Siriuksen alla

Jokaisella on oikeus omaan kulttuuriin, katsomukseen ja kieleen.

Vaikka asuinpaikka vaihtuu, yksilöllä on oikeus säilyttää omat tapansa ja uskontonsa eikä häntä saa syrjiä tämän vuoksi. Monissa Afrikan maissa lapset leikkivät ulkona, eikä leikeissä tarvita hienoa välineistöä. Luonto tarjoaa sekä leikkipaikan että välineet.

Afrikkalaisia pelejä ja niiden ohjeita

TEHTÄVÄ 1

Kivileikki

Tarvikkeet: 8–10 pientä kiveä, liitu, mikäli leikkiä leikitään asfalttipihalla tai luokan lattialla
Pelaajat: vähintään 2

Maahan piirretään ympyrä, joko liidulla asfalttiin tai sormella hiekkaan. Ympyrään laitetaan ennalta sovittu määrä kiviä, yleensä kahdeksasta kymmeneen.

Pelin aloittaja ottaa yhden kiven käteensä. Hän heittää kiven ilmaan ja siirtää yhden ympyrässä olevista kivistä ympyrän ulkopuolelle ennen kuin ottaa heittämänsä kiven kiinni.
Jos hän onnistuu, seuraavan heiton aikana hän siirtää kaksi kiveä pois ympyrästä, seuraavalla kolme ja niin edelleen. Kun kaikki kivet ovat pois ympyrästä, hän heittää kiven ilmaan ja siirtää yhden takaisin ympyrään. Sen jälkeen kaksi ja niin edelleen, kunnes kaikki kivet ovat ympyrässä.

Kun pelaaja epäonnistuu, siirtyy vuoro seuraavalle. Pelistä pelataan myös vaikeampaa versiota, jossa kivet ovat ympyrän sijaan kuopassa.

TEHTÄVÄ 2

Antiloopin metsästys -hippa

Leikkijät: Vähintään kymmenen

Tätä leikkiä voi leikkiä sekä sisällä että ulkona.

Yksi leikkijöistä valitaan antiloopiksi, muut ovat metsästäjiä. Metsästäjät asettuvat piiriin pitäen toisiaan kädestä, antilooppi menee piirin keskelle. Antilooppi yrittää päästä metsästäjien keskeltä ulos, ja kun se onnistuu, muut lähtevät juoksemaan sitä kiinni. Kiinni saatu antilooppi tulee metsästäjien rinkiin, ja kiinniottaja pääsee antiloopiksi.

TEHTÄVÄ 3

Herra leijona

Leikkijät: 5–20 leikkijää

Yksi lapsista on herra Leijona. Muut seisovat huoneen/kentän toisella laidalla, herra Leijona vastakkaisella laidalla. Osallistujat kyselevät yhteen ääneen leijonalta: "Paljonko kello on, herra Leijona?" Leijona vastaa: "Vielä ei ole aika."

Muutaman kyselykerran jälkeen leijona vastaa: "NYT!" Silloin muut lähtevät juoksemaan leijonan suuntaan. Leijona yrittää ottaa muita kiinni ja kiinni jäänet jäävät vangeiksi. Sekä leijona että osallistujat juoksevat aina eteenpäin. Leijona ei saa kääntyä takaisin tulosuuntaansa.

Leikki jatkuu, kunnes kaikki ovat jääneet vangeiksi. Jos leijona ei saa ketään kiinni kolmella kerralla, on leijona sairas ja tilalle valitaan uusi leijona. Jos taas leijona on liian etevä, tulee hänen saada jokaisella kerralla vähintään kolme osallistujaa kiinni.

TEHTÄVÄ 3

Ruokareseptejä Afrikasta

Marokkolainen Harira-keitto
neljälle (syödään yleensä ramadan-paaston aikaan auringon laskun ja nousun välisenä aikana)

250 g broilerinfileitä
2 sipulia
3 lehtisellerin vartta
1 rkl voita
1 dl hienonnettua persiljaa
1 tl kurkumaa
½ tl mustapippuria
1 tl suolaa
1 tl kanelia
½ tl inkivääriä
1½ tl vihreitä linssejä
1 l vettä
2 rkl tomaattipyreetä
2 hienonnettua tuoretta korianterin vartta
20 g spagettia
½ puoli sitruunaa (tai tarjotessa sitruunan mehua)

1. Leikkaa broilerinfileet 2 cm:n paloiksi. Kuori ja hienonna sipuli, leikkaa sellerinvarret ohuiksi viipaleiksi ja hienonna persilja. Sulata voi padassa. Lisää pataan broilerinpalat, hienonnetut sipulit, selleriviipaleet, persilja, kurkuma, pippuri, suola, kaneli ja inkivääri. Sekoita ja kuullota 5 minuuttia.

