3. Kristan uusi puhelin

Ikäviä tunteita voi opetella hallitsemaan.

Tunteet syntyvät vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Jokaisella ihmisellä on sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Tarinaan liittyviä ja muita tunteita käsitellään taiteen avulla kuunnellen, katsellen, näytellen ja keskustellen. Seuraavista tehtävistä opettaja voi valita haluamansa tehtävät, joissa käsitellään tunteita.

TEHTÄVÄ 1

Kateus

Opettaja tai oppilas lukee tarinan Kettu ja korppi, jossa kettu kadehtii korpin juustoa. Tarina esitetään käsi- tai keppinukeilla. Tarina löytyy Papunetin selkokielisistä saduista luettuna.

Esityksen jälkeen keskustellaan kateudesta.

1. Mistä kettu oli kateellinen korpille?
2. Mikä sai korpin uskomaan ketun sanoihin?
3. Jos joku kehuu sinua, luotatko häneen?

Alkuopetuksen aikana lapsi ei osaa vielä aina eritellä tunteittensa laatua. Hän ilmoittaa, että on paha olla tai johonkin sattuu. Seuraavassa tehtävässä käsitellään erilaisia tunteita.

TEHTÄVÄ 2

Tunnetilatehtävä

Tarvikkeet: Musta piirustuspaperi A3 tai A4, lyijykynä ja öljypastelliliidut

1. Tarkastellaan Ilja Repinin tekemää muotokuvaa omasta tyttärestään Nadjasta vuodelta 1881 (Potrait of Nadya Repina)
Ilja Repinin maalaama muotokuva Nadjasta (Wikiart)

• Millainen tytön ilme on?
• Miltä tytöstä mahtaa tuntua?
• Millaiset vaatteet tytöllä on?
• Mitä on tapahtunut, kun kuvaa on maalattu?
• Missä tyttö istuu?
• Mitä värejä on käytetty tytön maalauksessa?
• Mitä värejä ympäristöstä ja esineistä löytyy?

2. Piirretään tytön kasvot mallia apuna käyttäen (ovaalin muoto) A4-kokoiselle paperille isossa koossa. Kasvot jaetaan lyijykynällä pystysuunnassa kahteen puoliskoon. Piirretään kevyesti silmien, nenän ja suun paikat.

3. Tarkastellaan tytön maalaamisessa käytettyjä värejä. Opettaja voi kirjoittaa näkyville lasten mainitsemia värejä: taustassa käytetyt ja tytössä käytetyt värit erikseen.

4. Maalataan kasvojen toinen puoli niillä väreillä, joita taiteilija on käyttänyt henkilön maalaamisessa. (Mitä väriä on eniten?)

5. Maalataan kasvojen toinen puoli niillä väreillä, joita taiteilija on käyttänyt ympäristössä ja esineissä. (Mitä väriä on eniten?)

6. Loppuarviossa mietitään, miltä tytön kasvojen puoliskot näyttävät. Kumpi puoliskoista on iloisempi? Miltä toinen puoli näyttää?

TEHTÄVÄ 3

Ilmetehtävä: pelko, rakkaus, suru, ilo, viha, kateus ja myötätunto

Opettaja tuo tunnille taidekuvia, joissa näkyy erilaisia tunnetiloja. Opettaja laittaa kuvan kerrallaan näkyviin. Tarkastellaan kuvaa ja mietitään, mikä tunnetila on kyseessä ja mistä syystä?

Esimerkiksi seuraavia taideteoksia voi etsiä myös verkosta:

Pablo Picasso: Äiti ja lapsi (rakkaus)

Hugo Simberg: Suru (suru)

Albert Edelfelt: Porvoolaistyttö (ilo)

Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous (viha)

Thomas Gainsborough: Taiteilijan tyttäret kissan kanssa (sisaruskateus)

Helene Schjerfbeck: Pikkusiskoaan ruokkiva poika (myötätunto)

Lopuksi lapset saavat esittää taideteoksen hahmoja.

TEHTÄVÄ 4

Ikävien tunteiden käsittely

Tarvikkeet: öljypastelliliidut, vesivärit ja isot siveltimet

Ennen musiikin kuuntelua puhutaan värien merkityksestä.

