Tämä teksti on osa Liisa Ilomäen ja Minna Lakkalan Opetushallitukselle tuottamaa kriittisen digitaalisen lukutaidon materiaalia opetuksen tueksi. 

 Kriittisen digitaalisen lukutaidon materiaalin pääsivu

Lapset ja nuoret ovat vuorovaikutuksessa yhä enemmän digitaalisesti. Opetuksessa on tärkeää käsitellä monipuolisesti digitaalisen vuorovaikutuksen periaatteita ja käytäntöjä, kuten hyviä käytöstapoja, asiallista ja empaattista viestintätapaa sekä yksityisyyden suojaamista. Tässä luvussa tarkastellaan erityisesti digitaalisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen sosiaalisia puolia. Tietojen luotettavuutta koskevia asioita on käsitelty digitaalisen informaation käyttöä käsittelevässä luvussa ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä digitaalista turvallisuutta käsittelevässä luvussa. 

Takaisin ylös

Vuorovaikutukseen sosiaalisessa mediassa tarvitaan kykyä käyttää digitaalisia palveluja tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutukseen sekä yksityisesti että osana jotain ryhmää tai yhteisöä. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus tapahtuu paljolti lyhyiden kirjoitettujen tekstien, kuvien, videoiden, emojien tai tykkäysten välityksellä. Tutkija Pekka Isotalus määrittelee blogitekstissään, että sosiaalisen median vuorovaikutuksen neljä perustaitoa ovat kerro, kuuntele, rakenna yhteisymmärrystä ja väittele.

Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus voi tapahtua joko eriaikaisesti tai samanaikaisesti:

  • Eriaikaisessa eri asynkronisessa vuorovaikutuksessa, kuten keskustelupalstoilla tai kommenttiketjuissa, keskeistä on harkinta ja kyky muotoilla ajatuksia selkeästi ja huolellisesti, sillä viestintään on enemmän aikaa. Taitava kirjoittaja osaa ilmaista itseään johdonmukaisesti, ottaa toisten viestit huomioon ja vastata niihin kunnioittavasti. Myös kyky tulkita ja ymmärtää muiden viestien merkityksiä on tärkeää, samoin kuin taito rakentaa keskustelua, joka etenee usean viestin kautta.
  • Samanaikaisessa eli synkronisessa vuorovaikutuksessa, kuten chateissa, tarvitaan nopeaa reagointikykyä, selkeyttä ja tiivistä ilmaisua, jotta viestit ovat ymmärrettäviä reaaliajassa tapahtuvassa keskustelussa. Taitava osallistuja osaa lukea keskustelun virtaa nopeasti ja vastata sopivalla tavalla ilman väärinymmärryksiä. Myös tilannetaju on oleellista, sillä synkroninen keskustelu voi olla intensiivisempää, ja nopea tempo vaatii kykyä pysyä asiallisena ja rakentavana.

Sosiaalisen median merkitys lasten ja nuorten elämässä kasvaa jatkuvasti. Se tarjoaa mahdollisuuksia rakentaa ystävyyssuhteita, kehittää ryhmätaitoja ja osallistua yhteisöihin, mutta samalla se voi tuoda mukanaan kielteisiä ilmiöitä, kuten kiusaamista, ryhmäpainetta ja turvallisuuskysymyksiä. Alle 13-vuotiaiden oppilaiden ei ikärajasuositusten mukaan kuulu käyttää useimpia sosiaalisen median palveluita, mutta opetuksessa tulee käsitellä turvallista toimintaa sosiaalisessa mediassa. Opetuksessa hyödynnetään autenttisia ja ajankohtaisia esimerkkejä mediasta, myös lasten ja nuorten suosimista palveluista. Useimmilla 13 vuotta täyttäneillä on sosiaalisesta mediasta jo omakohtaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää aihetta käsiteltäessä.

Opetusideoita sosiaalisessa mediassa toimimisesta

Vuosiluokkasuositukset perustuvat lähteissä mainittuihin suosituksiin. Useita ideoita voi soveltaa kaikille vuosiluokille.

