Tämä sivu on osa Kiusaamisen ja väkivallan tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja puuttuminen -tukimateriaalia, joka on kolmiosainen:
Moni kiusaamista tai väkivaltaa kokenut tai siihen osallistunut oppilas ei kerro asiasta koulun aikuisille. Tämä kertoo siitä, että kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyy usein pelkoa, häpeää tai epäluottamusta siihen, että aikuiset puuttuvat tilanteeseen. Kouluissa on tärkeä miettiä keinoja, miten kannustaa oppilaita kertomaan kiusaamisesta ja väkivallasta kenelle tahansa koulun aikuiselle. Toisaalta on tärkeää havaita ja puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan ilman että oppilas siitä erikseen kertoo. Oppilas myös saattaa esimerkiksi kiusatuksi tulemisesta johtuvan häpeän vuoksi toivoa hienotunteisuutta kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden käsittelyssä. Koulussa on tärkeää rohkaista oppilaita kertomaan havaitsemastaan tai kohtaamastaan kiusaamisesta ja väkivallasta, vaikka asia ei koskisi juuri häntä itseään. Kiusaamis- ja väkivaltailmiöiden yhteinen pohtiminen etukäteen auttaa oppilaita tunnistamaan kiusaamisen ja väkivallan eri muodot ja ymmärtämään oman roolinsa niiden vähentämisessä. Samalla luodaan luontevia tilanteita kertoa kiusaamisesta ja väkivallasta ja oppilaat saavat valmiuksia toimia myös muissa ahdistaviksi tai vaikeiksi kokemissaan tilanteissa.
Kaikkiin kiusaamisen ja väkivallan muotoihin ja ilmiöihin tulee puuttua, jotta kiusaaminen ja väkivalta saadaan päättymään. Rehtorin ja opettajan tulee puuttua myös netissä tapahtuvaan kiusaamiseen, väkivaltaan ja muuhun epäasialliseen toimintaan, joka tapahtuu kouluajalla, kouluun liittyvässä toiminnassa ja johon on osallisena koulun oppilaita. Kouluaika ja kouluun liittyvä toiminta ovat sellaisia, joissa oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai muun opetuksen järjestäjän hyväksymän suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan koulussa tai sen ulkopuolella.
Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen edellyttää, että aikuiset tunnistavat kiusaamisen ja väkivallan eri muodot ja ottavat ne rohkeasti puheeksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kehitykselle haitallisiin ilmiöihin päästään puuttumaan, sen parempi. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy ja niihin puuttuminen ei ole vain yksittäisen opettajan tehtävä, vaan se vaatii koko kouluyhteisön ja eri viranomaisten yhteistyötä. Ammattilaisilla on velvollisuus toimia, tehdä tarvittavat ilmoitukset ja ohjata oppilas avun piiriin. Sekä uhri että tekijä tarvitsevat yksilöllistä tukea sekä tarvittavien palveluiden piiriin ohjaamista ja muita toimenpiteitä. On tärkeää myös ymmärtää kiusaamisen ja väkivallan taustalla olevat syyt, kuten oppimisen haasteet tai sosiaaliset vaikeudet, jotta apu voidaan kohdentaa oikein.
Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyssä koulujen ensisijainen tehtävä on tunnistaa ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät ajoissa. Tunnistamisen pohjalta koulujen tulee toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia, jotka edistävät turvallista ja yhteisöllistä oppimisympäristöä kaikille. Ilmiöinä kiusaaminen ja väkivalta voivat ilmetä monimuotoisesti ja eri tavoin eri kouluyhteisöissä. Koulussa rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus puuttua havaitsemaansa kiusaamisen ja väkivaltaan. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Koulun toimintakulttuurin tulee tukea jokaisen koulun henkilöstöön kuuluvan velvollisuutta ja rohkeutta puuttua kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin. Huoltajalle ilmoitettaessa, rehtorilla ja opettajalla on oikeus kertoa, keitä oppilaita kiusaamisepäily koskee eli sekä kiusaamisestä epäillyn että kiusatun nimet. Puuttumistilanteet ja niihin liittyvät keskustelut huoltajien kanssa voivat olla vaativia ja opettaja tarvitsee niihin rehtorin ja koko kouluyhteisön tuen.
