Siriuksen alla

Lapsella on oikeus vapaa-aikaan ja leikkiin

Lapsen oikeuksiin kuuluu omaehtoinen leikki. Lapsi oppii ymmärtämään asioita leikin avulla, ja se auttaa lasta kehittymään. Jos varhainen ja liiallinen työnteko syrjäyttää leikin mahdollisuuden, lapsen koko persoonallisuus kärsii eivätkä hänen luovat kykynsä pääse kehittymään. Lapsi voi jäädä täysin ilman lapsuutta, jos leikin mahdollisuutta ei ole.

TEHTÄVÄ 1

Keskustelu lasten ja vanhempien leikeistä

Keskustellaan aluksi lasten kanssa heidän suosikkileikeistään. Onko hauskempaa leikkiä vapaata leikkiä vai sääntöleikkejä? Esimerkiksi liikuntaan, erilaisiin peleihin ja muihin harrastuksiin sisältyy leikkiä. Teatteriin ja kuvataiteeseen sisältyy paljon vapaata leikkiä. Mitä leikkejä leikit sisarustesi kanssa? Mitä perheesi jäsenet leikkivät yhdessä? Minkälaisia leikkejä leikitte koko perhe yhdessä?

TEHTÄVÄ 2

Tutkimus oppilaiden ajankäytöstä

Tarvikkeet: tusseja, puuvärit, kyniä kotitöiden, harrastusten, läksyjen, ulkoilun ja vapaa-ajan kuvaamista varten sekä pylväikköpohjataulukot kullekin oppilaalle

Vuorokaudessa suurin osa ajasta kuluu yleensä lepoon. Alakoululaisen tulisi nukkua noin kymmenen tuntia vuorokaudessa, jolloin lapsen kehitys ei kärsi unen puutteesta. Lisätietoa unen merkityksestä voi lukea esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä.

Valveillaoloajasta osa menee velvollisuuksien hoitamiseen, osa työntekoon tai opiskeluun ja loput kukin voi käyttää kiinnostuksensa mukaan. Lepoon kuuluu uni, velvollisuuksiin kotityöt, läksyt ja koulunkäynti ja vapaa-aikaan harrastukset, vapaa leikki, muu luova ja virkistävä toiminta sekä ulkoilu.

Aluksi keskustellaan, mitä harrastuksia oppilailla on ja mitä muuta he tekevät silloin, kun eivät ole koulussa:

1. Mitä erilaisia harrastuksia, esimerkiksi uinti, jalkapallo, tanssi, kuvataide, soittaminen tai käsityö, oppilailla on?

2. Mitä kotitöitä koululaiset yleensä tekevät?

3. Kuinka paljon aikaa läksyjen tekoon kotona yleensä kuluu?

4. Mikä on ulkona oloon käytetty aika, johon sisältyvät myös ulkoleikit, ulkoharrastukset ja liikunta?

5. Kuinka paljon on vapaa-aikaa, jolloin voi harrastaa mieluisia asioita, vain olla, lukea, rentoutua, leikkiä sisällä ja pelata erilaisia pelejä tai olla tietokoneella?

Opettaja kysyy tutkimuksen kohteena olevat asiat yksi kerrallaan. Kukin oppilas vastaa nostamalla käden ylös, kun hän harrastaa jotain, tekee kotitöitä, käyttää läksyjen tekoon enemmän kuin tunnin, on ulkona enemmän kuin tunnin ja tekee jotain mieluisaa asiaa enemmän kuin tunnin päivässä.

Keskustelun jälkeen kukin oppilas tekee pylväsdiagrammin omasta ajankäytöstään ja värittää pylväsdiagrammin osiot siihen merkityillä väreillä. Pylväs rakennetaan värittämällä lokeroita alhaalta ylöspäin. Jos aikaa kuluu tunti, voit värittää alimmaisen kerroksen. Jos aikaa kuluu harrastukseen neljä tuntia, väritä neljä alinta kerrosta jne. Unta, koulua ja ruokailua ei tarkastella.

Lopuksi keskustellaan ajankäytöstä ja kunkin oppilaan pylväiköt asetetaan näytteille.

TEHTÄVÄ 3

Järjestys ja kaaos

Tarvikkeet: Kaksi A6-kokoista ruutupaperia, väriympyrä, värikyniä.

Oppilaat jaetaan kahdeksi ryhmäksi: Harmot ja Melskeet.

Harmot

Väritysohje:

1. Keksi itse oma kolmen numeron sarja (ei saa olla 0; numeroiden tulee olla 1–9) esimerkiksi a) 3, 1, 4.

2. Valitse väriympyrältä kolme vierekkäistä väriä (väriympyrä löytyy oppilaan kirjasta).

3. Nimeä värisi numeroille esimerkiksi 3 = punainen, 1 = oranssi, 4 = keltainen paperisi taakse muistiin.

4. Väritä ruudut edeten ruuturiviä ylhäältä alkaen järjestyksessä vasemmalta oikealle vaakasuoraan valitsemillasi väreillä. Kun rivi loppuu, jatka seuraavalta riviltä. Jos sarja jää kesken, jatka kesken jääneen sarjan väritystä heti ruuturivin alapuolelta vasemmasta reunasta alkaen. Väritä koko paperi toistaen värejä ja ruutujen lukumääriä samassa järjestyksessä.

