Tukea kirjan käyttöön
Suomen superlatiivit
Toka suomi -lukemiston ajatuksena on antaa kattava kuva Suomen luonnosta ja kulttuurista. Sellaisia kirjoja on tehty ennenkin, joten haussa oli uudenlainen näkökulma. Koska suomalaisille on liiankin luontaista vähätellä ja anteeksi pyydellä silloinkin, kun siihen ei ole syytä, syntyi idea avata suomalaisuutta superlatiivien kautta. Mitä kaikkea hyvää, kaunista, jopa maailman parasta tästä pienestä pohjoisesta maasta löytyy. Kun superlatiivien näkökulmasta alkoi lähestyä aihetta, yllättyivät tekijätkin kotimaansa monipuolisuudesta.
Kirjan aihekokonaisuudet ja tekstityypit
Toka suomi koostuu Eka suomen tapaan kymmenestä aihekokonaisuudesta. Jokaisessa kokonaisuudessa on väritasoin etenevä rakenne, jossa tekstit vaikeutuvat loppua kohden. Johdannon ja aihealueiden dialogit liittävät Toka suomen Eka suomesta tuttuun Piipon perheeseen. Dialogit mallintavat puhumista ja rohkaisevat siihen.
Aihekokonaisuuden aloittaa aukeama, jossa lähestytään alueen teemoja monipuolisin ilmaisukeinoin. Annetut sanat ja kysymykset ohjaavat oppilaita keskustelemaan tulevien tekstien aiheista. Toivomme, että opettaja ensin aina tutustuu aihealueeseen ja keksii tarvittaessa itse uusia sanoja ja kysymyksiä, jotka parhaiten sopivat hänen opettamansa ryhmän harjoituksiksi. Aloitusaukeamaan käytetään aikaa, sillä oppilaiden kannalta kaikki ilmaisu ja keskusteleminen on äärimmäisen tärkeää. Näin he rohkaistuvat tuomaan esille kaiken osaamansa. Samalla heille muodostuu mielikuvia edempänä opittaviksi tulevista asioista. Niihin on sitten helpompaa kytkeä aihealueen tekstit.
Tekstit laajentavat aihekokonaisuuksien sanastoja reaali- ja taideaineiden käsitteitä käyttäen. Ne toimivat itsenäisinä asiateksteinä ja tutustuttavat kaikenikäiset lukijat Suomen luontoon, taiteisiin ja historiaan. Kielitiedossa ei opiskella uutta, vaan kirja painottaa keskustelua ja tekstin sisällön ymmärtämistä, sekä auttaa oppilaita reaali- ja taideaineiden pariin kiinnostavasti ja selkeästi. Tekstit voivat toimia oman asiakirjoittamisen lähtökohtana.
Alun perin oli tarkoitus ylittää vielä enemmän ainerajoja, mutta kirjan rajallinen laajuus ei sitä täysin mahdollistanut. Luontoaiheita olisi ollut tarve laajentaa enemmän taiteiden puolelle, mutta toisaalta uskomme, että opettajat löytävät kirjan ideoiden perusteella itsekin näitä yhteyksiä ja ottavat niitä käyttöön opetusryhmäänsä parhaiten sopivalla tavalla. Paljon pohdimme myös suomalaisia keksintöjä. Niissä valintoihin vaikutti lukijakunta eli se, mitkä asiat luontevasti kuuluisivat kirjan käyttäjien elinpiiriin. Siksi esimerkiksi tekstiviesti valittiin mukaan, mutta äitiyspakkaus jätettiin pois.
Käsialakirjasimen käyttö
Kirjasintyypin valinta oli olennainen asia sekä Eka että Toka suomessa, sillä monet kirjan käyttäjistä tutustuvat valmistavassa koulutuksessa ensi kertaa latinalaisiin kirjaimiin. Käsialakirjasimen eli Alku-fontin valinnassa ajatuksena on, että oppilaat saisivat heti alkuun käyttöönsä kirjaimet, jotka ovat mahdollisimman samanlaiset kuin kirjoitettaessa ja näin aikaa ei tuhlaudu erilaisten kirjainmallien opiskeluun lukemista ja kirjoittamista varten.
Todellisuuden tutkimista kuvien avulla
Valokuvakuvitukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kuvat ovat paljon lähempänä todellisuutta kuin Eka suomen piirroskuvitus ja niitä tarkastelemalla kehitetään tärkeää monilukutaitoa. Eka suomeen valittiin piirroskuvitus, koska kyse on kuvitteellisesta perheestä. Toka suomi puolestaan perustuu todellisille olemassa oleville aiheille, siksi valokuvat todellisista kohteista olivat luonnollinen valinta. Kuvat pyrittiin samaan mahdollisimman havainnollisiksi ja aihettaan esittäviksi, mikä ei aina ollut helppoa. Tarkoitus on, että jo pelkästään kuvaa tarkastelemalla päästään hyvin aiheeseen sisälle. Monissa kulttuureissa visuaalinen ilmaisu ei suinkaan ole ensisijainen, joissakin sen käyttöä on jopa rajoitettu, joten myös siksi kuvitus on tärkeä. Valokuvaa tutkimalla oppii toivottavasti tekemään havaintoja myöhemmin autenttisessa tilanteessa.
Toka suomen tekstit kuvaavat suomalaisen luonnon ja kulttuurin rikkautta ja monipuolisuutta. Kuvat havainnollistavat tekstejä ja siksi niiden tutkimiseen kannattaa käyttää runsaasti aikaa. Ne tukevat muistamista ja auttavat mieleen palauttamisessa. Kokonaisuus tukee kielitietoista opetusta.