Puuttumiseen tulee luoda toimintamallit, ja niistä on tärkeää viestiä myös oppilaille ja huoltajille, jolloin tietoisuus toimintamalleista voi osaltaan ehkäistä kiusaamista ja väkivaltaa. Pelkästään tai pääosin rankaisemiseen perustuvat puuttumiskeinot on todettu vaikutuksiltaan tehottomiksi. Välittömän reagoinnin, väliintulon ja tilanteiden selvittämisen lisäksi puuttuminen voi tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että opetuksessa otetaan käyttöön uusia pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja, opetusryhmä jaetaan pienempiin yksiköihin, oppilaalle annetaan tukitoimia, tai henkilöstöä lisätään opetusryhmiin ja välitunneille. Käyttäytymisen myönteistä kehittymistä huomioidaan positiivisesti kannustaen.
Koulussa tulee olla toimintamalli, miten toimitaan, jos kiusaamis- tai väkivaltatapaus pitkittyy ja joissa tarvitaan viranomaisyhteistyötä. Myös järjestöt voivat olla mukana ratkomassa ja selvittämässä pitkittyneitä kiusaamis- ja väkivaltatapauksia.
Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen ja sen lopettamiseen liittyvien koulun toimintatapojen tulee olla myös huoltajien tiedossa. Kiusaamisesta tulee viestiä herkästi ja nopeasti koulun ja kodin välillä. Huoltajia tulee kuulla kiusaamistilanteissa ja heidät tulee ottaa mukaan etsimään siihen ratkaisuja, toimimaan opettajan ja lasten tukena ja seuraamaan toimenpiteiden vaikutusta. Kiusaaminen on herkkä ja tunteita herättävä asia niin kiusatun kuin kiusaajien huoltajille. Tilanteen käsittely vaatii opettajalta hienotunteisuutta ja kykyä kohdata huoltajat. Lasten lisäksi myös huoltajat tarvitsevat tukea: miten toimia huoltajana rakentavasti tilanteessa, jossa oma lapsi tai nuori on ollut mukana kiusaamistilanteessa.
Mikäli kiusaaminen johtaa kurinpito- tai puuttumiskeinoihin tai sillä on rikosoikeudellisia seuraamuksia, noudatetaan asianosaisten kuulemisessa ja huoltajille tiedottamisessa lainsäädännön edellyttämiä menettelytapoja.
Puuttuminen koulussa tehdään oppilaan iän, kasvun ja kehityksen huomioivalla tavalla, ja siinä käytetään tarvittaessa laissa säädettyjä kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia paikallisen suunnitelman mukaisesti. Perusopetuksessa lainmukaisia kasvatuksellisia toimia, kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia ovat
Oppilaan fyysinen rajoittaminen on poikkeustilanne, johon on mahdollista ryhtyä viimesijaisena toimenpiteenä, jos tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, eikä vaaraa aiheuttavan toiminnan estäminen muilla keinoilla ole mahdollista. Tilanteessa oppilas voi olla vaaraksi itselleen, toiselle henkilölle tai omaisuudelle. Fyysistä rajoittamista ei missään tilanteessa käytetä kurinpitokeinona.
Koulun johdon tulee varmistaa, että koulussa osataan tehdä tarvittavat ilmoitukset lastensuojelulle ja poliisille sekä ohjata saamaan sosiaalihuollon palveluja.
Koulun henkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille, kun ehdot täyttyvät. Koulun henkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen huoltajansa kanssa. Henkilöstöllä on lisäksi velvollisuus tehdä sekä lastensuojeluilmoitus että ilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta tai henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosta, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Tällainen rikos on esimerkiksi pahoinpitely. Sosiaalihuoltolain mukaan henkilöstön tulee ohjata sellainen henkilö, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen.
Ankkuritoiminnassa tavoitteena on varhainen puuttuminen monialaisesti nuoren tilanteeseen. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Tarkoituksena on edistää nuoren hyvinvointia ja ennalta ehkäistä rikoksia. Ankkuritoiminnassa nuori kohdataan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Keskeistä on nuoren omien vahvuuksien huomioiminen ja tukeminen sekä varhainen puuttuminen ongelmiin.
