Hyppää pääsisältöön

Usein kysyttyä


Usein kysytyt kysymykset eri aihealueista

Näytä kaikki kysymykset ja vastaukset

Uusimmat kysymykset ja vastaukset

Lukiodiplomien suorittaminen Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan

Keywords Arviointi ja todistukset Opetus ja ohjaus Lukiokoulutus

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Opetushallitus on lukion opetussuunnitelman perusteissa määrännyt lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain. Lukiodiplomien laajuus on kaksi opintopistettä. Lukiodiplomi voi sisältyä lukion valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. 

Lukiodiplomit eivät ole lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen mukaisia pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Asetuksen 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Näistä paikallisista valinnaisista opinnoista, esimerkiksi opiskelijan suorittaman lukiodiplomin opintojaksosta, voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.2.1).  

Lukiodiplomin suorittamisen edellytykseksi ei ole säädetty tai määrätty opintovaatimuksia.  Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on tarkoitettu kuitenkin sen tasoisiksi, että näyttöön osallistuvalla opiskelijalla tulisi olla ainakin neljän opintopisteen verran suoritettuja lukiodiplomiin liittyviä valinnaisia lukion opintoja tai että opiskelija on muulla tavalla hankkinut niitä vastaavan osaamisen. Osa lukiodiplomeista voi perustua edellä todettua laajempiinkin opintoihin tai niitä vastaavaan osaamiseen sen mukaan kuin Opetushallituksen lukiodiplomeita koskevissa ohjeissa todetaan.

Vaikka lukiodiplomista ei merkittäisi numeroarvosanaa lukion päättötodistukseen, lukiodiplomi arvioidaan lukion opetussuunnitelman perusteiden ja Opetushallituksen antaminen lukiodiplomien suoritusohjeiden mukaisesti numeroarvosanalla asteikolla 4–10. Lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä erillisen lukiodiplomitodistuksen, jossa on kyseisestä lukiodiplomista annettu numeroarvosana.

Voiko lapsi tai nuori palata ulkomaanmatkalta suoraan varhaiskasvatukseen tai kouluun?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus

Maahantuloon liittyvä koronatestaus ei koske matkalta palaavia vuonna 2006 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia ja nuoria. Heitä koskee kuitenkin Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) suositus kontaktien välttämisestä silloin kun sitä suositellaan perheen aikuisille.

Mikäli vanhemmille suositellaan karanteenia ja koronatestiä 72 tunnin kuluttua maahan saapumisesta, suositellaan myös, ettei matkalla ollut lapsi tai nuori mene varhaiskasvatukseen tai kouluun ennen kuin perheen aikuiset ovat saaneet negatiivisen tuloksen 3–5 vuorokauden kuluttua maahan saapumisesta tehdystä koronatestistä. Jos koronatesti ei ole vanhemmille tarpeen, lapsi  tai nuori voi mennä varhaiskasvatukseen  tai kouluun normaalisti. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-lapsi-tai-nuori-palata-ulkom…

Mistä tiedän, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa oppilaitoksille lähitulevaisuudessa?

Keywords Johtaminen ja hallinto Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus

Tiedonkeruut ja aineistot  -sivustolta voit löytää tietoja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatuista kyselyistä ja tiedonkeruista, niiden sisällöstä ja aikataulusta sekä tiedonkeruista syntyvistä aineistoista. Tällaisia kyselyitä ja tiedonkeruita kouluille ja oppilaitoksille tekevät muun muassa Opetushallitus, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Sivuston tarkoitus on auttaa oppilaitoksia organisoimaan omaa toimintaansa niin, että oppilaitokset saisivat sivustolta kootusti tietoa siitä, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa ja millaisia tuloksia niistä on saatu.

Miten hygieniaosaaminen osoitetaan ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Ravintola- ja catering-alan työtehtävissä vaaditaan hyväksytysti suoritettu hygieniapassi. Hygieniapassi on oltava elintarvikealan toimijalla, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla hygieniapassi hyväksytysti.

Nykyiset ravintola- ja catering-alan perustutkinnon perusteet (OPH-2707-2017) tulivat voimaan 1.8.2018 ja silloin sai vielä hygieniapassin soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Elintarvikelain (1397/2019, 27 §) muutoksen jälkeen hygieniapassia ei enää myönnetä soveltuvan elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella vaan kaikkien on mentävä hygieniapassitestiin. Muutos on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Tutkinnon tai koulutuksen perusteella ennen 31.12.2019 myönnetty hygieniapassi on edelleen voimassa lainmuutoksen jälkeen.

Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee noudattaa hygienialainsäädäntöä. Tutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on suorittanut Ruokaviraston virallisen hygieniapassitestin hyväksytysti.