Maahanmuuttotaustaisten lasten ja oppilaiden tulkkauspalvelu on tarpeellinen, jos heidän kannaltaan tärkeiden asioiden välittämiseen ei ole yhteistä kieltä. Maahanmuuttotaustaisten lasten ja oppilaiden tulkkaukset liittyvät yleensä esimerkiksi tapaamisiin huoltajien kanssa (esimerkiksi huoltajien kanssa käytävät keskustelut ja päätösten tiedoksiannot). Tällöin tulkkauksen järjestäminen ja kustannusvastuu kuuluvat kunnalle hallintolain (434/2003) 26 §:n nojalla. Jos tapaamiset järjestetään kunnan aloitteesta ja ne liittyvät varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen toteuttamiseen, tulkkaus on järjestettävä ja kustannettava kunnan toimesta. Vastaavasti on toimittava, mikäli kunta järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. On huomattava, että lapsi ei voi toimia tulkkina virallisissa palavereissa.

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta koskevan lain (2011/746) 27 § kattaa tulkkauksen järjestämisen vain vastaanottopalveluja varten. Hyvinvointialueen tarjoamat yksilölliset opiskeluhuoltopalvelut, jotka järjestetään yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa, voidaan katsoa osaksi vastaanottokeskuksen asiakkaan terveydenhuoltoa ja siten vastaanottopalvelua. Tällöin vastaanottokeskus voi maksaa siihen liittyvät tulkkikustannukset.

Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (681/2023) mukaan valtio maksaa kunnalle laskennallista korvausta lain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden (otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ulkomaalaislain 93 §:n perusteella tai myönnetty jatkuva oleskelulupa) tulkitsemisen ja muiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä 1.1.2025 alkaen. 

Paikallisesti tulee sopia, miten tulkkauksen käytännön järjestelyissä toimitaan. Mikäli maahanmuuttotaustainen lapsi tai oppilas tarvitsee viittomakielen- tai puhevammaisten tulkkausta, asiasta on sovittava erikseen riippuen lapsen tai oppilaan tilanteesta.