Uusimmat kysymykset ja vastaukset
Lukiolain 27 §:n mukaan Opetushallitus voi antaa tarkempia määräyksiä osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä.
Vain hyväksytysti suoritetut opinnot katsotaan lukiolain 27 §:ssä tarkoitetuksi aiemmin hankituksi osaamiseksi, joka opetuksen järjestäjän tulee tunnustaa.
Lukiolain (714/2018) 27 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella.
Lukioasetuksen (810/2018) 17 §:n mukaan hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koska arvosanalla 4 suoritetut opinnot on hylätty, niistä ei näin ollen synny sellaista opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaavaa osaamista, jota voisi tunnustaa.
Jos sen sijaan opiskelija on saanut suoritettua hyväksytysti jonkin oppiaineen koko oppimäärän, se voidaan hyväksi lukea sellaisenaan, vaikka siinä olisi lukion opetussuunnitelman perusteiden sallima määrä hylättyjä arvosanoja (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi).
Opiskelijan vaihtaessa kesken opintojen oppimäärää pitkän oppimäärän opintojen arvosanat, myös hylätyt, siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän opintojen arvosanoiksi, mikäli opinnoille löytyy suora vastaavuus. Muut pitkän oppimäärän mukaiset hyväksytysti suoritetut opinnot tai opintojen osat voivat olla lyhyen oppimäärän valinnaisia opintoja paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Saadakseen kyseisen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi opiskelijan kuitenkin huolehdittava siitä, että hylättyjä arvosanoja on opintopisteinä korkeintaan opetussuunnitelman perusteiden sallima määrä. Opiskelijan siirtyessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, ja tässä yhteydessä myös jo suoritettujen opintojen arvosanat harkitaan uudelleen.
Lähtökohtana on että, perusopetusta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Häiriötilanteita varten on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka turvaavat opetuksen jatkumista, oppilaiden hyvinvointia sekä henkilöstön jaksamista. Jotta toimintaa voidaan jatkaa myös häiriötilanteissa, opetuksen järjestäjän on ollut tärkeää ennakoida ja suunnitella etukäteen esimerkiksi koulujen keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden opetuksen järjestäjien kanssa.
Perusopetuksessa koulutyön keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa koulutyötä ei voi pakottavasta syystä jatkaa eikä opetuksen järjestäminen sijoittamalla opetustunteja poikkeavalla tavalla, vaihtoehtoisessa paikassa, yhdessä toisen koulun tai muiden opetuksen järjestäjien kanssa, ole mahdollista. Jos opetusta ei voida järjestää, voidaan opetus keskeyttää määräajaksi. Normaaliin koulutyöhön tulee palata heti, kun pakottava syy poistuu.
Perusopetusasetuksen mukaan lukuvuosi päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Mikäli perusopetuksen järjestämiseen tulee keskeytyksiä eikä opetussuunnitelman tavoitteita voida muutoin saavuttaa, opetusta voidaan jatkaa viikon 22 jälkeen enintään kuudella työpäivällä. Päätöksen opetuksen keskeyttämisestä ja pitämättä jääneiden päivien korvaamisesta tekee opetuksen järjestäjä. (Perusopetuslaki 23 § 3 momentti)
Päivitetty 27.12.2022
Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan tässä tekstissä esi- ja perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjää oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:n mukaisesti. Opiskelijalla tarkoitetaan myös esi- ja perusopetuksen oppilasta. Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja.
Opiskelijan tietojen luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä antaa hallussaan olevia opiskelijaa koskevia tietoja hyvinvointialueille opiskeluhuoltopalvelujen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi. Arjessa puhutaan yleensä tietojen siirrosta tai tiedonkulusta, joka on voitu toteuttaa erilaisin tavoin. Tietoja on voitu esimerkiksi siirtää suoraan järjestelmien välillä tai antamalla käyttöoikeuksia koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintajärjestelmiin. Tietoja on voitu siirtää myös antamalla tarvittavista tiedoista kopio tai tuloste.
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan tiedot on luovutettu lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen tietojen luovutusta tarkistettava, että laissa säädetyt edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutus ja sen perusteet tulee myös kirjata ylös siten, että järjestäjä voi tarvittaessa jälkikäteen osoittaa luovutuksen olleen lainmukainen. Edellytyksiä arvioitaessa on tärkeää tunnistaa muun muassa se, mihin henkilörekisteriin luovutettavat tiedot kuuluvat, ovatko luovutettavaksi tarkoitetut tiedot julkisia vai salassa pidettäviä sekä millä menetelmällä tiedot aiotaan luovuttaa. Edellytysten arviointia käsitellään tarkemmin jäljempänä.
