5. Pojat auttavat sairasta vanhusta

Auttaminen tuo iloa myös itselle.

Lapsi, joka saa ympäristöstään mallin auttaa muita, osaa usein menetellä oikein hätätilanteissa ja käytännön pulmatilanteissa. Malleja toimia järkevästi voi myös tarvittaessa harjoitella. Seuraavien harjoitusten tarkoituksena on kerrata tarinan kulkua ja rohkaista lasta hakemaan apua pulmatilanteissa.

TEHTÄVÄ 1

Harjoitustehtävä: hätäkeskukseen soitto

Tarvikkeet: käytöstä poistettu puhelin (huom! Jos matkapuhelimessa on akussa virtaa, siitä voi soittaa hätänumeroon ilman SIM-korttiakin)

Opettaja kertoo oppilaille, kuinka hätätilanteessa on hyvä toimia. Sen jälkeen muistellaan yhdessä hätäkeskuksen puhelinnumeroa ja pohditaan, missä tilanteissa puhelinnumeroon voi soittaa. Lopuksi harjoitellaan yhdessä hätäpuhelun soittamista käytöstä poistetulla puhelimella. Oppilaat voivat toimia pareittain niin, että toinen on puhelun soittaja ja toinen hätäkeskuksen työntekijä. Aluksi oppilaat voivat kirjoittaa puhelussa tarvittavia tietoja liitteenä olevaan lomakkeeseen.

Liite

TEHTÄVÄ 2

Sanasokkelotehtävä

Tarvikkeet: sanasokkeloruudukko, lyijykynä

Oppilaille jaetaan liitteenä oleva sanasokkeloruudukko, josta he etsivät kertomukseen sopivat sanat. Löydetyt sanat ympyröidään.

Liite

TEHTÄVÄ 3

Karttatehtävä

Tarvikkeet: liitteiden karttakuva lenkkipolusta ja sen lähiympäristöstä sekä leikattavat kuvat kertomuksen henkilöistä, sakset, puutikkuja, liimaa tai maalarinteippiä

Aluksi opettaja kertoo tarinan lyhyesti kokonaan. Oppilaat jaetaan pareiksi, joista toinen voi olla nuorempi kuin toinen. Pareille annetaan tehtäväksi leikata henkilöt irti ja kiinnittää kuvien taakse tikut niin, että kuvia voi käyttää esityksessä keppinukkeina. Tarina näytellään keppinukeilla. Karttaa voi käyttää tapahtumajärjestyksen muistamisen apuna.

Liite
Liite
Liite
Liite

Voit muuttaa tulostettavia kuvia ennen tulostamista.

TEHTÄVÄ 4

Muovailutehtävä: ensiapumitali

Tarvikkeet: savea, muovailupuikkoja, veitsiä, tikkuja, juomalasi muotiksi, pulloja kaulimiksi, vanhoja lakanakankaanpalasia alustoiksi yms. Sanomalehtiä, liimaa ja A3-piirustuspaperia sekä vahaliidut. Jos koulussa ei ole saviuunia, mitalin voi tehdä myös itse kovettuvasta muotoilumassasta tai taikataikinasta

Pojat palkitaan avun antamisesta mitalilla. Heistä tehdään lehtijuttu, ja pojat pääsevät lehden kanteen. Tehtävänäsi on suunnitella pojille mitali erinomaisesta toiminnasta.

Punasavesta tehtävän mitalin työskentelyohje:

1. Muokkaa savea.

2. Kauli savi 0,5 cm:n paksuiseksi levyksi kankaanpalan päällä, jotta se ei tartu kiinni alustaan.

3. Irrota levystä halutun muotoinen pala, joka sopii nauhaan ja kaulalle ripustettavaksi. Käytä irrotukseen muottia tai veistä.

4. Piirrä tikulla yksinkertainen avunantoon liittyvä kuvio savilaatan päälle, esimerkiksi salama, nuoli, sydän, aurinko, tähti tai mikä tahansa kuvio, joka kuvaa mielestäsi hyvin kertomuksen tilannetta.