Melskeet

Väritysohje:

1. Valitse väriympyrältä mieluisia värejä niin monta kuin haluat.

2. Värität ruudukko ilman sääntöjä mielesi mukaan.

3. Vaihda väri mihin tahansa väriin, kun kyllästyt siihen, mutta väritä silti joka ruutu.

Kootaan ryhmien ruudukoista seinälle näyttely. Mietitään yhdessä, miltä Harmojen ja Melskeiden työt näyttävät? Kumman ryhmän työ sopisi mielestäsi seinällesi parhaiten?

TEHTÄVÄ 4

Mikä kotityö on hauskin?

Tarvikkeet: vapaata tilaa, sihteerille kynä ja paperia

Sihteeriksi valitaan kirjoitustaitoinen oppilas. Muut asettuvat istumaan piiriin lattialle. Vapaaehtoinen aloittaa kertomalla nimensä ja yhden kotityön, josta hän pitää, esimerkiksi: ”Olen Reko ja tykkään mattojen tamppaamisesta.” Ne, jotka pitävät samasta asiasta, nousevat myös ylös. Sihteeri kirjoittaa muistiin: esimerkiksi mattojen tamppaus 5. Sen jälkeen jokainen istuu alas. Seuraava piirissä olija saa puheenvuoron, ja ne, jotka pitävät samasta asiasta, nousevat myös ylös. Sihteeri merkitsee muistiin kotityön ja tykkääjien lukumäärän. Tätä jatketaan niin kauan kuin kaikki ovat kertoneet, mistä kotityöstä pitävät. Lopuksi tarkastellaan tulosta ja valitaan hauskin kotityö.

TEHTÄVÄ 5

Mene mukaan työhön -pantomiimiharjoitus

Tarvikkeet: vapaa tila, joukko vapaaehtoisia näyttelijöitä

1. Oppilas aloittaa työnteon, esimerkiksi aidan maalauksen. Hän kastaa kuvitellun pensselin maalipyttyyn ja alkaa sivellä oletettua aitaa. Muut seuraavat työntekoa, kunnes joku tajuaa, mistä työstä on kysymys. Nyt hänkin menee aidan maalaukseen. Kun kaikki hoksaavat, mistä on kyse, muut liittyvät maalaustalkoisiin.

2. Joku aloittaa puiden pilkkomisen/sahaamisen. Toinen oppilas ryhtyy pinoamaan puita seinän viereen. Kolmas oppilas voi liittyä mukaan kantamalla puita sisälle jne.

3. Yksi oppilas alkaa siivota. Hän lakaisee lattiaa. Toinen oppilas rupeaa pesemään lattiaa harjalla. Hän levittää pesuainetta ensin lattialle, kastaa harjan ämpäriin ja alkaa tarmokkaasti hangata lattiaa. Kolmas pesee ikkunoita jne.

Keskustellaan, mikä harjoituksessa oli helppoa, mikä vaikeaa.

TEHTÄVÄ 6

Omat kotityöt

Tarvikkeet: kukan malli, lyijykynä, vihreä ja keltainen värikynä, sakset ja valkoinen A3-kokoinen piirustuspaperi

Oppilaat piirtävät mallia sapluunana käyttäen piirustuspaperille kukan, jossa on seitsemän terälehteä. Kukka leikataan ja sen keskusta väritetään vaalean vihreällä. Jokainen terälehti edustaa yhtä viikonpäivää, jonka nimi kirjoitetaan terälehden reunaan. Oppilaat piirtävät tai kirjoittavat viikonpäivien kohdalle mahdollisen kotityön, jonka he voisivat luvata tehdä kotona. Yhdelle päivälle merkitään yksi työ. Oppilas voi keksiä itselleen myös jonkin uuden tehtävän, jota ei vielä tee kotona. Samalla harjoitellaan saksien käyttöä. Tarinassa Tytti sai haavan terävästä esineestä.

TEHTÄVÄ 7

Siivoustehtävä

Tarvikkeet: valkoinen A4-kokoinen piirustuspaperi, lyijykynä ja vahaliidut

Siivoaminen on joskus ikävää, mutta se on välttämätöntä. Seuraavassa kertomuksessa käsitellään tätä ongelmaa, jonka perheen äiti yrittää ratkaista. Opettaja tai oppilas lukee luokalle seuraavan tarinan.

Perheen lapset ovat kinastelleet, kuka imuroi kulloinkin. Eräänä päivänä äiti kertoo tilanneensa siivousrobotin. Lopulta lähetys saapuu. Koko perhe kokoontuu katsomaan, millainen robotti paketista löytyy. Koje näyttää aika eriskummalliselta. Isä haluaa käynnistää robotin. Kun hän on painanut käynnistysnappia, robotti lähtee lentoon. Samalla, kun se lentää, se pörrää kovaäänisesti ja ruiskauttelee vettä ympäri huonetta. Atte-poika saa lopulta kiinni ruiskauttelijan ja sammuttaa kojeen käynnistysnappia painamalla. Koko perhe huokaisee helpotuksesta. Äiti hakee siivousmopin ja kuivaa robotin kastelemat pinnat. Isä pakkaa hökötyksen takaisin lähetyslaatikkoon ja vie sen eteisen komeroon. Lapsilla on hauskaa, ja siivoustyöt sujuvat sovussa yhteistuumin.

Piirrä kuva kertomuksen siivousrobotista ja väritä se. Robotit asetetaan näytteille. Tarina voidaan myös näytellä.