Heli Väinölä auttaa nuoria työnhakijoita tunnistamaan omaa osaamistaan työnhaun verkkokursseilla. Hän kannustaa nuoria aktiivisuuteen ja nöyryyteen työnhaussa.

“Piilotyöpaikkojen löytäminen on tämän päivän suuri haaste,” Heli Väinölä sanoo. “Työn löytäminen virallisten työpaikkailmoitusten ulkopuolelta vaatii paljon työtä, mutta arvioidaan, että jopa 70 prosenttia työpaikoista on tällaisia”.

Väinölä työskentelee verkkotutorina TE-palveluiden joBitti-hankkeessa. JoBitti tarjoaa työnhakukursseja verkossa alle 30-vuotiaille työnhakijoille. Neljän viikon työnhakuryhmissä käydään läpi koko työnhakuprosessi suunnittelusta ja tiedonhankinnasta aina työhaastatteluun valmistautumiseen. Lyhyemmissä CV-workshopeissa osallistujat saavat tutoreilta vinkkejä työnhakuasiakirjojensa viilaamiseen.

Suurin osa joBittin osallistujista on 20-25-vuotiaita, mutta mukana on myös vanhempia työnhakijoita. Jotkut aloittelevat työnhakua uudestaan äitiysloman jälkeen. Mukana on myös suomalaisia, jotka ovat palaamassa kotimaahan asuttuaan ulkomailla, ja kaipaavat vinkkejä työnhakuun Suomessa. “Ihmise t ovat löytäneet verkkokurssit ilahduttavan hyvin,” Väinölä hymyilee.

Väinölä kannustaa nuoria aktiivisuuteen. Kun työpaikkoihin on paljon hakijoita, eikä omaa työkokemusta ole vielä paljon, erottautuminen joukosta on vaikeaa.

“Sillä, että itse soittaa työnantajalle tai että laatii ansioluettelonsa ja hakemuksensa erityisen huolellisesti, voi olla suuri merkitys.”

Osaaminen myydään työhakemuksella

Yksi keskeinen haaste aloittelevalle työnhakijalle on epävarmuus. Omaan osaamiseen ei luoteta, tai sitä ei osata tunnistaa, ja yhteyden ottaminen työnantajaan jännittää.

“Työnhakuryhmissä tärkeää on vertaistuki. Niissä huomaa, että kaikilla on samanlaisia pelkoja ja jännityksiä,” Väinölä kertoo.

Väinölä on huomannut, että nuoret monesti ajattelevat, etteivät osaa mitään. Työnhakukursseilla osaamista pohditaan yhdessä, ja sitä haetaan esimerkiksi harrastuksista, jos aikaisempaa työkokemusta ei ole.

Vaikka osaaminen tunnistettaisiinkin, nuoret monesti vähättelevät sitä. Vähättely voi näkyä työhakemuksissa. “Se on ongelmallista, koska työhakemuksen pitäisi olla markkinointikirje, jossa hakija vakuuttaa työnantajan omasta osaamisestaan. Monille on haastavaa yrittää myydä omaa osaamistaan”.

Hyvässä työhakemuksessa näkyy oma persoonallisuus, Väinölä painottaa. On vaikea erottautua hakemuksella, joka on samanlainen kuin kaikilla muilla. Tyypillinen ongelma hakemuksen laatimisessa on se, että siinä toistetaan asiat, jotka on jo esitetty ansioluettelossa.

Työhakemuksen tehtävä olisi syventää ansioluettelon sisältämää tietoa. Ansioluettelosta rekrytoija voi lukea, mitä aiempaa työkokemusta ja koulutusta hakijalla on; työhakemuksessa pitäisi kuvailla sitä, mitä osaamista aiemmissa töissä, koulutuksessa ja harrastuksissa hakijalle on kertynyt.

Oma osaaminen pitäisi perustella mahdollisimman hyvin työnantajalle. On parempi kertoa, että on saanut hyvää palautetta asiakkailta kuin vain todeta, että taitaa asiakaspalvelun.

Mieti, mihin haet

Ensisijaisen tärkeää olisi räätälöidä hakemus juuri siihen työpaikkaan, jota haetaan. Sen kyllä huomaa, jos sama hakemus on lähetetty joka paikkaan, Väinölä muistuttaa. Persoonallisella hakemuksella voi erottautua joukosta. “Vain mielikuvitus on rajana! Kollegani asiakas oli hakenut töihin Fazerille, ja tehnyt hakemuksensa Fazerin Sinisen pakkaukseen. Hänet palkattiin.”

Hyvän vaikutuksen työnantajaan voi tehdä myös ottamalla henkilökohtaisesti kontaktin työnantajaan. Kun Väinölä itse haki aikaisempaan työpaikkaansa työvoimaneuvojaksi, hän tulosti hakemuksensa ja vei sen itse työnantajalle. “Myöhemmin sain kuulla, että sillä oli myönteinen vaikutus, koska olin ainoa hakija, joka teki niin.”

Hakemusten suunnittelua helpottaa se, että ottaa etukäteen selvää yrityksestä, johon hakee töihin. Työhaastattelun ensimmäinen kysymys on usein “mitä tiedät meistä?” Väinölä huomauttaa. Jos on valmistautunut hyvin, jännitys voi helpottua, kun pääsee hyvään alkuun.

Perehtyminen mahdollisiin työnantajiin korostuu entisestään piilotyöpaikkojen kohdalla. Jotta avointen hakemusten lähettämisestä ja suorista yhteydenotoista mahdollisiin työnantajiin voisi olla hyötyä, täytyy työnhakijalla olla tarkka käsitys työnantajasta ja siitä, minkälaista osaamista tämä voisi tarvita.

Kaikki osaaminen arvokasta

JoBitti on saanut paljon myönteistä palautetta osallistujilta, Väinölä sanoo. Monet osallistujat ovat ymmärtäneet, kuinka monta osa-aluetta työnhakuun kuuluu. Toisten samassa tilanteessa olevien vertaistuki on koettu arvokkaaksi. “Nuorten suora palaute ja into on työssäni parasta!”

Työuran alkuun pääseminen on haasteellista, mutta Väinölä kannustaa nuoria työnhakijoita myös nöyryyteen. Kaikkia tarjolla olevia työtehtäviä pitäisi arvostaa, hän huomauttaa. “Liian ronkeli ei saa olla, sillä kaikki kokemus on plussaa.”

“Mitä vähäisempi työkokemus ja mitä nuorempi työnhakija, sitä nöyrempi työnhaussa pitäisi olla. Kukaan ei aloita huipulta”.

Teksti: Juha Rudanko