5. Käytä savilaatan teosta jäänyttä tähdesavea työskentelysavena, jota lisäät pala palalta savilaatalle muotoiltavan kohokuvion päälle.

6. Raaputa paloja tikulla altapäin rosoiseksi ennen kuin asetat palan piirtämäsi kuvion päälle, jotta pala kiinnittyy alustaan lujasti eikä irtoa poltossa. Hierrä muovailupuikolla savipalat reunoiltaan kiinni alustaan varovaisesti, jottei kohokuvio irtoa poltettaessa.

7. Paina mitalin yläreunaan ontolla rullalla, kynän holkilla tai ohuella putken palalla tms. reikä nauhaa varten.

8. Raaputa mitalin taakse omat nimikirjaimesi.

9. Aseta työsi kuivumaan sanomalehden tai kovan levyn päälle. Peitä työ lopuksi kevyesti muovilla.

Kun työt ovat kuivuneet, ne poltetaan n. 950 asteessa. Sen jälkeen ne voidaan lasittaa päältä päin n. 1020 asteessa. Jos lasitetta joutuu mitalin pohjapuolelle, esine liimautuu alustaan kiinni ja uunin levy voi rikkoutua. Lasitteen puhdistus esineen reunoilta ja pohjasta kannattaa tästä syystä tehdä huolellisesti ennen esineiden uuniin laittamista. Jos teet mitalin itse kovettuvasta massasta, mitalin muoto on tärkeä. Kuviot painetaan tai piirretään terävällä esineellä mitaliin ennen sen kuivumista. Myös nauhaa varten on tehtävä reikä ennen massan kovettumista.

TEHTÄVÄ 5

Etusivun suunnittelu lehteen (isommat oppilaat)

Tarvikkeet: A3-kokoista valkeaa piirustuspaperia, viivain, lyijykynä ja kumi, tussikyniä tai värikyniä, aikakausilehtiä tai tietokoneet pareille tai ryhmille

Kukin oppilas suunnittelee lehteen etusivun, jossa kerrotaan poikien neuvokkaasta toiminnasta. Etusivun suunnittelussa mietitään sommittelun periaatetta. Katsotaan aikakausilehtien etusivuja.
Mihin kohtaan katse suuntautuu etusivulla ensimmäiseksi? Miksi katsotaan juuri tuota kohtaa ensiksi? Missä on tekstin paikka? Missä on kuva? Miten henkilöiden liikkeet, ilmeet ja asennot vaikuttavat sommitteluun?

Ohjeita sommittelulle:

1. Yleensä lehden nimi sijaitsee lehden yläosassa.

2. Kuvien ja tekstien tulee olla tasapainossa keskenään.

3. Tärkeää kuvaa, esimerkiksi päivän uutisaiheesta, ei kannata sijoittaa aivan sivun keskelle eikä lehden reunaan kiinni.

4. Jos sijoitat etusivulle kuvan esimerkiksi ambulanssista, sijoittelu näyttää paremmalta, jos auton keula on lehden keskiosan puolella eikä reunaa kohti. Jos taas sijoitat etusivulle henkilön, sijoittelu näyttää luontevalta, jos henkilön kulkusuunnan tai katseen eteen jää tilaa eikä se ikään kuin ole vaarassa pudota pois sivulta.

5. Jos kuvassa on kaksi henkilöä, heidän katseensa tai eleensä voivat kohdata. Kuvan henkilön katse voi olla suunnattu myös otsikkoon.

6. Kuvien henkilöt voidaan rajata näkymään vain osittain kuvakoon mukaan ja sijoittaa kuvat tasapainoon tekstin kanssa.

Liite

(yleiskuva, puolikuva, lähikuva, erityislähikuva)

Isommat oppilaat voivat suunnitella lehden etusivun myös tietokoneella tekstin ja kuvan käsittelyohjelmilla. Tällöinkin kuvien ja tekstin paikat täytyy miettiä huolellisesti. Sivun täytyy vaikuttaa tasapainoiselta joka suunnalta katsottuna.

Lopuksi voidaan katsoa ja keskustella, miten erilaisia etusivuja oppilaat saivat ideoitua samasta tapahtumasta.