13. Lapsi Aurinkovarjon kodista
Turvallinen kasvuympäristö on koti, vaikka vanhemmat eivät olisi siellä.
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapset kärsivät köyhyyden, tautien, orpouden tai monien muiden ongelmien takia maissa, joissa suurimmalla osalla ihmisiä on alhainen koulutus- ja elintaso eikä miesten ja naisten välillä ole tasa-arvoa. Suomalaisia lapsia luovutetaan adoptoitavaksi sekä orpouden että biologisia vanhempia kohdanneiden vaikeuksien takia. Lapsen adoptoiminen parempiin oloihin on silloin hyvä ratkaisu. Lapsi tarvitsee rohkaisua oman identiteetin rakentamiseen ja omien juurtensa tuntemiseen.
Suomeen adoptoidaan lapsia sekä Suomesta että ulkomailta eri maanosista adoptiojärjestöjen kautta joka vuosi. Eniten lapsia adoptoidaan Kiinasta. Lisää tietoa adoptiosta voi sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.
Tarinan Veran synnyinmaa on Kolumbia, joka sijaitsee Etelä-Amerikassa.
TEHTÄVÄ 1
Karttatehtävä
Tarvikkeet: Suomen ja maailman karttoja, jotka heijastetaan älytaulun avulla luokan edessä olevalle isolle valkealle paperille tai valkoiseen tauluun. Harjoitus voidaan toteuttaa luokassa myös kuvitteellisella kartalla (toinen luokan reuna on pohjoinen, vastakkainen etelä jne.) Sinitarraa ja pieniä lappuja, joihin kukin kirjoittaa nimensä.
Keskustellaan ensin syntymäpaikasta, joka on merkitty jokaisen passiin tai henkilötodistukseen. Etsitään kartalta maanosa, maa ja paikkakunta, jossa kukin oppilas on syntynyt. Sitten oppilaille jaetaan pienet laput, joihin he kirjoittavat nimensä. Opettaja kehottaa lapsia tulemaan maanosittain/maittain kartan luo ja kiinnittämään nimensä kartalle sinitarralla.
Paikkoja voi ideoida lisää. Voidaan etsiä esimerkiksi vanhempien tai isovanhempien syntymäpaikkoja ja merkitä myös ne karttaan. Lopuksi käydään yhdessä läpi kaikkien oppilaiden syntymäpaikat.
TEHTÄVÄ 2
Vauvakuva ja esine lapsuudesta
Tarvikkeet: Opettaja pyytää jo etukäteen lapsia tuomaan kouluun jonkin lapsuuden aikaisen esineen ja oman vauvakuvansa, jollaisen myös opettaja itse tuo tunnille.
Opettaja esittelee ensin oman kuvansa ja esineen, jonka hän on tuonut kouluun. Sitten hän pyytää puolestaan jokaista oppilasta vuorollaan luokan eteen kertomaan esineestään. Lapset voivat esittää kysymyksiä esineestä. Jos esineen tuominen on hankalaa, oppilas voi etukäteen piirtää esineen kuvan, jonka hän esittelee luokalle.
Vauvakuvat heijastetaan esimerkiksi dokumenttikameralla koko luokan nähtäviksi. Arvuutellaan yhdessä, mikä on kenenkin kuva, ja lopuksi kuvat voidaan ripustaa luokan seinälle yhdessä lapsen tuoman esineen tai piirustuksen kanssa.
TEHTÄVÄ 3
Pulinas
Opettaja kertoo Latinalaisesta Amerikasta muualle levinneestä pinjata-perinteestä:
Tarinan mukaan Pinjata oli hirviö, joka oli varastanut kaikki hyvät asiat. Jotta hyvät asiat saatiin pois hirviön mahasta, sitä lyötiin kepillä. Pinjata-tarinasta on kehittynyt leikki, jota leikitään erilaisissa juhlissa. Nyt pinjata tarkoittaa lahjoilla täytettyä koristeltua saviruukkua, joka rikotaan yhdessä. Pinjata-leikistä muunneltuja muotoja ovat puljata- ja pulinas-leikit.
Saviruukkuna toimii paperista ja liimasta tehty 7-sakarainen ontto, värikäs pinjata-koriste, joka ripustetaan puun oksalle ja rikotaan lyömällä sitä kepillä silmät sidottuina. Puljata ja pulinas ovat kevennettyjä versioita pinjatasta. Pinjatan, pulinaksen ja puljatan sisälle on piilotettu makeisia, hedelmiä, pähkinöitä tai pieniä leluja yms. Puljataa ja pulinasta ei rikota, vaan sisältö vedetään ulos narun avulla.
Puljatassa esineen pohjaan on tehty luukku, johon on pujotettu naru, josta vetämällä luukku aukeaa. Esineen pohjaan pujotetaan useita naruja ja vain oikeasta narusta vetämällä sisältö tulee ulos. Alkuperäisessä versiossa naruja on yhteensä 24, mutta kevennetyssä versiossa naruja voi olla muukin määrä. Pulinas on puolestaan laatikon muotoinen koriste, joka revitään tai vedetään pohjaan kiinnitetyistä naruista auki, jolloin sisältö tulee ulos.
Pulinaksen teko-ohje
Tarvikkeet: tyhjä pesty maitopurkki, monta eriväristä paksuhkoa puuvillalankaa, isosilmäinen parsinneula, sakset, värikkäitä kreppipapereita, tapettiliisteriä tai liimaa
1. Maitopurkin kannesta leikataan kulmat auki purkin seinän ja kansiosan taitosrajaan asti.
2. Leikataan erivärisistä langoista eripituisia pätkiä, joiden päähän tehdään iso solmu. Lanka pujotetaan parsinneulaan ja pistetään kansiosan läpän läpi niin, että solmu jää sisäpuolelle. Jokaisen neljän kansiläpän läpi pistellään monta eriväristä lankaa. Yksi langoista pistetään maitopurkin pohjan keskelle niin, että solmu jää purkin sisäpuolelle. (Tästä langasta koriste on tarkoitus ripustaa roikkumaan esimerkiksi katosta.)
3. Kreppipaperista leikataan n. 3–4 cm:n levyisiä pitkiä suikaleita, jotka käännetään puolivälistä kaksin kerroin ja vielä uudelleen kaksin kerroin. Suikaleisiin leikataan hapsuja saksilla. Hapsut leikataan puoleen väliin suikaleen korkeudesta (ks. kuvallinen ohje).
4. Valmiit hapsutetut suikaleet liimataan käärimällä suikaletta purkin ympäri pohjasta kanteen edeten. Liima levitetään hapsuttamattoman osan toiselle puolelle. Väriä voi vaihtaa välillä.
5. Kun koko purkki on hapsutettu, sisälle piilotetaan yllätyksiä ennen läppien kiinni taittelua ja liimausta. Liimauksen ei tarvitse olla kovin pitävä, jotta purkki aukeaa helposti. Yllätykset voivat olla vaikka piirustustehtäviä, jotka liittyvät Lapsi aurinkovarjon kodista -tarinaan, tai muita hauskoja tehtäviä, joita opettaja on keksinyt.