9. Uusi oppilas

Voin auttaa muita löytämään ystäviä.

Joskus kotiutuminen uuteen ympäristöön on vaikeaa. Tavat, käytös, kieli ja olosuhteet ovat erilaisia kuin ennen. Uusien ihmissuhteiden luominen vaatii aikaa. Tutustumista helpottaa, kun otamme uuden tulokkaan mukaan ja olemme kiinnostuneita hänestä. Seuraavat harjoitukset auttavat uutta oppilasta pääsemään mukaan luokkayhteisöön.

TEHTÄVÄ 1

Kuvailutehtävä

Tarvikkeet: Hullunkuriset perheet -kortit tai postikortteja, joissa henkilöt ovat erikoisia.

Opettaja jakaa luokan oppilaat pareiksi tai pienryhmiksi. Jokaiselle oppilaalle annetaan yksi kortti. Parit tai ryhmät pohtivat keskenään, mitä heille jaetut kortit kertovat kuvassa olevasta henkilöstä. Esimerkiksi kuvassa on kaljupäinen, silmälasipäinen mies mattopiiska kädessään. Oppilas alkaa kertoa parilleen: ”Olen 50-vuotias pankinjohtaja. Pidän ruskeasta väristä. Lempiruokaani ovat pitsa- ja pastaruoat. Asun yksin kissani Mollin kanssa. Kuuntelen Apulannan kappaleita. Mieliharrastukseni ovat siivous ja säästölippaiden keräily.” Parit kuvailevat ensin hahmot toisilleen ja sitten koko luokalle.

TEHTÄVÄ 2

Yhteistyöharjoitus: teillä ja meillä on erilaista

Tarvikkeet: huonekaluja ja mattoja, joita luokassa on tai on mahdollista tuoda, sekä vauhdikasta musiikkia esimerkiksi sirkus- tai itämaista musiikkia

Luokka jaetaan ryhmiksi. Ryhmät saavat kalustustehtävän, joka tehdään musiikin mukaan. Opettaja rajaa tilan, jossa kalustus tapahtuu. Kukin ryhmä tulee vuorollaan kalustamaan tilan omalla tyylillään. Ryhmän jäsenet sopivat huonekalujen paikoista ja siirtelevät niitä mielensä mukaan esimerkiksi kolmen minuutin ajan, jolloin soitetaan sopivaa musiikkia. Kalustuksen aikana oppilaat eivät saa jutella muutoin kuin elekielellä.

Lopuksi keskustellaan ryhmien yhteistyöstä ja mahdollisuuksista tehdä asiat eri tavoin. Ryhmässä jokainen on tärkeä, ja jokaiselle tulisi löytyä oma paikka.

Kysymykset, jotka avaavat keskustelun, voisivat olla esimerkiksi:

Mitä piditte tehtävästä?
Teittekö päätökset yhteistyössä?
Löytyikö ryhmästä pomoa?
Oliko joku ryhmästä eri mieltä?
Oliko yhteistyö mielestänne helppoa?

TEHTÄVÄ 3

Erilaisia oppilaita

Valitaan kysymysten esittäjä ja sihteeri. Kysyjä kysyy koko luokalta esimerkiksi: ”Kuka on aamunvirkku?” Oppilas nostaa käden ylös, jos vastaus on myönteinen. Sihteeri laskee ylhäällä olevat kädet ja merkitsee lukumäärät rukseina liitteenä olevaan ruudukkoon (kymmenen kättä on kymmenen ruksia). Taulukon voi heijastaa myös taululle ja tehdä rastit tietokoneella tai tusseilla. Lopuksi keskustellaan, kuinka paljon erilaista osaamista ja ominaisuutta luokasta löytyy.

Liite

TEHTÄVÄ 4

Uuden oppilaan kohtaaminen

A-harjoitus

Harjoitellaan uuden oppilaan tuloa luokkaan siten, että vapaaehtoinen oppilas poistuu luokasta, minkä jälkeen opettaja antaa luokalle ohjeet:

1. Kohta luokkaan astuu uusi oppilas. Kun hän tulee, älä katso, neuvo, äläkä osoita huomiota hänelle. Opettajakaan ei noteeraa häntä.

2. Voit kuiskutella ja hihitellä hiljaa luokkatoverisi kanssa.

3. Opettaja katkaisee harjoituksen.

4. Opettaja kysyy käytävässä olleelta oppilaalta, miltä tilanne hänestä tuntui, ja asiasta keskustellaan ennen B-harjoitusta.

Apukysymyksiä keskustelulle:

Tuntuiko sinusta, että olit tervetullut luokkaan?
Pelottiko sinua?
Odotitko apua joltakin?

B-harjoitus

Nyt eri oppilas poistuu luokasta, minkä jälkeen opettaja antaa taas luokalle ohjeet:

1. Kohta luokkaan astuu uusi oppilas. Kun hän tulee, katso, kiinnitä huomio häneen ja tervehdi häntä ystävällisesti.

2. Opettaja tai ohjeiden antaja kysyy oppilaan nimeä ja sitä, mistä hän on kotoisin.

3. Opettaja esittelee itsensä ja pyytää uuden oppilaan luokkatovereita esittäytymään tulokkaalle.

4. Uudelle oppilaalle neuvotaan, missä hän voi istua.

5. Opettaja kysyy uudelta oppilaalta, miltä tällainen vastaanotto hänestä tuntui, ja asiasta keskustellaan jälleen käyttäen samoja kysymyksiä kuin A-harjoituksessa.

TEHTÄVÄ 5

Murresanaharjoitus

Tarvikkeet: Liitteenä olevat murresanat ja niihin liittyvät kuvat

Kuvat tulostetaan verkkomateriaalista A4-koossa ja asetetaan taululle. Opettaja kirjoittaa sanat tauluun. Joko opettaja tai oppilas luettelee hitaasti murresanoja, joihin liittyvät sanat ja kuvat ovat esillä luokan edessä mielivaltaisessa järjestyksessä. Kunkin sanan kohdalla oppilaat saavat arvuutella, mitä kuvaa sana tarkoittaa. Arvaaja saa käydä vetämässä viivan sanasta oikeaan kuvaan. Samaan kuvaan voi johtaa eri sanoista viivoja, sillä kuvaan voi liittyä monia sanoja eri murteilla sanottuna. Jos kukaan ei tiedä, mitä sana tarkoittaa, opettaja kertoo sen ja vetää viivan sanasta kuvaan eri värillä.

aato = auto (savo)
hete = lähde (Pohjois-Suomi), rimpi, upottava suonsilmäke, vetinen rantaniitty
hälla = hella (Oulun seutu)
itikka = lehmä, nauta (Pohjanmaa) ja hyttynen
kaffee = kahvi (Satakunta)
kelekka = kelkka (savo, Pohjois-Suomi)
kläppi = lapsi (Tornionjokilaakso)
kohvi = kahvi (Länsi-Karjala)
lehemä = lehmä (Pohjanmaa)
nästyyki = nenäliina (Oulu)
oamu = aamu (itämurteet)
perna = peruna (Satakunta)
pirssi = taksi, auto (yleisesti auto Lapin murteessa)
plakkari = tasku (Kauhava, länsimurre)
porstua = kansankielinen nimitys pirtin tai saunan eteisestä
rähämällää = vatsallaan tai mahallaan kyynärpäihin tukien
räknätä = laskea, pitää lukua (arkikieli monilla paikkakunnilla)
sare = sade (länsimurre)
vehnänen = pulla (itämurre)
vihta = saunavasta (länsimurre)

Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite

Toinen versio murresanoista:

Murrepelikortit

Tarvikkeet: liitteinä olevat pelipohjat

Oppilaat leikkaavat itse kuvaruudukosta kuvakortit, joita kukin saa yhtä paljon kuin pelipohjassa on ruutuja. Kukin saa eteensä myös pelipohjan, jonka ruudukossa on murrekieliset sanat. Oppilaat yrittävät laittaa murresanoja vastaavat kuvat oikeiden sanojen päälle.

Kun kaikki ovat valmiita, heijastetaan taululle kirjakielinen ruudukko, josta oppilaat näkevät kuvien oikeat sijoittelut. Opettaja voi kysyä, kenellä oli kaikki oikein, yksi tai kaksi väärin jne. Oppilaat korjaavat väärät sijoittelut oikeisiin kohtiin. Lopuksi oppilaat voivat sanoa pareittain satunnaisessa järjestyksessä toisilleen murresanoja, joihin toinen pareista vastaa kirjakielisellä sanalla.

Pelipohjilla voi pelata myös bingona.

Liite
Liite
Liite