1. Voiko koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijahallintojärjestelmäänsä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille eli opiskeluhuollon kuraattoreille, psykologeille, terveydenhoitajille ja lääkäreille myös sen jälkeen kun nämä ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa?
Vaikka opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palvelukseen, heidän oikeutensa opiskelijoiden tietojen käsittelyyn lakisääteisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi säilyy ennallaan, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuta asiaa. Hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.
Yksittäistä opiskelijaa koskevaa tietoa voidaan luovuttaa opiskeluhuoltopalvelun työntekijälle, jos kyseessä on sellainen työntekijä, joka kuuluu opiskelijan tueksi suostumuksella koottuun monialaiseen asiantuntijaryhmään. Mikäli kyseessä on työntekijä, joka ei ole mukana opiskelijan asian hoitamisessa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, voi tietoa opiskelijasta luovuttaa lain säännöksen perusteella tai suostumuksella. Tietojen luovuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun koulutuksen järjestäjä antaa toisen viranomaisen palveluksessa olevalle henkilölle, kuten hyvinvointialueen palveluksessa työskentelevälle opiskeluhuollon psykologille tai kuraattorille, pääsyn omiin tietojärjestelmiinsä ja niissä oleviin henkilötietoihin.
Mikäli rajattua, tietotarpeen mukaista pääsyä tietojärjestelmiin ei pystytä antamaan, täytyy tietojen luovuttaminen järjestää muuten kuin pääsyllä kaikkiin tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit saavat käsitellä vain niitä tietoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä hoitamisessa. Tiedon luovuttamistilanteessa on tärkeää se, että tiedon pyytäjä pystyy yksilöimään sen, mitä tietoja hän tarvitsee ja millä perusteella. Tiedon luovuttaja saa luovuttaa vain sellaisia tietoja, joihin tiedon pyytäjällä on lakisääteinen oikeus tai asiakkaan tai tämän huoltajan suostumus.
Koulutuksen järjestäjä kerää ja käsittelee opiskelijoiden henkilötietoja koulutuksen järjestämistä varten. Nämä tiedot muodostavat koulutuksen opiskelijarekisterin, jonka tietoja säilytetään ja käsitellään koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintojärjestelmässä. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijarekisteriin kuuluvien henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä. Tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijarekisterin tietoihin (ml. opiskelijan nimi, yhteystiedot) hyvinvointialueen kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle tai lääkärille, on kyse opiskelijan henkilötietojen luovuttamisesta toiselle rekisterinpitäjälle. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen pääsyn antamista tarkistettava, että lakisääteiset edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutuksen jälkeen hyvinvointialue vastaa tietojen lainmukaisesta käsittelystä rekisterinpitäjänä siinä tarkoituksessa, johon tiedot on luovutettu.
Opiskeluhuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden (terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäri) laatimat potilasasiakirjat tallennetaan terveydenhuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan sosiaalihuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää edelleen rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmien työstä muodostuvaa rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa asiantuntijaryhmän työstä laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat ml. suostumukset. Rekisterinpitäjän eli koulutuksen järjestäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kaikille opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon ammattilaisille (opettajille ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille) rekisteriin tallennettaviin tietoihin.
Opiskelijarekisterin julkisten henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia. Säännöksen mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Luovutuksessa on myös noudatettava yleisiä tietosuojaperiaatteita. Edellä mainittu tarkoittaa muun muassa sitä, että luovutuksensaajalla on oltava tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste tietojen käsittelyyn ja että luovutettavat tiedot ovat tarpeellisia kuraattorien, psykologien, terveydenhoitajan ja lääkärin tehtävien hoitamiseksi. Luovutus on myös toteutettava tietoturvallisesti. Mikäli luovutettaviin tietoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja, tietoja voidaan luovuttaa julkisuuslain 26 §:n mukaisesti vain suostumuksella tai jos tiedonsaantioikeudesta tai velvollisuudesta luovuttamiseen on erikseen säädetty.