Päävärit (perusvärit)

  • punainen: ilo, rakkaus, voima, jyrkkyys, väkivalta, kielto
  • keltainen: toivo, nopeus, viestintä, kateus, kiukku, varoitus
  • sininen: viattomuus, surumielisyys, asiallisuus

Välivärit (sekoitetaan kahdesta pääväristä)

  • oranssi: lämpö, voima, tuli, edullisuus, rakkaus, pyhä väri (hindut)
  • vihreä: rauha, turvallisuus, kateus, myrkyllisyys, lupa, puhdistus
  • violetti: salaperäisyys, arvoitus, valta, varakkuus, huono maine (Lähi-itä)

Muita värejä

  • musta: suru, virallisuus
  • valkoinen: puhtaus, epäonni (Intia)
  • turkoosi: puhtaus, rakkaus, luovuus, pyhä väri (eri kulttuurit)
  • harmaa: turvallisuus, huomaamattomuus, yllätyksettömyys, viisaus, varakkuus
  • ruskea: köyhyys, nöyryys, surumielisyys, suru (Intia)

Sen jälkeen opettaja esittelee joitakin merkkejä, joita käytetään yleensä kirjoituksessa, matematiikassa sekä musiikissa, ja kertoo, että merkkejä käytetään kuvan tekemiseen. Kukin saa itse valita, mitä merkkejä käyttää. Merkkejä voidaan myös keksiä itse.

  • kirjaimet
  • numerot
  • välimerkit
  • nuotit
  • puumerkit

1. OPPITUNTI (työn piirtäminen)

Paperi jaetaan lyijykynällä vapaamuotoisiin alueisiin, joille piirretään itse keksittyjä tai opettajan esittelemiä merkkejä. Merkit voi piirtää jonoon, ympyrään tai kiemurtelemaan samaa merkkiä toistaen. Merkkikokonaisuuksista syntyy pintoja. Merkit vahvistetaan vedenkestävällä mustalla öljypastelliliidulla. Alueita ei tarvitse välttämättä rajata liidulla. Työtä jatketaan toisella oppitunnilla.

2. OPPITUNTI (työn maalaus)

Opettaja näyttää väriympyrästä (löytyy oppilaan kirjasta) värit, joista voi valita omaan työhön käytettävät värit, ja kirjoittaa ne älytaululle. Oma valinta suoritetaan musiikin kuuntelun jälkeen.

1. suru: violetti, sininen vihreä, musta
2. rakkaus: punainen, oranssi, keltainen
3. kateus: tummanvihreä, tummansininen, keltainen
4. viha: voimakas punainen, tummansininen, oranssi ja tummanruskea

Kuunnellaan erilaisia musiikkikappaleita tai niiden katkelmia. Oppilaat maalaavat paperille piirrettyjen merkkialueiden päälle yhden tunnetilan värejä, jotka kukin valitsee niin, että koko paperi täyttyy väreillä eikä valkoista pohja-aluetta jää näkyviin. Esimerkiksi jos musiikista tulee mieleen surun tunne, oppilas maalaa merkkiryhmien päälle vain sinistä, violettia, vihreää ja mustaa, tai jos musiikki kuvaa rakkauden tunnetta, oppilas maalaa merkkien päälle ainoastaan punaista, oranssia ja keltaista.

Ehdotuksia kuunneltaviksi musiikkikappaleiksi:

Peltoniemen Hintrikin surumarssi, kaustislainen kansansävelmä
Maurice Ravel, Bolero
Aram Hatṥaturjan, Miekkatanssi
Balinese Traditional Gambefan Bamboos and Flute Music
Albinoni, Adagio in G Minor
Mozart, Turkish March

Lopuksi tarkastellaan valmiita töitä ja keskustellaan niistä. Mitä tunnetiloja oppilaiden tekemistä töistä löytyy? Työt asetetaan näytteille.

TEHTÄVÄ 5

Improvisointitehtävä

Harjoitellaan eri tunnetiloja niin, että toistetaan tai lauletaan laulua Jänis istui maassa ja samalla liikutaan koko ajan luokassa. Opettaja sanoo erilaisia tunnesanoja ääneen, jolloin lorua aletaan hokea tai laulaa siten, että tunne kuuluu äänessä ja näkyy liikkeessä. Ääntä ja liikettä pitää liioitella, jotta tunne välittyy.

TEHTÄVÄ 6

Luonteenpiirretehtävä

Luonteenpiirteitä voi myös käsitellä sanaristikkotehtävän avulla. Millaisia luonteenpiirteitä ihmisillä voi olla?

Liite
Liite