Tämän sivun ohjeet on tarkoitettu sinulle, jos olet saanut Opetushallitukselta ehdollisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen (laki 1384/2015 tai laki 1093/2007) tai ehdollisen päätöksen riittävistä opinnoista vieraskielisen opetuksen antamiseen (asetus 986/1998, 21 §).
Työskentelyä kannettavalla tietokoneella
Kuva: Neobrand / Unsplash.com

Kelpoisuuskokeen tarkoituksena on arvioida kykyäsi harjoittaa ammattia. Opettajien kelpoisuuskoe koostuu kolmesta aihealueesta. Opetushallituksen päätöksessä määritellään, minkä tai mitkä kolmesta aihealueesta suoritat kelpoisuuskokeessa.

Jos haluat suorittaa kelpoisuuskokeen, ilmoittaudu yliopistoon kelpoisuuskokeen suorittajaksi ja sovi kokeen suorittamisen aikataulusta ja yksityiskohdista. Yliopisto voi periä maksun kokeen järjestämisestä.

Kelpoisuuskoe koostuu 1–3 osa-alueesta sekä kelpoisuuskokeen päättävästä palautetilaisuudesta.

Yliopisto osoittaa sinulle kirjallisuutta kokeeseen valmistautumiseksi. Perehdy lisäksi opetustehtävän näkökulmasta keskeisiin suomalaisiin opetussuunnitelman perusteisiin. 

Takaisin ylös

Aihealue 1: Opettajuutta tutkimassa

Suoritustapa: Essee aiheesta ”Luokanopettajuutta/Aineenopettajuutta/Erityisopettajuutta tutkimassa”

Esseessä osoitat, että olet perehtynyt opettaja-ammattisi kannalta keskeiseen ajankohtaiseen tutkimustietoon. Hyödynnä vähintään kahta yliopiston osoittamaa lähdeteosta sekä omaa koulutustasi ja omia kokemuksiasi. Esseen pituus on noin 7–10 sivua.

Aihealue 2: Suomalainen koulu

Suoritustapa: Essee aiheesta ”Suomalainen koulu”

Esseessä osoitat tuntevasi Suomen opetuskäytännöt ja koulujärjestelmän sekä oman ammattisi kannalta keskeiset säännökset ja määräykset.

Hyödynnä vähintään kahta yliopiston osoittamaa lähdeteosta, säännöksiä ja määräyksiä sekä mahdollisia omia kokemuksiasi suomalaisesta koulusta. Esseen pituus on noin 7–10 sivua.

Aihealue 3: Opetusnäyte

Suoritustapa: Seurantatunnit ja pidettävät tunnit sekä niiden raportointi

Opetusnäytteessä osoitat opetustaitosi ja sen, että hallitset opetustehtävässä noudatettavan suomalaisen opetussuunnitelman. Hanki opetusnäytteen antamista varten koulu ja ohjaaja. Hyväksytä koulu ja ohjaaja yliopistossa.

Seuraavassa kuvataan opetusnäytteen sisältö ja seurantatuntien ja pidettävien tuntien määrä eri opetustehtävissä. Yliopisto voi edellyttää opetusnäytteessä tästä poikkeavan määrän seurantatunteja tai pidettäviä tunteja.

Luokanopettajien opetusnäyte:

Opetushallituksen päätöksessä määritellään perusopetuksessa opetettavat aineet, joissa suoritat opetusnäytteen. Yksi aineista on yleensä äidinkieli ja kirjallisuus (sisältö: lukeminen ja kirjoittaminen).

Opetusnäytteeseen sisältyy 1 - 2 seurantatuntia ja 2 - 3 pidettävää tuntia jokaisessa opetettavassa aineessa. Seurantatunteja on kuitenkin yhteensä vähintään 3 ja pidettäviä tunteja yhteensä vähintään 6.

Aineenopettajien opetusnäyte:

Opetushallituksen päätöksessä määritellään opetettavat aineet, joissa suoritat opetusnäytteen. Päätöksessä määritellään tarvittaessa myös, suoritatko opetusnäytteen perusopetuksessa, lukiossa vai molemmissa.