Koulutuksen järjestäjän on myös huomioitava tietojen luovutustapaan liittyvät säännökset. Mikäli tietojen luovutus toteutetaan antamalla käyttöoikeus järjestelmään, kyse on katseluyhteyden avaamisesta toiselle viranomaiselle. Katseluyhteyden avaamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin tiedonhallintalain 23 §:ssä. Katseluyhteyden avaaminen edellyttää muun muassa sitä, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisiin tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin. Tietoja on lisäksi mahdollisuus luovuttaa myös teknisen rajapinnan välityksellä. Katseluyhteyden avaamisen ja teknisen rajapinnan käytön edellytyksiä on käsitelty tarkemmin tiedonhallintalautakunnan suosituksessa 2021:21. Rekisterinpitäjän on mahdollista luovuttaa tietoa toiselle rekisterinpitäjälle myös muuten kuin vain antamalla käyttöoikeuksia, esimerkiksi salatulla sähköpostilla.
- Koulutuksen järjestäjän tehtävät rekisterinpitäjänä (OPH:n tietosuojaopas)
- Tietosuoja-asetuksen mukaiset käsittelyn oikeusperusteet (OPH:n tietosuojaopas)
- Yleiset tietosuojaperiaatteet (OPH:n tietosuojaopas)
- Julkisuuslaki (621/1999) 16.3 §, 24 § ja 26 § (Finlex.fi)
- Tiedonhallintalaki (906/2019) 22 ja 23 § (Finlex.fi)
- Tiedonhallintalautakunnan suositus (2021:21) (Finlex.fi)
2. Voiko koulutuksen järjestäjä luovuttaa opiskelijoiden nimet ja syntymäajat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon?
Opiskelijoiden nimet, syntymäajat ja muut perustiedot sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin. Tietojen luovutus opiskelijarekisteristä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon määräytyy samojen säännösten mukaisesti kuin mitä edellä kohdassa 1 on esitetty yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta.
Tietosuojavaltuutettu on arvioinut ratkaisussaan (TSV 95/41/2000, 31.5.2000) opiskelijoiden nimi- ja syntymäaikatietojen luovuttamista koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Ratkaisun perusteella koulutuksen järjestäjä voi jatkossakin luovuttaa opiskelijan nimen ja syntymäajan näiden palveluiden järjestämistä varten niiltä osin, kuin tiedot ovat tarpeen hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Myös tieto opiskelijan luokasta ja ryhmästä voidaan luovuttaa, mikäli tieto on tässä tarkoituksessa tarpeellinen. Hyvinvointialueen velvoitteesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvistä tehtävistä on säädetty tarkemmin muun muassa terveydenhuoltolain 15 a, 16 ja 17 §:ssä. Ratkaisun mukaan opiskelijan henkilötunnus voidaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerätä kuitenkin vasta hoitosuhteen alkaessa opiskelijalta itseltään.
Päivitetty 27.12.2022. Lisätty tarkennus, että hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.
Joillakin aloilla on tyypillistä, että ammatillisen tutkinnon suoritettuaan opiskelija haluaa suorittaa myös saman tutkinnon toisen osaamisalan. Näin opiskelija vahvistaa osaamistaan ja lisää työllistymismahdollisuuksiaan.
Määräysten mukaan todistus kirjoitetaan aina niiden perusteiden mukaisesti, joilla tutkinto tai tutkinnon osat on suoritettu.
Kun tutkinnon perusteet, joilla opiskelija on suorittanut tutkinnon, ovat edelleen voimassa, niin opiskelija voi aloittaa opintonsa tavoitteenaan tutkinnon osien suorittaminen. Todistukseen tutkinnon osan suorittamisesta voidaan Opetushallituksen todistuksia koskevan määräyksen mukaan kirjoittaa osaamisala ja/tai tutkintonimike, kun opiskelijalla on tutkintotodistus samojen voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan.
Kun tutkinnon perusteet, joilla opiskelija on tutkintonsa suorittanut, ovat siirtymäajalla tai eivät ole enää voimassa, niin opiskelijan on suoritettava koko tutkinto uusien perusteiden mukaan, jotta todistukseen voitaisiin kirjoittaa uusi osaamisala ja/tai tutkintonimike. Tällöin opiskelijan tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen ja aiempi osaaminen tunnustetaan Opetushallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, kun hän on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumissäännön mukaiset tutkinnon osat.