2. Alisa ei halua hiihtää
Harjoittelemalla oppii uusia taitoja.
Oppilailla on usein selkeät mieliaineet jo alkuopetuksesta lähtien. Oppilaat haluavat tehdä joitakin asioita mielellään, mutta joitakin asioita he tekevät vastahakoisesti. Usein asiat, joita teemme vastahakoisesti, ovat niitä, joissa emme ole kovin hyviä. Tekemällä opimme uusia asioita ja harjaannutamme taitojamme niin, etteivät ne tunnukaan enää ikäviltä. Tehtävien on myös tarkoitus auttaa lasta ymmärtämään tekojen seurauksia.
TEHTÄVÄ 1
Sarjakuva tarinasta
Ennen tehtävän aloitusta kerrataan sarjakuvan alkutilanne kertomuksen pohjalta. Mietitään, mitä sitten tapahtui. Entä, jos Alisa päättikin mielessään, ettei hän halunnut hiihtää? Hän piilotti opettajan suksen, mutta ei kaivanut sitä pois lumen alta. Oppilaan tehtävänä on pohtia tapahtumia ennen loppuratkaisun valintaa. Mitä Alisa teki, kun opettaja etsi toista sukseaan? Miltä Alisa näytti? Miltä Alisasta tuntui? Miltä muut näyttivät? Menivätkö kaikki etsimään opettajan suksea? Auttoiko joku opettajaa lainaamalla hänelle esimerkiksi omia suksiaan? Mitä opettaja sanoi oppilaille? Mitä seurasi lopussa? Mietitään, mikä tilanne on loppukuvassa A, B, C tai D ja mitä ennen sitä tapahtui?
Toteutustapa isommille oppilaille:
Oppilaat valitsevat loppuratkaisun valmiiksi piirretyistä kuvista. Loppuratkaisun voi keksiä myös itse ja piirtää sen. Mitä tapahtuu alun ja lopun välissä? Oppilaat piirtävät välitapahtumat tyhjiin ruutuihin. Sarjakuva suurennetaan A3-kokoon ennen tehtävän aloittamista, jolloin tyhjien ruutujen tila piirrosta varten suurenee. Kuvat voi myös piirtää erillisille A5-kokoisille papereille ja järjestää ja liimata ne sarjakuvaksi isommalle paperille tai kartongille.
Toteutustapa pienemmille oppilaille:
Pienemmät oppilaat valitsevat tapahtumien loppuratkaisun ja värittävät tarinan alku- ja loppukuvan.
Valmiina olevat vaihtoehdot loppuratkaisuksi:
A. Alisa palauttaa vaivihkaa lumeen piilottamansa opettajan suksen paikoilleen seinän vierustalle, kun hän menee pahvivarastoon palauttamaan kierrätyspahveja.
B. Opettaja yrittää selvittää pihalla luokan kanssa, mihin hänen suksensa on kadonnut ja miten menetellään, kun hän ei voikaan lähteä mukaan ilman puuttuvaa suksea. Alisa ei paljasta, mitä hän on tehnyt, vaan aikoo lähteä muiden kanssa hiihtämään kouluavustajan johdolla.
C. Alisa on tunnustanut tekonsa ja hakenut piilotetun suksen opettajalle suksivaraston edustalla. Alisa itkee ja pyytää anteeksi opettajalta. Opettaja on surullinen, mutta antaa anteeksi Alisalle.
D. Alisa on tunnustanut piilottaneensa opettajan suksen lumeen piloillaan heti tunnin alussa. Hän on hakenut suksen tämän jälkeen opettajalle ja on pyytänyt anteeksi tyhmää pilaansa. Opettajastakin tämä on vain hauska mutta tyhmä pila. Hiihtoretki aloitetaan suksien päällä tehtävällä leikillä ja alkuverryttelyllä.
Tunnin lopuksi tai seuraavan tunnin alussa opettaja esittelee isompien lasten keksimät ratkaisut ja näyttää pienempien tekemät värityskuvat koko ryhmälle. Keskustellaan erilaisista ratkaisuista ja lopputuloksista.
TEHTÄVÄ 2
Alisa ei halua hiihtää -esitys
Esitys näytellen tai käsinukeilla:
Opettaja on pilkkonut etukäteen Alisa-kertomuksen neljään osaan. Luokka jaetaan neljään ryhmään. Sovitaan jokaiselle ryhmälle kohta, jonka ryhmä esittää näytellen tai käsinukke-esityksenä koko luokalle.
- Alisa on lähdössä kouluun (ykköset)
- Alisa piilottaa opettajan suksen lumeen (kakkoset)
- Opettaja lähettää Alisan viemään pahvia jätevarastoon (kolmoset)
- Loppuratkaisu (neloset)
Esitykset voidaan näytellä joko tapahtumajärjestyksessä tai satunnaisessa järjestyksessä, jolloin lapset saavat esityksen jälkeen päätellä, mistä kohdasta kertomusta esitys oli.
Esitys pantomiimina:
Valitaan neljää ryhmää varten vapaaehtoiset näyttelijät pantomiimiesitystä varten. Muodostettujen ryhmien jäsenet sopivat ja harjoittelevat keskenään pantomiimiesityksen jostakin kertomuksen kohdasta opettajan määrittelemän ajan verran.
Ryhmien esitykset esitetään vuorotellen luokassa. Esityksen jälkeen kerrataan keskustellen, mitä esityksessä tapahtui.
TEHTÄVÄ 3
Suksi ja sauvat -kirjanmerkki
Harjoitellaan kirjanmerkin tekoa malleina suksi ja sauvat. Luokkaan on tuotu malliksi sekä suksi että sauvat.
Tarvikkeet: valmiiksi leikattuja kartonkisuikaleita, joiden leveys on 2–4 cm, lyijykynä, puuvärit, sakset kapeaa n. 1 cm leveää maalarinteippiä tai värillistä muoviteippiä, lahjapakettinauhaa, 2 cocktailtikkua, paksua jätepahvia esimerkiksi pahvilaatikon läpästä, pienehkö pyöreä korkki tai sapluuna ympyrän piirtämistä varten.
Suksi: Lapset leikkaavat kartonkisuikaleesta n. 15 cm pituisen pätkän, johon piirretään ja koristellaan suksi päältä päin katsottuna puuvärikynin. Suksen alaosaan lävistetään rei´ittimen kanssa aukko.
Sauvat: Sauvoihin tarvitaan kaksi isoa puutikkua varsiksi, kaksi pahviympyrää sommiksi, lahjapakettinauhaa lenkiksi, joka pujotetaan sukseen lävistettyyn reikään ja teipataan kiinni sauvojen yläosiin kohtaan, missä rannelenkit sijaitsevat.
Jos aikaa ei ole, sauvat voidaan piirtää vain kartongille, värittää ne puuväreillä ja lopuksi leikata irti. Sauvojen päihin rannelenkkien kohdalle pistetään reiät cocktailtikulla tai neulalla. Molempien sauvojen reikien läpi pujotetaan lahjapakettinauha tai puuvillalanka, joka pujotetaan sukseen tehtyyn reikään. Tämän mallin voi laittaa kokonaan kirjan väliin
Jos sauvojen tekoon käytetään cocktailtikkuja, kirjan lehtien välissä pidetään vain suksea, sauvat roikkuvat ulkopuolella. Kirjanmerkki sopii esimerkiksi kotona luettavan lainakirjan väliin, jolloin sauvat pysyvät ehjinä eivätkä litisty kirjan välissä.