Ryhmäytyminen

Vain Suomea luvassa -oppimateriaalin käyttöön Ryhmäytyminen

Koska LUVAssa ryhmä opiskelee tiiviisti yhdessä koko lukuvuoden, alussa on tärkeä käyttää aikaa ryhmäyttämiseen ja tutustumiseen. Tähän löytyy vinkkejä ja materiaalia oppikirjan ensimmäisestä jaksosta. Jokainen ryhmä on erilainen ja vaatii yksilöllisen ryhmäytymisajan.

Ryhmäyttämisen ja tutustumisen ohella oppikirjan ensimmäinen jakso keskittyy siihen, mitä opiskelu on toisaalta LUVAssa ja toisaalta lukiossa. Pystyäkseen asettamaan ja saavuttamaan omia tavoitteita opiskelija tarvitsee riittävästi tietoa siitä, millainen koulutus LUVA on ja mitkä ovat sen päämäärät.

Peiliharjoitus s. 10 h. 3

LUVA-vuoden alussa tutustumis- ja ryhmäytymisharjoitukset ovat keskeisiä. Peiliharjoitusta voi käyttää ryhmäyttämiseen tai esimerkiksi puhekurssilla, kun esitellään sanatonta viestintää tai puhutaan kulttuurien välisestä viestinnästä.

Peiliharjoituksessa keskitytään tunnetilan lukemiseen ja toisaalta siihen, miten itse ilmaisee tunnetiloja. Opiskelijat esittävät erilaisia tunnetiloja pareittain. Toinen esittää tunnetilaa ja toinen yrittää matkia häntä peilinä. Peilin roolissa oleva yrittää saada selville, mistä tunteesta on kysymys. Pari vaihtaa rooleja harjoituksen puolivälissä. Alla oleva lista erilaisista tunnetiloista voi olla esillä esimerkkinä, mutta kukin esittää tunnetiloja oman valintansa mukaan.

  • vihainen
  • surullinen
  • onnellinen
  • yllättynyt
  • rakastunut
  • lopen uupunut
  • ylienerginen
  • järkyttynyt
  • hämmentynyt
  • välinpitämätön

Lopuksi kootaan ajatuksia siitä, mitä tunnetiloja oli helppo tai vaikea esittää ja pohditaan, miksi näin oli. On hyvä käydä läpi myös niitä tilanteita, joissa tunteiden tulkinta aiheutti väärinymmärryksiä, ja mistä viestin erilaiset tulkinnat johtuvat. Uudet sanat, erityisesti adjektiivit, kerätään luokan yhteiseen sanastoon tai omaan lukiosanakirjaan.

Toiminnallisia tutustumisharjoituksia s. 10 h. 3

1. Opiskelijat kävelevät avarassa tilassa musiikin tahtiin. Kun musiikki loppuu, jokainen ottaa itselleen nopeasti parin. Pari keskustelee, mitä yhteistä heillä on. Kun musiikki jatkuu, kukin jatkaa kävelyä ja etsii itselleen uuden parin.

Kun ensimmäistä vaihetta on toistettu muutaman kerran, siirrytään kävelemään parin kanssa käsi kädessä tai käsikynkässä. Kun musiikki loppuu, pari etsii nopeasti toisen parin. Ryhmä keskustelee, mitä yhteistä heillä on. Tehtävää voidaan jatkaa vielä siten, että opiskelijat kävelevät neljän hengen ryhmissä ja muodostavat musiikin loppuessa kahdeksan hengen ryhmän.

Tehtävä voidaan lopettaa niin, että jokainen saa kertoa jotakin itsestään. Kaikki, joita sama asia koskee, huutavat ”samis”.

2. Opiskelijat asettuvat istumaan rinkiin tuoleille, joita on yksi vähemmän kuin opiskelijoita. Ilman paikkaa jäänyt asettuu seisomaan ringin keskelle ja kertoo jonkin totuuden itsestään. Ringissä kaikki, jotka kokevat olevansa samanlaisia, vaihtavat paikkaa. Keskellä oleva yrittää päästä istumaan. Se joka jää ilman tuolia, on seuraava keskellä.

