivästä jossakin Aasian tai Afrikan maassa. Suomen Unicef on kuvannut lasten elämää esimerkiksi Etelä-Laosissa ja Malilla.
Sitten pohditaan vastuksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä tytöt tekevät päivisin, kun pojat (yleensä) ovat koulussa?
2. Mitä kuuluu tyttöjen tehtäviin?
3. Millainen merkitys tyttöjenkin koulunkäynnillä on?
4. Miksi olisi tärkeää, että jokainen lapsi saisi käydä koulua?
TEHTÄVÄ 3
Lukutaidon merkitys
Tarvikkeet: liitteenä oleva moniste, johon kirjataan, mihin kaikkeen oppilas on koulupäivän aikana tarvinnut lukutaitoa, kynää ja kumia
Oppilaille annetaan moniste, johon he kirjoittavat, mihin he ovat tarvinneet lukutaitoa koulupäivän aikana. Kun oppilaat ovat täyttäneet monisteen, vastauksia tarkastellaan yhdessä. Mitkä päivittäiset toiminnat olisivat vaikeita, jollei tunnista A) kirjaimia, B) sanoja tai C) numeroita?
Ohjeet opettajalle:
1. nimet:
esimerkiksi oppilaiden ja henkilöiden nimet, tilojen ja huoneiden nimet, koulujen ja osastojen nimet yms.
2. taulukot:
esimerkiksi kalenterit, aikataulut, lukujärjestys, järjestäjälista yms.
3. kirjat:
esimerkiksi oppi- ja lainakirjojen nimet, karttojen, kansioiden ja vihkojen nimet yms.
4. tuotemerkit, logot, muut merkit:
esimerkiksi liikennemerkit, symbolimerkit, vaatemerkit, esineiden, aineksien ja ruokien merkit, valmistajien merkit ja nimet, WC, hätämerkit ja merkit poistumisteistä yms.
5.ohjeet, ilmoitukset:
esimerkiksi ilmoitustaululla olevat asiat, tiedot läksyistä, kotitiedotteet yms.
TEHTÄVÄ 3
Teatteritehtävä – jalkapalloharjoitukset
Esiintyjät: kolme vapaaehtoista oppilasta
Mikko on menossa isän kyydillä jalkapalloharjoituksiin urheilutalolle. Paikka sijaitsee kaukana kodista. Isä jättää Mikon parkkipaikalle kuten ennenkin. Mikko kiiruhtaa sisälle. Isä sanoo tulevansa hakemaan Mikon harjoitusten päätyttyä kahden tunnin kuluttua. Sitten isä lähtee. Mikko kävelee urheilutalon ovelle ja näkee lapun salin ovessa. Siihen on kirjoitettu jotain, mutta Mikko ei osaa lukea. Hän päättää jäädä odottamaan valmentajaa ja pelikavereita. Mikko odottelee aikansa. Mikolla ei ole kännykkää, jolla hän voisi soittaa jollekin, eikä Mikolla ole rahaa eikä bussikorttia, ja kävelymatka kotiin on pitkä. Mikko ei keksi muuta kuin lähteä kävelemään kotiin päin. Hän pääsee bussipysäkin kohdalle, ja silloin hän huomaa naapurin tädin seisomassa pysäkillä. Mikko ilahtuu ja menee juttelemaan hänen kanssaan. Hän selittää huolensa tädille, joka kertoo, että bussi tulee kohta, ja lupaa lainata lippurahan Mikolle. Mikko on iloinen, sillä kotiin on peräti 10 kilometriä ja odotusaika isän tuloon on pitkä.
Kysymyksiä:
1. Mitä olisi tapahtunut, jos Mikko ei olisi tavannut pysäkillä naapurin tätiä?
2. Onko sinulle tapahtunut vastaavaa kommellusta joskus? Miten sinä selvisit?
TEHTÄVÄ 4
Teatteritehtävä – kaupassa
Esiintyjät: kolme vapaaehtoista oppilasta
Mia on saanut kehotuksen käväistä kaupassa. Hän saa ostoslistan kummitädiltään. Mia ei halua sanoa tädilleen, ettei hän osaa vielä lukea. Hänellä on kummitädin kirjoittama ostoslista, mutta kaupassa hän ei halua pyytää apua ostoslistan lukemiseen. Mia yrittää muistella, mitä täti kertoi tarvitsevansa leipomisessa. Ainakin sokeria sekä jauhoja tarvitaan leivottaessa. Mia latoo koriin aineksia runsaan puoleisesti ja päättää vielä ostaa hienoja kakunkoristeita varmuuden vuoksi. Hän maksaa ostoksensa kassalla ja raahaa tavarat kotiin. Kotona täti päivittelee tavaran paljoutta ja ihmettelee kakun koristeiden määrää; hän lähetti Mian ostamaan vain kananmunia ja leivinjauhetta, joita Mia ei ostanut lainkaan. Hän päättelee, että Mia ei osaa lukea vielä. Hän lohduttaa häkeltynyttä tyttöä ja kysyy, jaksaisiko Mia lähteä uudelleen kauppaan hänen kanssaan, sillä kummitäti haluaisi leipoa täytekakun ja kutsua Mian kavereita kylään. Mia toi jo kakkuun koristeet, mutta jotakin jäi vielä uupumaan. Mia innostuu ja haluaa lähteä kauppaan uudelleen.
TEHTÄVÄ 5
Oma puumerkki
Tarvikkeet: kullekin oppilaalle A5-kokoinen piirustuspaperi ja kynä tai liitu
Puhutaan siitä, mihin kaikkeen kirjoitustaitoa tarvitaan. Lasten ehdotukset kirjataan taululle ja niistä keskustellaan.
Sitten opettaja esittelee lapsille vanhoja puumerkkejä, joita voi etsiä esimerkiksi netistä hakusanoilla vanhat+puumerkit. Aikana, jolloin oppivelvollisuutta ei ollut, kaikki ihmiset Suomessa eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa. Jokaisella täysi-ikäisellä ihmisellä oli kuitenkin oma puumerkkinsä, jolla hän vahvisti osallisuutensa tai henkilöllisyytensä.
Tehtävänä on suunnitella merkki, joka tarkoittaa oppilaan nimeä. Se voi olla myös itse keksitty kirjainmerkki. Kun kaikki ovat keksineet merkkinsä, kukin käy piirtämässä taululle keksimänsä puumerkin ja sen alle oman nimensä kirjoittamalla. Lopuksi tarkastellaan kaikkien keksimiä puumerkkejä.
Puumerkit (Wikipedia)