Hyppää pääsisältöön
Etusivu
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Kotimaisten kielten keskuksen palveluja
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Hinnasto
    • Usein kysytyt kysymykset
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
    • Koulutuspulssi
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2026

  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Kotimaisten kielten keskuksen palveluja
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Hinnasto
    • Usein kysytyt kysymykset
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
    • Koulutuspulssi
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  1. Etusivu
  2. Kouluun kiinnittyminen ja poissaoloihin puuttuminen
  3. Poissaolojen seuranta tukee läsnäoloa
  1. Kouluun kiinnittyminen ja poissaoloihin puuttuminen

Poissaolojen seuranta tukee läsnäoloa

Teemat ja kehittäminen
Perusopetus
Hyvinvointi
Johtaminen ja hallinto
Kodin ja koulun yhteistyö
Opetussuunnitelma
Opettajat ja kasvattajat

Tällä sivulla

  • Poissaolojen seuranta tukee läsnäoloa
  • Poissaolotiedon luokittelu ja seurantatiedon hyödyntäminen
Jaa

Poissaolojen seuranta tukee läsnäoloa

Kirjoittanut kouluttaja, toimitusjohtaja Niina-Kaisa Perälä 

Seuraamalla oppilaiden poissaoloja yhtenevällä tavalla viestitään oppilaille läsnäolon tärkeydestä koulussa.

Olet varmasti huomannut oppilaiden koulupoissaolojen määrän kasvaneen viimeisten vuosien aikana. Samanlaisia huomioita on tehty kaikkialla Suomessa ja poissaolojen lisääntymisestä raportoidaan eri puolilla maailmaa. Jokainen poissaolo koulusta, olipa se sitten vartin myöhästyminen tai useamman päivän poissaolojakso, merkitsee menetettyä aikaa koulussa. Arvioiden mukaan menetämmekin kouluaikaa kansallisella tasolla noin 50 miljoonan oppitunnin verran vuosittain.

On tärkeää, että seuraamme ja tilastoimme jokaisen koulupoissaolon kansallisella tasolla yhtenevällä tavalla, jotta pystymme ymmärtämään koulujen poissaoloilmiötä aiempaa paremmin ja saamaan siitä jatkossa yksityiskohtaisempaa tietoa. Jotta voisimme tukea oppilaiden läsnäoloa ja vähentää poissaoloja ryhmä- ja koulutasolla, on keskeistä ymmärtää oman toimintaympäristömme koululäsnäoloon vaikuttavia tekijöitä. Poissaolotiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen auttaa meitä puuttumaan poissaoloihin systemaattisesti ja riittävän varhain. Lisäksi se auttaa meitä suunnittelemaan ja toteuttamaan laadukkaampaa ennaltaehkäisyä ja seuraamaan tekemiemme toimien vaikuttavuutta yksilö- ja ryhmätasolla. Koulupoissaolojen määrästä ja merkityksestä oppilaiden oppimiselle ja hyvinvoinnille tulee myös keskustella huoltajien kanssa jo ennen kuin poissaolot aiheuttavat haasteita.

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Lyhytvideo: Poissaolojen seuraaminen

Lyhytvideolla pääset perehtymään siihen, miksi poissaolojen seuranta on tärkeää, miksi niitä seurataan ja oppilaiden näkemyksiä siihen, miksi joku jää pois koulusta ja miten koululäsnäoloa voi vahvistaa varhaisella puuttumisella. Videolla kuulet oppilaiden, huoltajien, koulun henkilöstön ja asiantuntijoiden ajatuksia aiheesta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

On tärkeää, että lasten ja nuorten elämässä mukana olevat aikuiset yhdessä rakentavat kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Meidän kaikkien aikuisten tulee suunnata huomiomme siihen, että viestimme omalla toiminnallamme läsnäolon merkitystä lapsille ja nuorille. Yhteinen tehtävämme on raivata oppilaiden oppimista, osallisuutta ja osallistumista hankaloittavia esteitä kouluyhteisöissämme. Ajantasainen ja tarkka tieto koululäsnäolosta ja poissaoloista on yksi avain lasten ja nuorten oppimisen, hyvinvoinnin ja kouluun kiinnittymisen tukemiseen.  

Takaisin ylös

Poissaolotiedon luokittelu ja seurantatiedon hyödyntäminen

 

Kirjoittanut SKY- täydennyskoulutus, alueellinen koordinaattori Teea Laiho, Naantali

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut ohjeet poissaolotiedon luokittelusta. Suunnitelmallisella seurannalla voidaan tukea sekä yksittäisen oppilaan että koko yhteisön kouluun kiinnittymistä.

Ohjeita opettajalle

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian. 

