15. Sonjan luona
Erilaisia tapoja pitää kunnioittaa.
Jokainen ihminen on arvokas perinteineen ja tasavertainen yhteiskuntansa jäsen tapoineen, oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Hänellä on vapaus vaalia kulttuuriaan ja olla ylpeä siitä.
SUOMALAISIA VÄHEMMISTÖKANSALAISIA
Opettaja näyttää kuvia Suomessa asuvista ihmisistä, joilla on omia perinteitä ja omat kansan- tai kansallispuvut. Tällaisia ovat esimerkiksi romanit, saamelaiset ja suomenruotsalaiset.
Kansanpukuja voi käyttää päivittäin, mutta kansallispuvut ovat yleensä juhlapukuja tai niitä käytetään erityistilaisuuksissa. Romaninaisen puku on kansanpuku. Miehet käyttävät lähinnä pääväestön mukaista vaatetusta. Kulttuurisidonnaista on tumma housujen väri ja pusakoitten, villatakkien ja erilaisten liivien käyttö yleensä kauluspaidan kanssa. Vaatetuksen kuuluu olla väljä ja peittävä. Myös saamelaisten käyttämä saamenpuku on alkuperältään kansanpuku, jonka käyttö ei ole missään historian vaiheessa katkennut. Nykyisin saamenpuku on muuttumassa käyttöpuvusta juhlapuvuksi. Suomenruotsalaisten puvut ovat kansallispukuja, joita käytetään juhla- ja edustuspukuina.
Romanit
Romani sana tulee romanikielen sanasta rom, joka tarkoittaa ihmistä. Romanien arvellaan lähteneen vaeltamaan Intiasta n. 1000 vuotta sitten. Arvellaan, että heitä on nyt eri puolilla maailmaa yhteensä 20 miljoonaa, joista puolet asuu Euroopassa. Romaneilla on yhteinen kansainvälinen kansallishymni Gelem, gelem. Suomessa asuu noin 10 000 romania. Lisäksi Ruotsissa asuu n. 3 500 Suomen romania. Suomen romaneita sitoo vahva yhteisöllisyys.
Romanit syövät samoja ruokia kuin valtaväestö. Tyypillisiä pitoruokia voivat olla esimerkiksi karjalanpaisti ja karjalanpiirakat ja munavoi.
Romanien lipussa sininen yläosa kuvaa taivasta, vihreä alaosa maata ja punainen kärrynpyörä kulkemista. Kansallispäivä on 8.4.
Saamelaiset
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu napapiirin pohjoispuolella neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän, alueella. Saamelaisia kutsutaan myös lappalaisiksi. Lukumäärän arvio vaihtelee 50 000–100 000. Suomessa saamelaisia on n. 7 000. Heidän kansallislaulunsa on Sámi soga lávlla. 2000-luvun saamelaisten arkipukeutuminen ei juuri eroa valtaväestön pukeutumisesta. Saamenpuku puetaan päälle tärkeisiin tilaisuuksiin. Puvullaan saamelainen kunnioittaa sekä kulttuuriaan että tilaisuutta, johon hän osallistuu. Näin hän edustaa omaa sukuaan, aluettaan ja kansaansa. Suomen puolella on käytössä viisi saamenpuvun päämallia: Tenonvarren/Utsjoen, Enontekiön-Koutokeinon, Sodankylän/Vuotson ja Inarin puku sekä kolttasaamelainen puku. Puvut kuvastavat saamelaisten vahvaa käsityöperinnettä.
Perinneruokia ovat mm. poronkäristys, kuivattu hauki ja verimakkara. Kuvassa on poronkäristystä tarjottuna Lapin puikulaperunoista valmistetun perunamuusin, suolakurkkuviipaleiden ja puolukkasurvoksen kanssa. Jälkiruokana tarjotaan usein leipäjuustoa kerman ja hillamarjojen kanssa.
Saamen lipussa sininen puoli kuvaa yötä ja punainen päivää, niiden päällä olevat renkaat kuvaavat auringon ja kuun kehrää, värit tulevat saamelaispuvun väreistä. Kansallispäivä on 6.2.
Lisätietoa saamelaisista löytää helposti esimerkiksi Wikipediasta tai saamelaiskulttuurin verkkolehdestä.
Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä suomalaisia. Suomen väestöstä noin 300 000 henkeä on ruotsinkielisiä. Suomi kuului Ruotsiin yli 500 vuotta, jolloin Ruotsista siirtyi asukkaita Suomeen. Suomenruotsalaiset ovat näiden ruotsalaisten ja myöhemmin ruotsin kielen omaksuneiden suomalaisten jälkeläisiä. Suomenruotsalaisia asuu paljon Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla.
Perinneruokia ovat mm. kesäkeitto, maustesilakat, setsuurileipä ja lindströminpihvit.
Suomenruotsalaisilla on epävirallinen lippu. Lipussa on punaisella pohjalla oleva keltainen risti. Lippu symbolisoi pohjoismaista yhteyttä ja suomenruotsalaisten sidettä Ruotsiin. (Pohjoismaita ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Näiden kaikkien maiden lipuissa on ristikuvio.) Suomenruotsalaisten päivää vietetään 6.11.
Suomenruotsalaisten juhlalaulu on Modersmålest sång.
TEHTÄVÄ 1
Suomen vähemmistöjen kansanpukuja ja kansallispukuja
Tarvikkeet: puuvärit tai liidut, sakset, liimaa ja opettajan jakamat monisteet värittämättömistä kansanpukuisista tai kansallispukuisista henkilöistä, jotka oppilaiden tulee värittää.