2. Lisää pataan linssit ja kaada päälle vesi. Lisää joukkoon tomaattipyree ja korianteri. Sulje kansi ja hauduta keittoa miedolla lämmöllä 25 minuuttia. Katko spagetit, lisää ne keittoon ja keitä vielä 5 minuuttia. Jos keitto vaikuttaa liian sakealta, lisää vettä.

3. Kuori sitruunan puolikas ja leikkaa se ensin viipaleiksi ja sitten paloiksi. Ripottele sitruunapalat keiton pinnalle ennen tarjoilua.

Sambuusit, somalialaiset lihapiirakat

(syödään paaston päätyttyä)

Kuoritaikina:
32 kpl
500 g vehnäjauhoja
2,5 dl vettä
3 rkl öljyä
1 tl suolaa

Ainekset sekoitetaan keskenään hyvin ja annetaan seisoa huoneen lämmössä 20 min. Taikinasta pyöritellään pieniä kämmeneen sopivia palloja, jotka taputellaan tasaisiksi. Kaksi palloa laitetaan päällekkäin ja niiden väliin lisätään öljyä. Sitten ne kaulitaan hyvin ohuiksi, halkaisijaltaan 30–40 cm:n levyksi ja laitetaan n. 100-asteiseen uuniin muutamaksi minuutiksi. Ne eivät saa ruskistua. Levyt otetaan pois uunista ja taitetaan puoliksi ja jälleen puoliksi. Muodostuneita viivoja pitkin levyistä leikataan neljä kolmiomaista kappaletta. Toisiinsa kaulitut levyt erotellaan toisitaan. Lopputuloksena on 8 osaa. Nämä puolitetaan vielä niin, että saadaan yhteensä 16 kolmiota lihapiirakoiden kuoriksi.

Täyte:
500 g naudanlihaa tai lampaan jauhelihaa
(Somaliassa käytetään vuohenlihaa)
2 isoa sipulia hienonnettuna
2 rkl öljyä
2tl kuminaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl suolaa
(1l öljyä paistamiseen)

Kuumenna öljy pannulla. Lisää jauheliha, sipuli ja mausteet. Kun jauheliha on ruskistunut ja neste haihtunut, seos jäähdytetään.

Täyte asetetaan kolmion leveämpään päähän ja kapeampi ja terävämpi kolmion kärki taitetaan täytteen päälle. Käännetyn osan päälle sivellään vehnäjauho-vesiseosta liimaksi. Sen päälle taitetaan sivulta toinen kolmion kärjistä, sitten vesi-vehnäjauhoseosta ja kolmas sivu taas sen päälle. Kun kaikki piirakat on taiteltu, ne uppopaistetaan öljyssä kauniin ruskeaksi.

Sambuusien kanssa voi tarjota peperonilisäkettä mausteena.

Lisäke:
Sekoita keskenään-murskattuja valkosipulin kynsiä, suolaa, vähän sokeria sekä hienonnettuja vihreitä peperoneja, joista on poistettu siemenet

Reseptien lähde: sambuusit: Mulki Elmi Mölsä, Somaliainen keittokirja ja harira-keitto.

TEHTÄVÄ 4

Somalialainen sanataide ja kertomusperinne

Somaliassa suullinen kertomusperinne on vahva, koska tieto seuraavalle sukupolvelle välittyy sen kautta. Somalialaiset ovat paimentolais- ja kauppiaskansaa, joka kulkee paikasta toiseen eläinten ruoan saannin mukaan. Koska leikkikaluja ja kirjoja on hankala kuljettaa mukana, somalialaiset perinneleikit ovat sellaisia, joissa niitä ei tarvita. Seuraavassa on esimerkkejä suullisena perimätietona kulkevista sanaleikeistä ja saduista.