Seuraamalla poissaoloja suunnitelmallisesti tuet oppilaan läsnäoloa ja ennaltaehkäiset poissaoloja. Seuraa sekä oppilaan kokonaispoissaolomäärää että poissaolojen jakautumista poissaololuokittain. Seuratessasi kokonaispoissaolomäärää, pidä mielessä oppimista ja hyvinvointia haastavat tutkimukseen perustuvat poissaolojen riskirajat: 5/10% poissaolo lukukaudessa nostaa riskiä hyvinvoinnin ja oppimisen haasteille ja 20% poissaolo nostaa riskiä huomattavasti enemmän.  

Hyödyntämällä poissaolojen seurannassa kansallista poissaololuokitusta saat oppilaan koulupoissaolojen tilanteesta täsmällisemmän kuvan. Muista myös, että poissaoloja tarkasteltaessa mukaan lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut vapaat ja terveydellisiin syihin liittyvät poissaolot. Poissaoleva oppilas on poissaolon syystä riippumatta pois kouluyhteisöstä ja vertaissuhteiden verkostosta sekä opetuksesta.

Kansallisen ohjeen mukaan oppilaiden koulupoissaolot luokitellaan viiteen pääluokkaan: 

  • terveydellisiin syihin liittyvä poissaolo,
  • ennalta anottu vapaa,
  • muu selvitetty poissaolo,
  • selvittämätön poissaolo
  • selvitetty luvaton poissaolo. 

Poissaolotiedon luokitteluohje - Opetus- ja kulttuuriministeriön suositus

TERVEYDELLISIIN SYIHIN LIITTYVÄ POISSAOLO

Oppilas on fyysisesti poissa koulusta (sairaana, fyysiseen ja/tai psyykkiseen terveydenhoitoon liittyvä tapahtuma / vastaanottokäynti esim. Hammaslääkäri, terapia tai leikkaus) tai hänet on vapautettu tilapäisesti oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä (POL 20 h §). Kirjauksen voi tehdä huoltaja tai opettaja huoltajan ilmoituksen perusteella.

ENNALTA ANOTTU VAPAA

Huoltajan ennalta anoma vapaa, myös yksittäiset oppitunnit ja koulupäivät (lomamatka, harrastukseen liittyvä poissaolo, etävanhemmalla). Opettaja kirjaa poissaolon huoltajan ilmoittaman tiedon / anomuksen perusteella.

MUU SELVITETTY POISSAOLO

Käytetään vain niissä tapauksissa, kun poissaolo ei kuulu mihinkään muuhun kategoriaan (esim. POL 36 §, omaehtoinen karanteeni, odottamaton perhetilanne). Huoltajan tai opettajan kirjaus.

LUVATON POISSAOLO, SELVITETTY

Huoltajan tai opettajan selvittämä luvattomaksi luokiteltu poissaolo (pinnaus tai yli oppitunnin kestävä myöhästyminen).

SELVITTÄMÄTÖN POISSAOLO

Koululla ei ole tietoa miksi lapsi on poissa. Poissaolo voidaan opettajan tai huoltajan toimesta selvittää ja merkinnän luokkaa muuttaa.

Muu koulutyö, läsnä 

Lapsi on fyysisesti koulussa, mutta luvallisesti pois oppitunnilta (opiskeluhuollon palveluissa, oppilaskunnan tehtävissä, opolla tms.) EI TILASTOIDU POISSAOLOKSI.

Opiskelu muualla

Oppilas on fyysisesti pois koulusta esim. sairaalakoulussa tai hänen opetus on järjestetty poikkeavasti (POL 18 §). EI TILASTOIDU POISSAOLOKSI.

Myöhästyminen 

Alle oppitunnin mittainen myöhästyminen kirjataan tuntimerkintänä (minuuttimäärä). EI TILASTOIDU POISSAOLOKSI.

Liite
Poissaolotiedon luokitteluohje_suomi_ruotsi_englanti (pdf, 124.86 KB)
  • Löydät kansallisen luokituksen sekä siihen liittyvän ohjeen Yhteisellä koulutiellä käsikirjasta

Voit poissaolojen luokkia tarkastelemalla miettiä, millaista tukea oppilas saattaa tarvita. Aina syytä huoleen ei ole. Poissaolojen juurisyitä on kuitenkin selvitettävä ja huomioitava, että poissaolojen taustalla on usein monimutkaisia ja toisiinsa kietoutuneita syitä. Seurannassa onkin muistettava, että huolta herättävät poissaolot ovat aina oire jostakin.

Käytä luokituksia hyödyksesi ottaessasi puheeksi poissaolot oppilaan ja huoltajien kanssa. Niiden perusteella on helpompi puhua siitä, miksi poissaoloja on kertynyt ja selvittää, aiheuttavatko poissaolot huolta oppilaan koulutilanteesta kotona. Luokituksien perusteella voit ohjata oppilasta myös opiskeluhuoltopalveluiden äärelle. Esimerkiksi, jos oppilaalla on runsaasti terveydellisiin syihin liittyviä poissaoloja, on oppilaan ja perheen kanssa hyvä ottaa puheeksi yhteinen tapaaminen esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa.  