Katsotaan oppilaiden kanssa yhdessä värillisiä kuvia, joista oppilaat näkevät pukujen värityksen.
Muut puvut väritetään kuten kuvissa, mutta romaninaisten puseroiden värit voivat vaihdella, mutta hameen väri on aina musta. Miesten housujen, pusakoiden, villatakkien ja liivien yleisväritys on yleensä musta, tummansininen ja tummanruskea. Paidan värityksen voi tehdä vapaasti. Tehtävänä on siis värittää puvut asiaankuuluvin värein.
Pukujen värityksen jälkeen oppilaat voivat leikata väritetyt hahmot ja liimata ne ET-vihkoon tai tummalle alustalle, jonka jälkeen ne voidaan asettaa nähtäville.
TEHTÄVÄ 2
Tarvikkeet: liitteenä olevat kuvat romanien, saamelaisten ja suomenruotsalaisten, lipuista ja kuvat kunkin ryhmän tyypillisistä perinne- tai suosituimmista ruoista, joita nautitaan mm. pitoruokana, lyijykynä
Näytetään oppilaille kolmen eri kulttuuriryhmän liput. Kerrotaan, milloin kunkin ryhmän liputuspäivä on ja mitä lippujen värit ja kuviot merkitsevät. Keskustellaan kyseiseen kulttuuriin kuuluvista tyypillisistä ruoista. Tehtävänä on yhdistää ruoat, liput, liputuspäivien päivänmäärät sekä kuvien perinneruoat eri ryhmien nimiin oikein vetämällä viiva kuvasta laatikkoon, jossa ryhmän nimi on.
TEHTÄVÄ 3
Intialainen piirileikki
Tarvikkeet: vapaata lattiatilaa
Romanit ovat lähtöisin Intiasta. Leikitään tyypillistä intialaista piirileikkiä. Valitaan leikille johtaja, muut jaetaan ykkösiin ja kakkosiin. Ykköset tekevät oman piirin ja kakkoset ykkösten ulkopuolelle oman piirinsä. Piirit alkavat pyöriä vastakkaisiin suuntiin: toinen piiri myötäpäivään, toinen piiri vastapäivään. Leikin johtaja alkaa taputtaa käsiään yhteen. Johtajan taputuksen aikana leikkijät noutavat vikkelästi toisesta piiristä itselleen parin ja istuutuvat lattialle käsi kädessä. Leikki jatkuu, kunnes jäljellä on enää yksi pari, ja leikki on loppu. Leikki voidaan toistaa niin, että ykkösistä tulee kakkosia ja kakkosista ykkösiä. Toisella kierroksella samaa henkilöä ei enää valita pariksi uudelleen.
TEHTÄVÄ 4
Eri kulttuurien musiikkia
Tarvikkeet: romaninkielinen CD-levy Bahaven ta dzamben, jolla lapset laulavat eri kulttuurien musiikkia.
Kuunnellaan eri kulttuureista peräisin olevaa kansanmusiikkia tms. Oppilaat yrittävät arvata, mistä päin maailmaa musiikki on peräisin. Oikean vastauksen jälkeen musiikkia kuunnellaan uudestaan ja kiinnitetään huomiota kieleen. Nyt arvataan, millä kielellä laulu esitetään.
TEHTÄVÄ 5
Piippolan vaarin eläimet
Tarvikkeet: lasten levyjä, joilla lauletaan Piippolan vaarin talonpidosta eri kielillä.
englanniksi: Old MacDonald Had a Farm
Egyptin arabiaksi: Geddo Ali
italiaksi: Nella vecchia fattoria.
espanjaksi: En la granja de Pepito or En la vieja factoría.
tanskaksi: Jens Hansen havde en bondegård
ruotsiksi: Per Olsson hade en bonnagård
portugaliksi: Na quinta do tio Manel
ranskaksi: La Ferme à Mathurin ("Mathurin's Farm").
turkiksi: Ali Baba'nın Bir Çiftliği Var ("Ali Baba Has A Farm")
kiinaksi: 王老先生有块地 (Wáng lǎo xiānshēng yǒu kuài dì/Old Mr. Wang Had Some Land")
saameksi: Ols Biera šibihat"
Piippolan vaari -laulun tekijä ja säveltäjä ovat tuntemattomia. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Reino Helismaa v. 1952. Englanniksi laulun nimi on Old McDonald Had a Farm. Opettaja on tuonut tunnille Piippolan vaari -laulun monella eri kielellä. Kuunnellaan laulua eri kielillä. Kirjastoista löytyy äänitteitä monella kielellä laulettuna, esimerkiksi saameksi, ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, venäjäksi, viroksi ja saksaksi.
Kuuntelun jälkeen opettaja kuiskaa kullekin lapselle eläimen nimen, joka esiintyi äänilevyillä niin, että useammalle lapselle kuiskataan saman eläimen nimi, esimerkiksi levyllä voi olla porsas, kana, kukko, lehmä, lammas, hevonen, koira, kissa, aasi, poro, tai traktori. Kun kaikille on kuiskattu jokin nimi, lapset lähtevät etsimään omaa laumaa ääntelemällä kyseisen eläimen äänellä. Löydettyään samalla äänellä ääntelevän eläimen oppilas tarttuu häntä kädestä kiinni. Nyt jatketaan käsikkäin laumaan kuuluvien etsintää.
Kun kaikki saman lauman eläimet ovat koossa, muodostetaan eri eläinten piirit. Opettaja laittaa uudelleen Piippolan vaari -laulun soimaan suomen kielellä. Kukin eläinpiiri alkaa pyöriä ja äännellä silloin, kun vaari hoitelee niitä eläimiä, joita lapset esittävät.