Eri oppimistavoitteiden mukaan voidaan rajoittaa, miten itsestä kerrotaan: esimerkiksi vain perfektiä tai negatiivisia muotoja käyttäen.

3. Opiskelijat asettuvat rinkiin ja opettaja ohjeistaa heidät leikkimään norsu, palmu ja gorilla -leikkiä. Norsuun, palmuun ja gorillaan liitetään jokaiseen liike, jotka voivat olla esimerkiksi:

gorilla = opiskelija takoo rintaansa molemmin käsin
palmu = opiskelija huojuu kummatkin kädet ylhäällä
norsu = opiskelija tekee kärsän ottamalla oikealla kädellä kiinni nenästään ja pujottamalla vasemman käden toisen käden välistä.

Ringin keskelle asettautuu opiskelija, joka osoittelee vuorotellen ringissä olijoita käskien: ”norsu”, ”gorilla” tai ”palmu”. Osoitetuksi tullut alkaa tehdä sovittua liikettä. Hänen molemmin puolin olevat ohjeistetaan tekemään puolestaan toista liikettä. Vieressä olevien liikkeiksi voidaan sopia esimerkiksi:

gorillan vieressä = opiskelijat poimivat hiuksistaan täitä
palmun vieressä = opiskelijat nostavat palmun vieressä olevan kätensä ja huojuttavat sitä
norsun vieressä = opiskelijat muodostavat käsillään suuret korvat norsulle.

Jos tekee virheen, joutuu vuorostaan keskelle.

Leikkiä voidaan varioida siten, että opiskelijat keksivät yhdessä erilaisia hahmoja ja niihin liittyviä liikkeitä.

4. Jokainen esittää ensin pienryhmässä ja sitten koko ryhmälle pantomiimilla asian, jossa on hyvä. Muut arvaavat, mikä asia on kyseessä. Luottamuksen kasvaessa voidaan esittää myös asioita, joissa on huono. Silloin kannattaa hyödyntää huumoria.

5. Opiskelijat istuvat ringissä ja heittävät palloa tai hernepussia toisilleen. Luokassa kiertää samanaikaisesti useampi pallo tai hernepussi eri järjestyksessä. Yhden heittoketjun järjestys on aina sama. Kullakin heittoketjulla on eri aihe: esimerkiksi etunimet tai lempiruuat, -musiikit ja harrastukset. Opiskelija, joka heittää pallon tai hernepussin, sanoo sen henkilön nimen, lempiruuan tms., jolle hän heittää pallon tai hernepussin.

Harjoituksen kaikki vaiheet pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti.

6. Kuvitellaan tilassa olevan jäälautta. Opiskelijoiden tehtävä on seisoa ensin lautan ulkopuolella ja sen jälkeen täyttää lautta mahdollisimman tasaisesti siten, ettei se kallistuisi. Tapaa, jolla lautalle täytyy mennä, voidaan vaihdella. Tapoja voivat olla esimerkiksi: hitaasti, nopeasti, takaperin, varpaillaan, yhdellä jalalla hyppien, vaaroja kohdaten, myrskyssä jne.

7. Luokan lattiaan teipataan jana, jonka toisessa päässä on ”kyllä” ja toisessa ”ei”. Yksi tekee verbialkuisia kysymyksiä, ja muut äänestävät niihin vastauksen jaloillaan asettuen seisomaan janalle. Esitettävät kysymykset voidaan yhdistää johonkin teemaan tai niiden avulla voidaan kerrata jonkin oppiaineen sisältöjä.

8. Muodostetaan yhdessä erilaisia jonoja: ikäjärjestys, pituusjärjestys, sisarusten määrä, olovuodet Suomessa, nimien aakkosjärjestys jne. Jos harjoitukseen halutaan lisähaastetta, voidaan lattialle asettaa köysi. Opiskelijoiden tehtävänä on silloin pysyä koko ajan köydellä, sillä "he ovat 100 metriä katutason yläpuolella New Yorkissa”.

