Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen – selvitys asiakastyytyväisyydestä ja tunnustamispäätösten vaikutuksista 2024

Tiivistelmä asiakaskyselyjen tuloksista

Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin tutkinnon tunnustamispäätöksen saaneiden tyytyväisyyttä tunnustamisprosessiin ja Opetushallituksen tiedotusmateriaaleihin. Vaikuttavuuskyselyssä selvitettiin tutkinnon tunnustamispäätösten vaikutuksia. Asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin tammi-kesäkuussa 2024 tutkinnon tunnustamispäätöksen saaneille. Vaikuttavuuskysely lähetettiin vuosina 2017–2021 päätöksen saaneille. Kyselylinkkejä lähetettiin yhteensä 4351 ja vastaajien lukumäärä oli yhteensä 672.  

Kokonaisuutena kyselyjen tulokset olivat Opetushallitukselle myönteisiä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksissa erityisesti huomioitavia ovat palautteet tiedotus- ja ohjausmateriaaleista sekä erinomainen kokonaisarvosana. Vaikuttavuuskyselyssä valtaosa vastaajista koki hyötyneensä Opetushallituksen päätöksestä. Vaikuttavuuskyselyn avovastauksissa vastaajat esittävät kuitenkin myös kriittisiä näkemyksiä.

Opetushallitus selvitti tutkintojen tunnustamisasiakkaiden tyytyväisyyttä ja päätösten vaikutuksia nyt viidennen kerran. Aikaisemmat selvitykset oli toteutettu vuosina 2005, 2009, 2016 ja 2018. Tämänkertaisen selvityksen toteutustapa poikkesi aikaisemmista siten, että asiakastyytyväisyyttä ja päätösten vaikuttavuutta selvitettiin eri kyselyissä, jotka lähetettiin eri kohderyhmille. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin hiljattain päätöksen saaneilta, kun taas päätöksen vaikuttavuutta selvitettiin niiltä, jotka olivat saaneet päätöksen joitakin vuosia aikaisemmin. Aiemmissa selvityksissä sekä asiakastyytyväisyyttä että päätöksen vaikuttavuutta oli selvitetty samassa kyselyssä.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset

Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvityksen kohteena olivat tyytyväisyys tunnustamisprosessiin sekä käytetyt tiedotus- ja ohjausmateriaalit ja niiden toimivuus.  

Lähes puolelle vastaajista tärkein syy hakea päätöstä oli yleinen työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Vajaa kolmannes oli hakemassa päätöstä edellyttävään tehtävään tai virkaan ja runsas viidennes ilmoitti, että tarvitsi päätöksen jatkaakseen opintojaan Suomessa.  

Hakemiseen liittyvää ohjausta tai neuvontaa vastaajat olivat saaneet eniten Opetushallitukselta. Opetushallituksen ylläpitämistä tiedotus- ja ohjausmateriaaleistakäytetyimpiä olivat verkkotekstit, hakemuslomakkeen ohjeet sekä tutkintojen tunnustamisen palveluopas.  

Vastaajat olivat tyytyväisiä sekä Opetushallituksen toimintaan että tunnustamisprosessiin. Tieto siitä, että päätöstä pitää hakea Opetushallitukselta oli löydetty helposti, ja päätöksen sisältöä pidettiin yleisesti selkeänä ja ymmärrettävänä. Päätöksen saaneet olivat erityisen tyytyväisiä hakemusten käsittelyaikoihin sekä Opetushallitukselta saamaansa palveluun. Päätöksen hinta jakoi mielipiteitä enemmän. Vastaajat antoivat Opetushallituksen palvelulle kokonaisarvosanaksi 4,3/5.  

Avovastauksissa Opetushallituksen suurimpina onnistumisina pidettiin asiakaspalvelua, päätöksenteon nopeutta, selkeitä ohjeita sekä yksinkertaista tunnustamisprosessia. Parannusehdotuksina esitettiin pienempiä maksuja, laajempaa tiedonlevitystä vierailla kielillä sekä päätöksen toimittamista kotimaisten kielten ohella myös englanniksi.

Tuloksia on verrattu aikaisempien vuosien asiakaskyselyjen tuloksiin siltä osin kuin kysymykset ovat olleet samoja. Tulokset ovat selvästi aikaisempaa parempia. Asiakkaat ovat aikaisempaa tyytyväisempiä erityisesti käsittelyaikoihin ja Opetushallituksen palveluun.

Vaikuttavuuskyselyn tulokset

Vaikuttavuuskyselyn vastaajat jakautuivat kolmeen ryhmään sen mukaan, olivatko he saaneet 1) ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen, 2) päätöksen ulkomaisen korkeakoulututkinnon rinnastamisesta tietyn tasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon vai 3) päätöksen ulkomaisen korkeakoulututkinnon tai korkeakoulun opintosuorituksen rinnastamisesta tiettyyn Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon tai korkeakoulun opintosuoritukseen. Kyselyssä selvitettiin syitä hakea päätöstä, kokemusta päätöksen hyödyllisyydestä, käytettyjä tietolähteitä, lisävaatimusten suorittamista sekä vastaajien nykytilannetta.  

Ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen saaneista suurin osa haki päätöstä, koska tarvitsi sen hakemaansa tehtävää varten. Kahdessa muussa ryhmässä suurin osa vastaajista kertoi hakemisen syyksi työllistymismahdollisuuksien parantamisen. Kaikissa ryhmissä valtaosa vastaajista koki hyötyneensä saamastaan päätöksestä.  

Suurin osa vastaajista ilmoitti hakeneensa Opetushallituksen päätöstä itsenäisesti. Ulkoista neuvontaa hakijat saivat työnantajalta, kotoutumiskouluttajalta, TE-toimistosta tai SIMHE-palvelusta. Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä koulutustaan vastaavassa työssä.

Ammattipätevyyden tunnustamispäätöksissä ja tiettyä Suomessa suoritettavaa korkeakoulututkintoa tai opintosuoritusta koskevissa rinnastamispäätöksissä voidaan määrätä lisävaatimuksia. Niistä hakijoista, joille oli päätöksessä määrätty lisävaatimuksia, noin puolet oli vähintään aloittanut lisävaatimuksen suorittamisen. Yleisimpiä syitä suorittamatta jättämiseen olivat puutteelliset tiedot lisävaatimuksista, haasteet suoritusmahdollisuuksien löytymisessä, taloudelliset tekijät sekä ajanpuute.

Vapaan sanan osiossa pettymyksen aiheina esiin nousivat etenkin toivotusta poikkeava päätös, päätöksen hinta, käsittelyaika sekä erilaiset lisävaatimuksiin ja niiden suorittamiseen liittyvät haasteet. Myös kiitoksia annettiin paljon. Päätökset olivat auttaneet hakijoita työllistymisessä, ja prosessia pidettiin sujuvana. Opetushallituksen palvelua kuvailtiin avuliaaksi, ystävälliseksi ja ammattimaiseksi.