Opetuksen järjestäjien tarpeissa korostuu kyvykkyyksien kehittäminen ja ylläpitäminen usein vaihtelevin resurssein. Laitteiden ja järjestelmien laatuun ja hankintaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseen toivotaan enemmän yhteistyötä ja jakamista sekä alueellisesti että kansallisesti. Tietosuojaan ja -turvaan liittyvät tehtävät ja velvollisuudet mielletään yhdeksi suurimmista haasteista, joissa tarvitaan sekä tukea että yhteistyötä. Digitalisaation ja pedagogiikan kehittäminen ja johtaminen yhteistyössä henkilöstön ja eri yksiköiden kesken on tae tarkoituksenmukaisen digitalisaation toteutumiselle. Pedagogiikkaa tukevat hankinnat korostuvat opetuksen järjestäjien velvollisuuksissa ja tässäkin toimiva yhteistyö johdon, tietohallinnon ja henkilöstön kesken on edellytys. Digitalisaatioon liittyvien roolien ja vastuiden johtamisen on oltava selkeää. Digitalisaatiota edistämään tarvitaan kansallinen verkosto, jossa on mukana suurin osa kunnista.
Opetuksen järjestäjän kannalta on tärkeää, että tavoitteet on luotu yhdessä, ja henkilöstö ja oppilaat noudattavat niitä. Huoltajien tulee olla tietoisia digitaalisuuteen liittyvistä tavoitteista ja tukea niiden saavuttamista.
Palveluntarjoajat korostavat tekoälyn pelisääntöjen luomista ja keskitettyjä linjauksia laitteiden kestävän elinkaaren ympärille. Verkostoyhteistyön ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, samoin kuin digitalisaation vaiheistus ja tiekartta, joka osoittaa askeleet eteenpäin. Tekijänoikeusnäkökulmien ottaminen mukaan tekoälykeskusteluun on myös olennaista. Digitalisaation tulisi olla osa kokonaisuutta, ei erillinen osa-alue, ja tehtävänantojen tulisi muuttua paremmin digitaaliseen oppimiseen soveltuviksi.
Henkilöstön suhtautumisessa digitaalisuuteen korostuu tietojärjestelmien käytettävyys ja vaatimus siitä, että niiden käyttö tukee aidosti työtä. Kritiikkiä saa erityisesti kuormittavaksi koettu hallinnollinen työ ja kirjaaminen eri järjestelmiin. Opettajan työtä häiritsevät edelleen laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuus, tekniset ongelmat, hitaus ja kirjautumisongelmat pitkästä positiivisesta kehityksestä huolimatta. Valtaosa opettajista näkee digitaalisuuden positiiviset puolet oppimisessa ja menetelmien monipuolisuudessa, mutta aina digitaaliset laitteet eivät tue oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilaiden henkilökohtaiset laitteet ovat opettajan näkökulmasta yhteiskäyttöisiä laitteita parempi ratkaisu. Opettajat tarvitsevat laadukasta ja nopeaa teknistä tukea, koulutusta laitteiden ja palveluiden käyttöön sekä selkeitä ohjeita ja linjauksia niiden käytöstä. Opettajat näkevät tekoälyssä mahdollisuuksia työn sujuvoittamiseen ja kuormituksen vähentämiseen.
Opettajat odottavat opetuksen järjestäjältä strategiaa ja suunnitelmallisuutta niin isoissa tavoitteissa kuin arjessakin. Koulutus ja toimintakulttuurin johtaminen ovat avainasemassa digitaalisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Vastuun jakamista ja yhteistä suunnittelua digitaalisuuteen liittyvissä tavoitteissa tarvitaan opettajien ja oppiaineiden kesken.
| Kun laitteita käyttää pedagogisin perustein, oppilaat saavat tukea omaan oppimiseensa, oman osaamisen osoittaminen monipuolistuu. Opettaja saa monipuolisempia arviointimahdollisuuksia, pystyy eriyttämään ja monipuolistamaan opetustaan. |
Oppilaat pitävät digitaalisten välineiden käyttöä tarpeellisena ja oppimisen kannalta hyödyllisenä. Heidän näkemyksensä digitaalisuuden hyödyistä kuitenkin vaihtelevat. Tekniset ongelmat ja ongelmat kirjautumisessa voivat olla haittana. Oppilaille tulee järjestää helppokäyttöinen ja toimiva infrastruktuuri sekä toimivat välineet ja palvelut. Kertakirjautumisen mahdollistaminen on sujuvan digiarjen edellytys kouluissa.
Huoltajat odottavat digitaalisilta oppimateriaaleilta ja välineiltä laatua ja helppokäyttöisyyttä. Heidän kokemustensa, palautteensa ja näkemystensä kuuleminen on tärkeää, sillä he ovat koulutyön tukijoina myös käyttäjäryhmä koulun välineille ja materiaaleille. Huoltajat pitävät koulun tarjoamia laitteita ja välineitä tärkeänä oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Laitteiden käyttöä toivotaan katsottavan kokonaisuutena osana koko oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta lähtien.
Oppilaiden omien laitteiden käyttäminen koulussa, koulun laitteiden käyttämiseen liittyvät periaatteet ja sopimukset sekä järjestyssäännöt tulee määritellä selkeästi, jotta oppiminen ei häiriinny ja kaikki osapuolet tuntevat pelisäännöt. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä koulun ja kodin välillä.
Tutkimus voi kirkastaa edelleen käsityksiä siitä, mitä koulutuksen digitalisaatiolla tarkoitetaan ja mihin se tähtää. Tutkimustulosten ohella politiikkasuositukset ja toimenpide-ehdotukset parantavat tietoon perustuvaa kehittämistä ja resurssien kohdentamista valtionhallinnossa, alueellisesti ja paikallisesti. Tietopohjaa tulee ylläpitää ja kartuttaa jatkuvasti. Uusien ilmiöiden, kuten tekoälyn, tutkimus on tärkeää ja ajankohtaista. Myös tutkimuksen osuutta ja kumppanuuksia hanke- ja kehittämistoiminnassa on lisättävä ja mahdollisuuksia parannettava, koska tästä seuraa molemminpuolista hyötyä. Toisaalta tutkimusta ei aina voida mahduttaa tiukasti tiettyyn tavoitetilaan. Tutkimuksen tulisi voda olla pitkäjänteistä.
Tarvitaan tutkijoiden ja opettajien yhteistyöhön perustuvia tutkimushankkeita ja kokeiluja, jossa keskitytään uutta luovaan toimintaan.
Tutkimuksella nähdään suurta arvo kohdennetuissa interventioissa.