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti. 
  • Lue lisää kodin ja koulun yhteistyöstä täältä

Selvittämättömiä poissaoloja on seurattava huolellisesti, sillä satunnaisilta vaikuttavat poissaolot saattavat tarkemmin tarkasteluna kohdentua systemaattisesti tiettyihin oppitunteihin tai päiviin. Lisäksi runsaat ennalta anotut vapaat kannattaa huomioida erikseen. Jos oppilaan poissaolot muodostuvat esimerkiksi harrastukseen liittyvistä kilpailuista ja leireistä, on oppilaan ja huoltajien kanssa hyvä käydä ennakoiva keskustelu siitä, miten tällaisen oppilaan vertaissuhteita ja koulunkäyntiä tuetaan.  

Ota luvattomat poissaolot puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa viipymättä. Jos huoltaja merkitsee oppilaan poissaolleeksi luvatta, ota yhteyttä huoltajaan. Yhdessä voitte pohtia tilannetta ja suunnitella oppilaalle tarvittavia tukitoimia. Ota huolesi puheeksi ja ole yhteydessä myös opiskeluhuoltopalveluihin oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 § mukaisella tavalla.  

Joskus poissaolot eivät kuulu edellä mainittuihin neljään luokkaan. Tällaisia tilanteita varten kansalliseen luokitukseen on lisätty muu selvitetty poissaolo -luokka. Esimerkiksi äkilliset perhetilanteet tai opetuksen evääminen oppilaalta kurinpidollisin perustein (POL36§) ovat muita selvitettyjä poissaoloja. 

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Poissaololuokitukset ja tiedolla johtaminen perusopetuksen rakenteissa - Teea Laiho

Tallenteessa aluekoordinaattori Teea Laiho kertoo tiedolla johtamisesta poissaoloihin liittyen. Hän avaa meille poissaololuokituksia ja niiden käyttöä tarkemmin. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Opetuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuolto, rehtorikokoukset ja yhteisöllinen opiskeluhuolto 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja yksilötasolla. 

Poissaoloja tarkastellaan myös opetuksen järjestäjä- ja koulukohtaisella tasolla. Opetuksen järjestäjäkohtaisessa opiskeluhuollon ohjausryhmässä koulujen poissaolotietoja tarkastellaan opetuksen järjestäjä-, alue- ja koulutasoisesti osana muuta perusopetukseen liittyvää hyvinvointitietoa (esim. kouluterveyskysely, OPA- ja TEA-tiedonkeruu). Eri hallinnonaloilla työskentelevät voivat tällöin täydentää tietoa omilla näkemyksillään alueen tai koulun tilanteesta.

Poissaoloja on hyvä tarkastella yhteisesti myös rehtorikokouksissa. Tällöin keskeistä on tiedolla johtamisen yhteinen pohdinta sekä keskustelut toimivista käytänteistä poissaolojen ennaltaehkäisemisessä ja seuraamisessa.

Poissaoloja tarkastellaan säännöllisesti koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa koulu-, luokka-aste-, ja luokkatasoisesti. Poissaolotietoa tarkastellaan yhdessä muun hyvinvointitiedon kanssa. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuottamat tulokset sekä kouluissa tehtävien hyvinvointikyselyiden tuloksia kannattaa tarkastella rinnakkain poissaolotietojen kanssa. Tarkasteluun on hyvä ottaa mukaan myös kouluarjen sujuvuuden kannalta olennaista tietoa: luokkien tukiopetukset, positiivisten palautteiden määrät sekä kurinpidollisten toimien määrät kertovat osaltaan luokkien arjesta. Eri ammattilaisten tuottama kokemustieto yhdistettynä määrälliseen tietoon on ensisijaisen tärkeää kokonaisnäkemysten muodostamiseksi. Seurannan ja tarkasteluiden perusteella voidaan tehdä luokka- ja ryhmäkohtaisia interventioita (esim. tehostettu jatkuva ryhmäyttäminen) sekä suunnitella ja arvioida yhteisöllistä työskentelyä. Hyvinvointitiedon kokonaisuutta tulisi käsitellä koko kouluhenkilöstön kanssa, jotta kaikilla toimijoilla olisi yhtenäinen näkemys oppilaiden poissaoloihin ja kouluilmapiiriin liittyvistä asioista.  

Koulutasoista poissaolotietoa käsitellään osana muuta yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintaa ja viestintää. Poissaolojen seurannasta osana yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintaa on viestittävä myös huoltajille, jotta tietoisuus myönteisen kouluun kiinnittymisen tukemisesta ja poissaolojen seurannasta osana hyvinvoinnin ja oppimisen seurantaa lisääntyy. 

Takaisin ylös
Sivun palautepainikkeita ei voi näyttää

Hyväksy analyyttiset evästeet antaaksesi palautetta tästä sivusta.

Muuta evästeasetuksia

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa haluamasi uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa koulutuksesta ja kansainvälistymisestä suoraan sähköpostiisi.

Tilaa
Tilaa uutiskirjeemme
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2026