Sanaleikkejä somaliaksi

Kokeile, miltä tuntuu sanoa somaliaksi:

DIIN GOD GAL, GOD GORAL GAL, GORAY GOD GAL
(SUOM. KONNAN KOTKAN KOLOON, KONNAN KOLOON KOTKA)

SHINBIREE, SUUL GUDUUDAN, HOOYADAYBA KA SUUL GUDUUDAN
(SUOM. PEUKALOISEN PUNAPEUKKU, AKAN PEUKKU PUNAISEMPI)

BICIID BAROIN BILLIL DAAQAY, JILBA BAL DHAQ
(SUOM. KAURIS PUUTA KUORII, SIIHEN RUOKAAN KUOLI)

ABTIGA MAR IS WAD, MAR I WAD
(SUOM. ENO YKSIN AJELI, YKSIN OLIN KAVERI)

TEHTÄVÄ 5

Kahden eri maan sadun vertailu

Kuunnellaan kaksi eri maista peräisin olevaa tarinaa. Mitä yhtäläisyyksiä tarinoista löytyy? Mitä eroja tarinoista löytyy?

1. Kuunnellaan ensin suomalainen hölmöläissatu, jossa viisas Matti auttaa Hölmölän kylän ihmisiä kirjas´ta Suomen lasten hölmöläissadut (toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Otava 2001)

2. Sitten kuunnellaan opettajan lukemana alla oleva somalialainen satu.

Satu sulkamiehestä

Asuipa kerran pienessä kylässä hyvin hurskas mies. Hän rukoili viisi kertaa päivässä, ja hänen rukousnauhassaan oli yli tuhat helmeä. Miehellä oli myös kävelykeppi, johon hän oli kiinnittänyt muutamia strutsinsulkia. Tämän takia ihmiset olivat antaneet hänelle nimeksi Sheikki Ballaale, sulkamies. Sheikki Ballaale oli hyvin köyhä. Hänellä ei ollut työtä, ei vaimoa eikä lapsia. Kylän asukkaat säälivät häntä ja auttoivat häntä miten parhaiten taisivat, antamalla esimerkiksi ruokaa.

Eräänä päivänä sulkamies kuuli, että naapurikylän sulttaani oli ryhtynyt auttamaan köyhiä ihmisiä. Hän lähti heti matkaan. Sheikki Ballaalen saapuessa kaupunkiin ihmiset luulivat häntä tietäjäksi, joka asui sulttaanin palatsissa. Sulkakeppiä pidettiin tietäjäkunnan johtajuuden tunnuksena, siksi ihmiset hakeutuivat sulkamiehen luo saadakseen ratkaisun pulmiinsa. Naiset pyysivät apua lapsettomuuteen tai neuvoja riitojen selvittelyyn. He pyysivät häntä tutkimaan viisaita kirjojaan ja kertomaan, miten kussakin tapauksessa oli parasta menetellä.

Kerran sattui niin, että eräältä sulkamiehen naapurissa asuvalta naiselta varastettiin kaulakoru. Nainen pyysi, että Sheikki Ballaale selvittäisi varkaan henkilöllisyyden. Miehen arvailut olivat miltei aina osuneet oikeaan, ja tälläkin kertaa hänellä oli satumaisen hyvä tuuri. Sulkamies neuvoi naista katsomaan, löytyisikö koru sängyn alta laatikosta. Koru tosiaankin oli hänen
osoittamassaan paikassa. Ja niin vahvistui taas kaupungin asukkaiden usko miehen yliluonnollisiin kykyihin.

Erään toisen kerran sattui niin, että rosvot veivät sulttaanin aarteet. Sulttaani kutsui kaikki ennustajansa ja tietäjänsä luokseen ja määräsi, että heidän oli etsittävä kalleudet seitsemässä päivässä. Samaan aikaan joukko naisia etsi sulkamiestä sulttaanin palatsista. He olivat kummissaan, kun häntä ei näkynyt tietäjien joukossa. He ihmettelivät, miksei sulttaani ollut kutsunut sulkamiestäkin paikalle selvittämään ryöstöä. Yhtäkkiä yksi nainen huomasi Sheikki Ballaalen seisovan kauempana väkijoukossa ja huusi: ”Sulttaani, tietäjäkunnan johtaja on tuolla!”

