Sähkönjakelun häiriötilanteet ja varautuminen sähköpulaan

Kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävänä on sähkön tehotasapainosta ja verkon operatiivisesta toiminnasta huolehtiminen. Sähkönjakelun häiriötilanteissa ja sähköpulassa Fingrid vastaa operatiivisen toiminnan tiedottamisesta. Paikalliset jakeluverkonhaltijat suorittavat kulutuksen kytkemisen irti Fingridin ohjeiden mukaisesti siten, että sähköpulasta johtuvat sähkökatkot kestävät kyseisellä alueella enimmillään pari tuntia. Fingrid tiedottaa nettisivuillaan sähkönjakelun häiriötilanteista.

Valtioneuvoston asetus varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä on tullut voimaan 9.12.2022. Asetuksen mukaan verkonhaltijan on sisällytettävä varautumissuunnitelmaansa kriittiset sähkönkäyttöpaikat ja määritettävä muiden sähkönkäyttöpaikkojen kuin kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestys häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteita varten. Asetuksen mukaan verkonhaltijan on päivitettävä varautumissuunnitelmansa ensimmäisen kerran kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen osalta kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Asetuksen 2 §:ssä säädetään kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista. Muut sähkönkäyttöpaikat on asetuksen mukaan luokiteltava vähintään kolmeen eri ryhmään.  Asetuksen 3 §:n 2 momentin 2) kohdassa säädetään sähkönkäyttöpaikoista, joiden sähkönsaanti voi keskeytyä lyhyeksi ajaksi. Perustelumuistion mukaan tällaisina paikkoina pidetään esimerkiksi päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia. Muistion mukaan lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin kahden tunnin yhtäjaksoista keskeytystä.

Kuntien tulee pystyä hoitamaan tehtävänsä ja turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Kuntien kokonaisturvallisuutta hallitaan muun muassa varautumissuunnittelun sekä paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla. Kuntien sekä muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä ennakoida mahdollisten sähkönjakelun häiriötilanteiden aiheuttamia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä suunnitella niihin varautumista. Edellä mainituissa sähkönkäyttöpaikoissa on hyvä ottaa huomioon ne tilanteet, joissa oppilaitoksen keskeistä toimintaa on siirretty myös varsinaisen koulurakennuksen ulkopuolelle sekä sellainen opetustoiminta, jonka aikana opetus saattaa olla lähiympäristössä kuten liikuntapaikoilla.

Kuntaliitto ohjeistaa, että kuntien on tarkoituksenmukaista selvittää keskitetysti jakeluverkkoyhtiöltä, miten eri kohteiden sähkönjakelu toteutettaisiin mahdollisten jakelukatkosten aikana. Mikäli sähkönjakelua jouduttaisiin sähköpulasta johtuen rajoittamaan, tulisi varmistaa tiedonkulku sähkönjakelijoiden ja kuntien välillä sekä sähkökatkojen mahdollinen ennakointi, jotta kunta voisi varautua sähkökatkosten aiheuttamiin vaikutuksiin palvelutuotannossa. Tiedonkulun ja asian hallinnan kannalta voi olla tarpeen koota alueellisia koordinaatioryhmiä siten kuin kullakin alueella tarkoituksenmukaiseksi nähdään.

Muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä vahvistaa yhteistyötä alueella sellaisten verkostojen kanssa, joissa erityisesti käsitellään mahdollisia sähkönjakelun häiriötilanteita ja siihen varautumista. Näin varmistetaan tiedonkulku sekä ennakoivasti että akuuteissa tilanteissa. Varautumistyössä huomioidaan kansalliset, alueelliset, paikalliset sekä oman toimialan ohjeistukset.

Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että varhaiskasvatuksen toimipisteet, koulut ja oppilaitokset varautuvat mahdollisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoihin. Häiriötilanteiden harjoittelu on edellytys toiminnan onnistumiselle käytännössä. On tärkeää, että jokainen henkilöstön jäsen tietää oman roolinsa häiriötilanteissa, että lapsia, oppilaita ja opiskelijoita on ohjeistettu ja että kaikki ovat harjoitelleet toimintaa mahdollisissa häiriötilanteissa. Kun varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa harjoitellaan häiriötilanteita tai keskustellaan osana kasvatusta tai koulutusta lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, niistä olisi hyvä viestiä huoltajille. Näin huoltajat voivat tarvittaessa jatkaa kotona keskustelua lapsen tai nuoren kanssa, jos tällainen asia hämmentää lasta tai nuorta.

Lähtökohtaisesti kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutena on järjestää kasvatusta ja opetusta myös poikkeuksellisissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa ja huolehtia lakisääteisistä tehtävistään ja eduista kuten koulumatka- ja ruokailueduista. Sähkökatkojenkin aikana varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten toiminta pyritään pitämään käynnissä sekä kasvatusta ja opetusta järjestämään normaalisti, vaikka osa lapsista, oppilaista, opiskelijoista tai henkilökunnasta ei pääsisi paikalle.

Ruokailu 

Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto jokaisena päivänä, jona lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Jos lämpimien aterioiden valmistaminen ei sähkökatkojen vuoksi ole mahdollista, voidaan ateriat tarjota vaihtoehtoisella tavalla erityisruokavaliot huomioiden.

Perusopetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Jos lämpimän lounaan valmistaminen ei ole mahdollista, koulut voivat järjestää aterian myös vaihtoehtoisella tavalla erityisruokavaliot huomioiden. Opetuksen järjestäjällä on joka tapauksessa velvollisuus aterian tarjoamiseen kaikkina työpäivinä. 

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppivelvollisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan myös aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen (perustutkintokoulutuksen ja TELMA:n) ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa.  Samaa periaatetta noudatetaan myös sähkökatkojen aikana. 

Ennalta ilmoitetut ja ennakoimattomat sähkökatkot 

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja muussa oppivelvollisten koulutuksessa tulee varautua sekä ennalta ilmoitettuihin että ennakoimattomiin sähkökatkoihin.  Lähtökohtana on, että sähkökatkojen aikana toiminta jatkuu.  

Oppilaita, opiskelijoita ja huoltajia on tärkeää tiedottaa niin hyvissä ajoin kuin mahdollista katkojen ajankohdista ja niiden vaikutuksesta varhaiskasvatukseen, koulujen ja oppilaitosten työpäivään sekä työelämässä oppimisen järjestelyihin. Tiedottamisessa on hyvä kertoa, miten sähkökatkojen aikana toimitaan, jos ne osuvat samaan ajankohtaan varhaiskasvatukseen saapumisen, koulujen ja oppilaitosten työpäivän alkamisen kanssa. Keskelle päivää ajoittuvien sähkökatkojen aikana toimitaan ennalta sovituin järjestelyin.  

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä etukäteen harkita, miten toimitaan, jos opetusta ei voida turvallisesti järjestää osalle tai kaikille oppilaille ja opiskelijoille.   

Vaihtoehtoja kasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen sähkökatkojen aikana 

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti käytännön järjestelyistä sähkökatkojen aikana.

Kasvatusta, opetusta ja koulutusta voidaan sähkökatkojen aikana järjestää vaihtoehtoisessa paikassa esimerkiksi päiväkodissa, koululla tai oppilaitoksessa, joka ei ole sähkökatkoalueella. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voi suunnitella etukäteen esimerkiksi keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa.  

Perusopetus järjestetään lähiopetuksena. 

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan päättää opetustuntien sijoittamisesta poikkeavasti niin, että opetusta ei anneta suunniteltujen sähkökatkojen aikana, jos opetuksen järjestäminen turvallisesti ei ole osalle tai kaikille oppilaille ja opiskelijoille mahdollista. Koulujen ja oppilaitosten työaikaa voidaan katkojen johdosta pitämättä jääneiden tuntien osalta tasoittaa lukuvuoden aikana.  

Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjä päätyy poikkeamaan suunnitelman mukaisesta työajasta, tulee tämä huomioida esimerkiksi koulukuljetuksien, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja ruokailujen järjestämisessä. 

Ammatillisen koulutuksen joustavat ja yksilölliset opintopolut mahdollistavat opintojen jatkumisen monenlaisissa tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen ja lukion opiskelijat voivat myös työskennellä itsenäisesti sähkökatkojen aikana.

Koulujen ja oppilaitosten työaikaa koskevat säännökset 

Perusopetusasetuksen 3 §:ssä säädetään oppilaalle työviikossa annettavan opetuksen määrästä. Perusopetuksen eri vuosiluokille määritellään viikoittainen vähimmäistuntimäärä, mutta ei enimmäistuntimäärää. Tuntimäärä ilmoitetaan keskimääräislukuna, ja tähän tuntimäärään tulee yltää lukuvuoden aikana. Edelleen riittävän päivittäisen levon varmistamiseksi päivittäiselle työskentelylle säädetään enimmäistuntimäärä perusopetusasetuksen 4 §:ssä. Perusopetuslain 3 §:n 2 momentin mukaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikä ja edellytykset huomioon ottaen. Perusopetuslainsäädännössä ei säädetä, mihin kellonaikaan tunnit sijoitetaan, vaan asia jää opetuksen järjestäjien päätettäväksi.  

Perusopetuksessa työajat määräytyvät perusopetusasetuksen 9 §:n mukaisen lukuvuosittain laadittavan lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. 

Lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ei sisälly säännöksiä lukuvuodesta, lukukausista eikä työpäivien määrästä. Koulutuksen järjestäjät päättävät koulutuksen työajoista. Lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta voidaan siten, niin kuin perusopetuksessakin, päättää suunnitelmasta poikkeavasta työajasta sähkökatkojen aikana.

Vapaan sivistystyön koulutuksen ja taiteen perusopetuksen järjestäjät voivat päättää koulutuksen poikkeavasta järjestämistavasta sähkökatkojen aikana.

Poissaolot perusopetuksessa ja toisella asteella

Perusopetuslain mukaan esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Sähkökatkoista johtuvia poissaoloja käsitellään samalla tavalla kuin muitakin poissaoloja. 

• Ennalta ilmoitetun sähkökatkon aikana poissaoloon tulee hakea lupa. 
• Koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta. 
• Ennakoimattoman sähkökatkon vuoksi lupa poissaoloon voidaan myöntää myös jälkikäteen. 

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen ja lukiokoulutuksessa opetukseen, jollei poissaololle ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä.