Merkityksellinen koulun toimintakulttuuri

kirjoittanut opetusneuvos Tiina Luomanen, Opetushallitus

Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan tapoja, joilla arjessa toimitaan. Ulospäin se näkyy mm. käytännöissä ja toimintatavoissa, kuten vuorovaikutuksessa ja viestinnässä, yhteistyön rakenteissa ja linjauksissa sekä johtamisessa. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa toimintakulttuuria käsitellään erityisesti luvussa neljä. Luvussa 4.2 todetaan, että koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisesti tavoitteena on, että toimintakulttuuri edistää oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä, oppimista, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä tukevia ratkaisuja sekä hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Näistä lähtökohdista käsin jokaisen kouluyhteisön tulee pohtia ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan. Meistä jokainen kouluyhteisön jäsen rakentaa ja ilmentää toimintakulttuuria joka päivä. Toimintakulttuuri ei ole vain asiakirja, eikä se ole koskaan valmis, vaan se on pohja ja perusta, jonka varaan rakentuu sekä oppilaiden että koulun aikuisten turvallinen ja oppimista edistävä ilmapiiri ja arki. 

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä

Toimintakulttuuri liittyy vahvasti perusopetuksen laatuun – sekä oppimiseen että hyvinvointiin. Toimintakulttuuri ilmentää aina yhteisön arvoja ja koska siihen vaikuttavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät, on hyvä säännöllisesti yhdessä käydä keskustelua siitä, vastaavatko arjen toimintatavat ja käytännöt niitä arvoja ja tavoitteita, joita kouluyhteisö haluaa edistää. Toimintakulttuurin pohtiminen, siitä keskusteleminen ja sen yhdessä kehittäminen rakentavat koulua oppivana organisaationa. 

Maailma ja yhteiskunta koulun ympärillä muuttuvat ja koulun on reagoitava muuttuviin toimintaympäristöihin. Se, että toimintatapoja muutetaan, ei tarkoita, että aiemmin olisi toimittu väärin tai huonosti. Rohkeus ja halu muutokseen kertovat siitä, että koulu elää ajassa ja haluaa vastata oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tarpeisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Toimintakulttuurista keskusteleminen ja sen kehittäminen on erinomainen tapa elää todeksi koulun arvoja. Myötätuntoinen suhtautuminen itseensä, toisiin ja elämään antaa rohkeutta luopua vanhasta ja suuntautua luottavaisin ja avoimin mielin uusiin toimintatapoihin. Valmius käydä rakentavaa keskustelua ketään syyttelemättä tai syyllisiä etsimättä on parasta varautumista uudenlaisten tilanteiden ja haasteiden käsittelyyn ja vastaanottamiseen.

Toimintakulttuuri on yläkäsite, josta on johdettu erilaisia alaryhmiä, kuten arviointikulttuuri ja turvallisuuskulttuuri. Niitä kaikkia ohjaavat kuitenkin samat arvot, periaatteet ja lähtökohdat, jotka ilmenevät kouluyhteisön moninaisissa tehtävissä. 

Läsnäoloa ja kouluun kiinnittymistä tukevan toimintakulttuurin kehittäminen ja johtaminen - Tiina Luomanen

Tallenteessa käsitellään koulun toimintakulttuuria ja sen kehittämistä. Asiantuntijana opetusneuvos Tiina Luomanen Opetushallituksesta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Toimintakulttuurin johtaminen

Toimintakulttuuri koskee yhteisön kaikkia jäseniä ja meidän jokaisen toiminnalla on väliä. Eri henkilöillä on toimintakulttuurin kehittämisessä ja rakentamisessa erilaisia rooleja, mutta kaikella tekemisellä ja tekemättä jättämisellä on merkitystä, kun kehitetään oppimista, osallisuutta, kouluun kiinnittymistä ja hyvinvointia, jotka muodostavat toimintakulttuurin kulmakivet.

Kouluyhteisössä jokainen johtaa jotakin: vähintään itseään, mutta usein myös erilaisia ryhmiä, luokkia, tiimejä ja prosesseja. Sen vuoksi työyhteisössä on hyvä keskustella siitä, mitä on hyvä johtaminen ja miten olla johdettavana niin, että se tukee hyvää johtajuutta. Rehtorin johtajuus vaikuttaa suoraan koulun toimintakulttuuriin, koska rehtori vastaa laadukkaasta pedagogisesta ja koko koulun toiminnan johtamisesta. Rehtoreiden rooli myös koulun hyvinvointityön johtamisessa on merkittävä.  Sen lisäksi koulussa tarvitaan jokaisen työntekijän johtajuutta, joka ilmenee siinä, miten hän omassa työssään edistää niitä tavoitteita, joista on yhdessä sovittu ja jotka koulutyötä ohjaavat. Yhteisten kysymysten käsittely ja toimintakulttuurin kehittäminen lähtee siitä, että jokainen tuo oman näkökulmansa käsiteltäviin asioihin ja riittävän tiedon varassa tehdään päätöksiä siitä, kuinka asiassa toimitaan. Koulu- ja työyhteisöön kiinnittymisen kannalta on tärkeää, että yhteisön kaikki jäsenet sitoutuvat toimimaan sovitulla tavalla ja edistämään yhteisiä päämääriä. 

Opetussuunnitelman perusteissa on tavoitteet eri oppiaineiden opettamiselle. Koulun toimintakulttuurin avulla puolestaan saavutetaan yhteisöllisiä ja yhdessä toimimisen, osallisuuden ja vaikuttamisen tavoitteita. Näistä esimerkkeinä ovat mm. kouluyhteisön turvallisuuteen sekä kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisemiseen tarkoitetut linjaukset. Samoin koulupoissaolojen seuraamiseen, ehkäisemiseen ja niihin puuttumisen mallit ja koululäsnäoloa tukevien toimenpiteiden kehittäminen tukevat oppimisen, osallisuuden, hyvinvoinnin ja kouluun kiinnittymisen tavoitteita.