Sulttaani kutsui sulkamiehen luokseen ja käski tätä etsimään aarteet. Tästäkös ”ennustajamme” hermostui ja vietti monta unetonta yötä rukoillen Jumalalta apua kiipeliinsä. Yhtenä yönä hänen taloonsa hiipivät samat rosvot, jotka olivat käyneet sulttaanin palatsissa. Heitä oli kolme. Juuri sillä hetkellä sulkamies oli laskemassa leipomiaan leipiä, ja varkaat kuulivat hänen äänensä toiseen
huoneeseen: ”Yksi, kaksi, kolme...”Rosvot luulivat, että joku puhui heistä, kolmesta varkaasta! ”Oi Sheikki”, anelivat miehet. ”Armahda meitä! Annamme sinulle kaikki aarteet takaisin, jos lupaat olla paljastamatta, keitä olemme!” Tämän sanottuaan rosvot toivat sulttaanin kalleudet Sheikki Ballaalen taloon, ja tämä puolestaan kiikutti ne heti palatsiin. Sulttaani riemastui niin, että nimitti sulkamiehen henkilökohtaiseksi neuvonantajakseen.

Jonkin ajan kuluttua kylän läheisessä metsässä riehui hurjistunut norsu, joka surmasi monia ihmisiä. Se oli tappanut myös sulttaanin pojan, ja siksi palatsi oli antanut ehdottoman käskyn, että eläin oli otettava kiinni. Kaikki odottivat, että Sheikki Ballaale selvittäisi jälleen tilanteen. Sulkamiestä hermostutti ja pelotti valtavasti. Hän tiesi, ettei kykenisi taltuttamaan hurjistunutta norsua ja päätti siksi paeta metsään aikaisin aamulla. Metsätietä kulkiessaan sulkamies törmäsi kuitenkin norsuun, joka ryntäsi hurjaa vauhtia häntä kohti. Vastoin norsujen tapoja eläin oli varhain liikkeellä, sillä tavallisesti norsut nukkuivat aamulla pitkään. Sheikki Ballaale otti jalat alleen. Hän juoksi juoksemistaan ja kiipesi lopulta kiireenvilkkaan puuhun. Norsu alkoi huojuttaa puuta tömäytellen sen runkoa päällään kaikin voimin, niin että saisi sulkamiehen putoamaan maahan. Vihdoin sulkamiehen ote kirposi, ja hän putosi suoraan norsun niskaan. Siitäkös norsu säikähti ja lähti vimmastuneena juoksemaan kohti kaupunkia. Sulkamies piti sitä lujasti kiinni korvista, ettei putoaisi hurjasta kyydistä. Väkijoukko kohahti Sheikki Ballaalen karauttaessa kaupunkiin. Norsu pysähtyi joen rantaan, ja sulttaanin miehet ottivat sen kiinni.

Tämän tapauksen vuoksi sulkamies valittiin kaupungin sulttaaniksi, sillä yliluonnollisten kykyjensä ansiosta hänen uskottiin suojelevan sen asukkaita pahoilta voimilta.

(Taikaratsu-kulttuurikasvatusopas. 8. Amran kertoo: tarinoita ja tiedonjyviä Somaliasta. (Toim.) Leena Haapaniemi,
Suomen YK-liitto 1993.)

TEHTÄVÄ 6

Jäähippa

Tämä leikki edustaa suomalaista pihaleikkiperinnettä, jonka maahanmuuttajalapsi kohtaa tänne muutettuaan.

Kaksi oppilasta valitaan jäähdyttäjiksi. Toiset juoksevat pakoon jäähdyttäjiä rajatulla piha-alueella tai esimerkiksi liikuntasalissa. Jos jäähdyttäjä saa kosketettua jotakin, tämä jäätyy siten, että hän jää seisomaan jalat haara-asennossa. Joku pakenijoista yrittää pelastaa jäätyneen ottamalla häntä kädestä kiinni tai ryömimällä jäätyneen jalkojen välistä. Jäähdyttäjiä vaihdetaan välillä, kunnes leikki päätetään.