9. Asetutaan seisomaan rinkiin. Jokainen esittelee järjestyksessä vuorotellen itsensä sanoen nimensä ja tekemällä samalla jonkin liikkeen. Jokainen uusi nimi ja liike kerrataan yhdessä koko ryhmän voimin, ennen kuin siirrytään seuraavaan. Ennen omaa vuoroa jokaisen täytyy esitellä kaikki aiemmin ringissä itsensä esitelleet nimellä ja liikkeellä.

10. Sanaluokkia ja kysymyslauseita kerrataan siten, että opettaja kirjoittaa lappuja, joissa on jonkin sanaluokan sanoja. Laput kiinnitetään opiskelijoiden selkään niin, että kyseinen opiskelija ei näe omaa lappuaan mutta muut näkevät sen. Sitten kävellään tilassa ja pysähdytään kysymään sanaluokkaan sopivia kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei. Tavoitteena on saada selville, mikä sana omassa lapussa on.

Harjoitusta voidaan jatkaa niin, että kun sana on selvinnyt, opiskelija keksii sen ympärille virkkeen. Samalla voidaan kerrata myös peruslauseenjäseniä.

11. Passiivi- ja tarkkaavaisuusharjoituksessa parin kanssa haasteena on pantomiimin ja lausuman ristiriita. Opiskelija tuottaa passiivimuotoisen ehdotuksen mutta näyttelee miimisesti jotain muuta tekemistä. Tämän jälkeen pari näyttelee edellisen ehdotuksen mutta ehdottaa verbaalisesti parilleen jotain muuta. Ketju jatkuu niin kauan kuin ehdotuksia riittää.

A) ”Syödään jäätelöä” →
B) ”Joo, ja pestään hampaat” (pantomiimi: syö jäätelöä) →
A) ”Joo, ja kalastetaan virvelillä” (pantomiimi: pesee hampaita) jne.

Tämä muuttuu rektioharjoitukseksi esimerkiksi:
A) ”Minä harrastan uimista, mennäänkö yhdessä uimaan?” →
B) ”Joo, minä harrastan laulamista, mennäänkö yhdessä laulamaan karaokea? (pantomiimi: näyttelee uimista) jne.

12. Opiskelijat kirjoittavat pareittain jotakin vuorotellen ilmaan. Kirjoittaa voi kädellä, jalalla, nenällä tai vaikkapa navalla. Pari yrittää arvata kirjoitettavan sanan. Opettaja voi rajata tehtävänantoa monesta näkökulmasta esimerkiksi niin, että kirjoitettavien sanojen täytyy olla tietystä sanaluokasta, alakäsitteitä yläkäsitteelle, perheenjäsenten tai sukulaisten nimiä, lempipaikkoja tai inhokkimusiikkia.

13. Opiskelijoiden tehtävänä on muodostaa ryhmässä sanattomasti työskennellen erilaisia muodostelmia opettajan tai muun valitun henkilön ohjeiden mukaisesti. Kaikkien ryhmän jäsenten täytyy olla mukana muodostelmassa. Esimerkiksi numeroista ja kirjaimista on turvallista aloittaa. Muodostelmia voidaan ensin tehdä pienemmissä ryhmissä. Lopuksi voi antaa koko ryhmälle yhteisiä muodostelmia muodostettaviksi.

14. Opiskelijat tutustuvat kännykkäkameran avulla kouluun ja sen ympäristöön kuvaten erilaisia yksityiskohtia. Kuvat näytetään koko ryhmälle, ja muut yrittävät tunnistaa yksityiskohdat. Opettaja voi vaikeuttaa tehtävää esimerkiksi ohjeistuksella kuvata vain tietyllä alkukirjaimella alkavia kohteita, verbejä, verbaalisubstantiiveja jne. Opettaja voi myös itse kuvata kouluympäristöä ja pyytää opiskelijoita etsimään kohteet ja ottamaan siellä esimerkiksi ryhmäkuvan.

