Siriuksen alla

Turvallinen kasvuympäristö on koti, vaikka vanhemmat eivät olisi siellä.

Perheen muuttuvan tilanteen takia turvallinen kasvuympäristö voi olla joskus oman kodin sijasta sijaiskoti. Kiintymyssuhteet hoitajien ja lasten välillä ovat tärkeitä minuuden rakentamisessa. Tunneside vanhempiin säilyy vahvana, vaikka lapsi asuu muualla.

TEHTÄVÄ 1

Pöytäteatteriesitys pienestä, emostaan eksyneestä sorsanpoikasesta

Tarvikkeet: savesta tai muovailuvahasta muotoillut hahmot Anni-tytöstä ja Pirkka-pojasta, isoisästä ja kaksi erikokoista sorsanpoikasta tai valmiit muovifiguurit näistä; purkinkansia tai pieniä purkkeja; sorsanpoikasta isompi pahvilaatikko, jossa on yksi avoin sivu, vettä, hiekkaa, ruohoa, pahvista tehty joki, johon on piirretty kaloja; villalangan tai piippurassin pätkiä madoiksi.

Henkilöt: kertoja, Anni, Pirkka, isoisä, sorsanpoikanen

Kertoja kertoo ja lapset tekevät kertomuksen mukaan:

Anni ja Pirkka ovat löytäneet joenrannasta emostaan eksyneen pienen sorsanpoikasen. He ottavat sen mukaansa kotiin ja päättävät tehdä sille talon pahvilaatikosta. (Pirkka kantaa sorsanpoikasta hellästi joenrannasta kotipihaan. Lapset asettavat linnun laatikkoon. Laatikon avoin sivu on yleisöön päin.)

Pirkka: – Minä pehmustan pesän heinillä. (Pirkka hakee heinää ja laittaa sitä linnun alle.)

Anni: – Nyt se on turvassa petoeläimiltä. Minä haen sille kastematoja. (Anni hakee matoja eli sopivan värisiä langan tai askartelunorkon pätkiä linnulle.)

Kertoja: Kaikesta huolenpidosta huolimatta sorsanpoikanen ei suostunut syömään, vaan kyyhötti peloissaan pikkutalossaan.

Pirkka: – Tuodaan sille hiekkaa, jossa se voi loikoilla.

Kertoja: Lapset tuovat pesuvadilla (purkinkannella) hiekkaa sorsanpoikaselle, joka ei välitä siitä.

Isoisä: (Isoisä saapuu paikalle.) – Tuokaa sille vettä, että se pääsee kylpemään ja sukeltamaan siihen.

Lapset hakevat linnun ammeeksi sopivan kokoisella purkinkannella vettä. He laskevat linnun tähän pikkuammeeseen. (Amme ei saa olla liian iso.)

Kertoja: Sorsanpoikanen alkoi heti liikkua ja polskia vadissa. Se alkoi myös syödä ja virkistyä ja kaakatti äänekkäästi. Eräänä päivänä sorsanpoikanen ei enää mahtunutkaan ammeeseensa. (Vaihdetaan pieni figuuri isompaan.) Se oli kasvanut ja pulskistunut aivan liikaa. Onnettomana se yritti kavuta ammeeseen, mutta ei mahtunut siihen enää.

Lapset: – Isoisä, neuvo meitä! Se ei mahdu enää ammeeseen. Mitä me teemme?

Isoisä: – Viekää se takaisin joenrantaan, sinne, mistä löysitte sen! Se kykenee jo pitämään itsestään huolta, ja vesi on sen koti.

Kertoja: Lapset vievät sorsanpoikasen joenrantaan. Siellä on muita sorsia, joiden joukkoon poikanen heti liittyy.

Pöytäteatteriesityksen voi toteuttaa myös niin, että opettaja kertoo tarinaa ja lapset keksivät itse näytelmän vuorosanoineen. Opettaja voi esittää tarinan myös yksin.

TEHTÄVÄ 2

Kuva kertoo

Tarvikkeet: oppilaspareille kortteja, taidekuvia tai lehdistä leikattuja kuvia lapsista eri ympäristöissä, esimerkiksi lapsi maalla, veneessä, kaupungissa, jalkapallokentällä, varaston pihalla, navetassa, näyttelyssä, koulussa, pakolaisleirissä, raunioiden keskellä jne. sekä eri maanosien ympäristöissä

Ennen kuin opettaja jakaa oppilaspareille kuvat, hän kertoo, että kuvan lapsi ei asu nyt kotonaan vaan jossakin muualla ja tehtävänä on keksiä kuviteltu tarina lapsen elämästä.

Parit tarkastelevat saamaansa kuvaa ja kuvassa näkyvää lasta ja kuvan taustaa ja tekevät yhdessä päätelmiä lapsesta ja hänen kodistaan alla olevien kysymysten perusteella. Valitaan parit niin, että toinen on kirjoitustaitoinen. Tämä kirjoittaa kysymyksiin vastaukset niin, että syntyy pieni kertomus. Lapselle keksitään nimi, joka annetaan kertomuksen nimeksi.

Kysymykset, joiden pohjalta tarina muodostetaan:

• Mikä vuodenaika kuvassa on?
• Millainen sää kuvassa on?
• Mikä vuorokaudenaika kuvassa on?
• Missä päin maailmaa lapsi asuu? Missä maassa?
• Millainen lapsen ulkonäkö on?
• Minkä ikäinen lapsi on?
• Mikä on lapsen lempileikki?
• Onko lapsi iloinen, surullinen, pelokas, tyytyväinen yms.?
• Onko lapsella varakas vai köyhä koti?
• Asuuko lapsi maalla vai kaupungissa?
• Millainen perhe lapsella voisi olla, vaikka kaikki eivät ole kuvassa?
• Missä muualla lapsi on asunut?

Jos halutaan, parit voivat näyttää heille annetun kuvan ja lukea kirjoitetut tai keksityt vastaukset kertomuksena koko luokalle. Toinen pitää kuvaa ja toinen lukee tai kertoo.
Tarvittaessa opettaja voi esittää apukysymyksiä.

TEHTÄVÄ 3

Haaksirikko

Tarvikkeet: vanhoja sanomalehtiä, vanha lakana tai huopa, myrskyaiheista ja rytmikästä tanssittavaa musiikkia

Huopa levitetään tyhjän tilan keskelle. Ympärille asetellaan sanomalehtiä yksi vähemmän kuin leikkijöitä on. Huopa on saari, ja sanomalehdet ovat pelastusveneitä. Musiikki laitetaan soimaan. Lapset seilaavat musiikin tahdissa pelastusveneiden lomissa merellä. Musiikki pysäytetään. Jokainen yrittää päästä turvaan pelastusveneeseen. Yhteen veneeseen mahtuu vain yksi henkilö. Se, joka jää ilman venettä, saa uida turvaan saarelle. Musiikki laitetaan soimaan uudelleen, ja saarelle päässyt hakee yhden pelastusveneen mereltä saarelle. Musiikki pysäytetään uudelleen, ja jälleen yksi jää ilman venettä ja ui saarelle. Kun musiikki alkaa, hän noutaa saarelle uuden pelastusveneen jne. Leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat turvassa saarella. Kun veneet ja pelastuneet ovat päässeet turva, järjestetään juhlat. Veneet kasataan siistiin pinoon saaren rantaan ja aletaan tanssia sopivan musiikin tahdissa.