Koulujen on mahdollista hyödyntää sovittelutoimistojen tarjoamaa apua kaikkialla Suomessa. Oppilaiden välisen tai vaikkapa henkilökunnan ja oppilaiden välisen rikos- tai riita-asian saa vireille sovittelutoimistoon sovittelualoitteella. Erilaisiin konfliktitilanteisiin voi matalalla kynnyksellä pyytää myös konsultaatiota.
Sovittelu on vapaaehtoinen, neutraali, puolueeton, lakisääteinen ja maksuton palvelu, jota koulu voi hyödyntää. Sovittelu ei poista koulun vastuuta puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan.
Sovittelu soveltuu monenlaisiin kiusaamistilanteisiin, mutta myös rikoksen tunnusmerkistön täyttävät asiat, kuten lievät pahoinpitelyt, vahingonteot tai anastusrikokset soveltuvat sovitteluun. Sovittelu tarjoaa myös alle 15-vuotiaille paikan käsitellä rikoksen tunnusmerkistön täyttäviä asioita ja niihin liittyviä korvausvaateita. Sovittelutoimiston tehtävä on arvioida sovittelun edellytyksiä ja varmistaa asian soveltuvuus sovitteluun. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kiusaamis- tai väkivalta-asia ohjataan sovitteluun, sitä tuloksellisempaa sovittelu todennäköisesti on myös ennaltaehkäisevänä toimena.
Koulun tulee tehdä rikosilmoitus tilanteissa, joissa on syytä epäillä rikosta. Epäselvissä tilanteissa neuvontaa voi kysyä poliisilta.
Oppilaiden välinen kiusaaminen ja väkivalta voivat ilmetä myös kouluajan ulkopuolella, esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnassa, koulukuljetusten aikana, koulun tiloissa järjestettävässä harrastustoiminnassa, nuorisotoiminnassa, harrastuksissa, digitaalisissa ympäristöissä ja vapaa-ajalla. Siksi on tärkeää, että koulu ja eri toimijat kehittävät yhdessä johdonmukaisia toimintamalleja kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen yhteistyössä huoltajien kanssa.
Kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa on oleellista seurata ja varmistaa, että ei-toivottava käyttäytyminen ei jatku. Koska kiusaamiselle ilmiönä on ominaista toistuvuus, on suunnitelmallinen seuranta välttämätöntä sen lopettamisessa. Oppilaiden vuorovaikutukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niin oppitunneilla kuin välitunneilla, jotta varmistuttaisiin siitä, että kiusaamista ja väkivaltaa ei enää esiinny. Hyvä käytäntö on pyytää osapuolien huoltajia myös seuraamaan tilannetta ja lapsensa hyvinvointia tahoillaan. Seurantakeskustelujen ajankohdat kannattaa sopia jo selvittämiskeskustelun yhteydessä, jotta kiusaamistilanteen osapuolet olisivat tietoisia siitä, että tilannetta tarkkaillaan. On tärkeää, että myös huoltajat ilmoittavat opettajalle tai rehtorille välittömästi, jos kiusaaminen tai väkivalta jatkuu.
Jälkihoito on tärkeää kiusaamisen ja väkivallan kokemusten jälkeen. On tärkeää, että aikuiset viestittävät oppilaille, että he eivät jää yksin kokemustensa kanssa vaan tukea on saatavilla. On hyvä miettiä, millä tavoin jälkihoitoa annetaan tarvittaessa kaikille osapuolille sekä koko ryhmälle. Tähän työhön opettajat voivat pyytää tukea opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.
Rehtori
Kaikkiin kiusaamisen ja väkivallan ilmiöihin puututaan
Opettaja
Kaikkiin kiusaamisen ja väkivallan ilmiöihin puututaan
Koulun muu henkilöstö tai koulujen kanssa yhteistyötä tekevä
Kaikkiin kiusaamisen ja väkivallan ilmiöihin puututaan
Huoltaja
Kaikkiin kiusaamisen ja väkivallan ilmiöihin puututaan