15. Opiskelijat toimivat pareittain ja ennustavat toisilleen kädestä kaikenlaisia positiivisia asioita tulevaksi lukuvuodeksi mielikuvitustaan apuna käyttäen. Pari valitsee ennustuksista kolme mieluisinta ja kertoo, miksi pitää niistä. Lopuksi jokainen kertoo ryhmälle, mitä positiivista hänelle tapahtuu tänä lukuvuonna.

16. Jokainen toteuttaa fiktiivisen perhevalokuva-asetelman siten, että valitsee ryhmästä eri henkilöitä esittämään perheensä jäseniä ja antaa yksinkertaiset ikään, ammattiin, mielipuuhaan jne. liittyvät ohjeet. Kun kaikki roolit on päätetty, opiskelijat asettuvat kuvaan ja jähmettyvät paikoilleen ikään kuin valokuvan ottamista varten. Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat valita esitettäväksi esimerkiksi kaveriporukkansa, jos he eivät halua esitellä perhettään.

Tehtävän yhteydessä voidaan käydä läpi, miten eri kulttuureissa ja millä eri kielen sanoilla yritetään saada valokuvattavat hymyilemään.

17. Tutustutaan yhdessä Suomeen siten, että jokainen opiskelija saa jonkin Suomen kaupungin tai alueen. Tehtävänä on ensin tutustua paikkaan ja etsiä siitä tietoa muille kerrottavaksi. Sen jälkeen opiskelija kertoo muille ryhmäläisille lyhyesti esimerkiksi: ”olen keskikokoinen kaupunki Itä-Suomessa, ja sijaitsen noin 600 kilometrin päästä Helsingistä”.

Ryhmäläiset saavat esittää kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei. Tehtävänä on yrittää saada selville, mistä paikkakunnasta on kyse. Luokassa tai näytöllä voi olla apuna esillä Suomen kartta. Paikkojen sijaan voidaan myös esittää kuuluisaa suomalaista, suomalaista ruokaa, suomalaista muusiikkoa jne.

18. Opiskelija esittelee kotikieltään siten, että kirjoittaa taululle tai yhteiseen viestiketjuun ilmaisuja, jotka on ensin päätetty yhdessä. Ilmaisuja toistetaan yhdessä niin, että kaikki oppivat ne. Opiskelijat vertailevat kieliä.

Lopuksi valitaan jokin yksinkertainen ilmaisu, joka opetellaan kaikilla ryhmäläisten kielillä. Sitten laitetaan soimaan musiikkia ja opiskelijoiden tehtävänä on kävellä ympäri luokkahuonetta. Kun musiikki loppuu, lähinnä olevaa kaveria tervehditään opitulla sanalla hänen kotikieltään käyttäen.

19. Luokan edessä on neljä tuolia. Kolme on opiskelijaa asettuu istumaan tuoleille "auton kyytiin". Yksi liftaa tyhjälle paikalle. Liftari alkaa tehdä jotain miimisesti, ja muut autossa olijat seuraavat perässä. Hetken päästä joku jää pois, ja seuraava liftari nousee kyytiin ja tekee uuden pantomiimin.

20. Valitaan jokin yksinkertainen laulu suomeksi tai jollakin yhteisellä kielellä ja tehdään siihen miiminen leikki. Laulua leikitään isosti, pienesti, iloisesti, surullisesti, leuhkasti, ujosti jne. Harjoitusta voidaan käyttää hyvin apuna tunnetilojen ilmaisuun.

Kielitausta kuvassa s. 61 h. 2

Opiskelijat ohjeistetaan ottamaan itsestään kuva, jossa oma kielitausta tulee esiin. Kuvan voi ottaa esimerkiksi luokassa taulun edessä niin, että opiskelija on kirjoittanut taululle tervehdyksen kaikilla osaamillaan kielillä. Jokainen kertoo omasta kielitaustastaan kuvan avulla muille.