Jos sinun pitää suorittaa opetusnäyte yhdessä opetettavassa aineessa, siihen sisältyy 2 seurantatuntia ja 3 pidettävää tuntia. Jos sinun pitää suorittaa opetusnäyte kahdessa tai useammassa aineessa, siihen sisältyy 1 - 2 seurantatuntia ja 2 - 3 pidettävää tuntia jokaisessa aineessa. Seurantatunteja on kuitenkin yhteensä vähintään 3 ja pidettäviä tunteja yhteensä vähintään 6.

Erityisopettajien ja erityisluokanopettajien opetusnäyte:

Päätöksessä määritellään, suoritatko opetusnäytteen erityisopettajana vai erityisluokanopettajana, vai voitko valita näiden välillä.

Opetusnäytteeseen sisältyy 3 seurantatuntia ja 6 pidettävää tuntia.

Takaisin ylös

Ohjaava opettaja kirjoittaa opetusnäytteestä lausunnon.

Laadi opetusnäytteestä raportti kelpoisuuskokeen vastaanottajalta saamiesi ohjeiden mukaisesti. Kelpoisuuskokeen vastaanottaja voi tarvittaessa ohjata sinua painottamaan raportin sisällössä tiettyä osiota. Raportin pituus on noin 7 - 10 sivua.

Sisällytä raporttiin

1. Opetusnäytteen kokonaiskuvaus

  • koulu ja opetustehtävä, jossa annoit opetusnäytteen
  • opetusnäytteen aikana pidetyt tunnit: opetusnäytteeseen sisältyneiden tuntien ajankohdat ja sisällöt sekä sinun ja ohjaavan opettajan arvio tavoitteiden saavuttamisesta
  • koulun toimintaympäristö ja toimintaresurssit
  • opetusnäytetuntien (seurantatunnit ja pidetyt tunnit) tavoitteet
  • oppimisen kuvaus: kuvaus oppimisesta yleisellä tasolla luokassa/ryhmässä
  • kuvaus ohjaavalta opettajalta ja työtovereilta saadusta tuesta

2. Pedagoginen ajattelu

Kuvaa pedagogista ajatteluasi seuraavista näkökulmista:

  • oma kasvatusfilosofiasi ja siihen liittyvät kasvatustieteen teoreettiset lähtökohdat
  • opetuksen pedagogiset ratkaisut (opetusmenetelmät, -välineet ja työmuodot)
  • opettajan ja oppijan välinen vuorovaikutus sekä oppijoiden keskinäinen vuorovaikutus
  • eriyttäminen opetusryhmässä
  • kasvatuksellinen ulottuvuus:
    • oppijan itsetunnon kehittyminen ja omien vahvuuksien löytäminen
    • säännöt ja normit ja niihin kasvattaminen
  • haastavat kokemukset luokkatilanteessa (esim. oppimisvaikeudet tai käyttäytymishäiriöt)
  • muutokset pedagogisessa ajattelussa opetusnäytteen aikana
  • omien tavoitteiden saavuttaminen

3. Erityisopettajilla ja erityisluokanopettajilla lisäksi:

Kuvaus 2–3 oppilaasta: yksilölliset piirteet ja oppimisen vaikeudet sekä kuvaus kunkin henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) ja sen keskeisimmistä tavoitteista.

Takaisin ylös

Kelpoisuuskokeen suorittaminen päättyy palautetilaisuuteen, joka järjestetään, kun olet suorittanut kaikki kelpoisuuskokeen osat.

Ennen palautetilaisuuteen osallistumista lähetä suorittamiisi aihealueisiin liittyvät kirjalliset tehtävät kelpoisuuskokeen järjestävään yliopistoon.

Palautetilaisuudessa saat suullisen palautteen suorittamistasi kelpoisuuskokeen aihealueista. Palautetilaisuudessa voidaan käydä läpi ammatillista kehittymistäsi esimerkiksi seuraavista näkökulmista: oman opettajuuden kehittyminen, omat tavoitteet ja itsearviointi sekä oma kasvatusfilosofia.

Takaisin ylös