  • Vastuullinen ja muita huomioiva toiminta netissä (3.–6. lk)
    Sopiva käytös netissä -oppitunnilla käsitellään vastuullista nettikäyttäytymistä. Oppilaat keskustelevat pienryhmissä aihetta käsittelevistä väittämistä, joiden todenperäisyys käydään läpi yhdessä opettajan johdolla. Sen jälkeen oppilaat täyttävät itsenäisesti Hyvää henkeä someen -monisteen.
  • Myönteisten meemien tekeminen (useita oppiaineita, 5.–9. lk)
    Meemit -oppituntitehtävässä käsitellään meemejä ilmiönä ja tehdään itse kuvallisia meemejä koulun yhteishengen lisäämiseksi. Tehtävän ideaa voi käyttää eri oppiaineissa valitsemalla meemitehtävän aiheet opetettavan aineen oppisisältöjen mukaan.
  • Toisia kunnioittava netin käyttö (5.–9. lk)
    Oppituntitehtävässä Stop nettikiusaamiselle ja ilkeilylle käsitellään nettikiusaamista. Aluksi oppilaat asettuvat luokkatilassa janalle sen mukaan, mitä mieltä he ovat opettajan esittämistä väittämistä ja kysymyksistä. Sen jälkeen katsotaan videolta asiantuntijapuheenvuoro turvallisesta toiminnasta verkossa ja opetellaan asiaa bingoaktiviteetin avulla. Lopuksi on opettajan valitsema loppuleikki, jonka valitsemisen avuksi on linkki Leikkipankkiin.
  • Hymiöt tunteiden ilmaisemisessa (kaikki luokkatasot)
    Netin herättämät tunteet -tehtävässä tarkastellaan netin herättämiä tunteita hymiöiden kautta. Oppilaat valitsevat hymiölapuista ne, jotka kuvaavat parhaiten omaa netinkäyttöä tai nettiä oman ikäisten netinkäyttäjien silmin. Valituista hymiöistä keskustellaan koko luokan kesken.

Materiaalia sosiaalisessa mediassa toimimisen opettamiseen

Tehtävät: nettikeskustelun pelisäännöt: Esimerkkejä nettikeskustelujen pelisääntöjen tarkastelusta opetuksessa kyberturvallisuutta käsittelevässä materiaalissa. (Opetushallitus)

Tehtävät: nettikeskustelun pelisäännöt (Opetushallitus)

Minkälainen median käyttäjä olet? Yläkouluun sopiva pieni testi sosiaalisen median käytöstä. (Mediametka)

Takaisin ylös

Digitaalinen empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää muiden näkökulmia ja kunnioittaa muiden tunteita digiympäristöissä. Vuorovaikutus netissä voi aiheuttaa kasvokkaista kommunikointia herkemmin väärinymmärryksiä ja ristiriitoja. Esimerkiksi vihapuhe sekä näkemysten ja ajattelun polarisaatio ovat lisääntyneet viime vuosina. Yksi keino sen torjumiseksi on edistää lasten ja nuorten empatian ja rakentavan viestinnän taitoja. Tähän liittyy kyky tunnistaa haitallisia viestinnän muotoja sekä ymmärtää, millainen vaikutus omalla toiminnalla voi olla muiden hyvinvointiin sekä yksityisesti että julkisesti, esimerkiksi nimettömästi toimiessa.

Digitaalinen empatia vaatii sekä perinteisten empatian taitojen että digitaalisessa ympäristössä tarvittavien taitojen kehittämistä. Digitaalisissa ympäristöissä toimiminen tuo mukanaan erityisiä haasteita, kuten

  • sosiaalisten vihjeiden tunnistaminen: vuorovaikutuksesta voivat puuttua perinteiset fyysiset ja äänenkäytön vihjeet, kuten eleet, ilmeet tai sävy
  • itsehillintä ja harkinta viestinnässä: keskusteluissa impulsiivisuus korostuu ja viestit lähetetään usein nopeasti ilman harkintaa
  • muiden näkökulmien ymmärtäminen: vuorovaikutus eri taustoista ja kulttuureista tulevien sekä ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa
  • vastavuoroisuuden ja rakentavan palautteen merkitys: annettu palaute voi vaikuttaa tunteettomalta ja johtaa helposti väärinymmärryksiin
  • vihapuheen ja kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Opetusideoita digitaalisesta empatiasta

Vuosiluokkasuositukset perustuvat lähteissä mainittuihin suosituksiin. Useita ideoita voi soveltaa kaikille vuosiluokille.

  • Vastuullisen vuorovaikutuksen harjoittelua (esiopetus)
    Ohje oppitunnin Ollaan kilttejä netissä -suunnitelmaan, jossa käsitellään lasten kanssa toisten asemaan asettumista ja vastuullista vuorovaikutusta sekä kiusaamistilanteissa toimimista. Oppitunnin aikana keskustellaan yhdessä siitä, miten ollaan ystävällisiä, kuunnellaan tarina kiusaamisesta, piirretään kuvia kiusaamistilanteen kokemisesta ja lausutaan yhdessä loppuloru.
  • Empaattisesti toimiminen netissä (3.–6. lk)
    Oppitunnilla Empatia kuuluu myös nettiin tutustutaan empatiaan ja siihen, mitä ongelmia siihen liittyy netissä. Oppilaat pohtivat omaa ja muiden käyttäytymistä digitaalisissa ympäristöissä. Aiheesta keskustellaan ensin koko luokan kesken, minkä jälkeen oppilaat tarkastelevat pareittain konkreettisia tilanteita, joita netissä voi kohdata. Paritehtävän vastaukset puretaan yhdessä ja lopuksi jokainen oppilas täyttää Olen ystävällinen netissä -lomakkeen.
  • Nettikiusaamisen tunnistaminen (3.–6. lk)
    Tällä Nettikiusaaminen-oppitunnilla käsitellään netissä toimimista ja nettikiusaamista erilaisten toiminnallisten tehtävien ja ryhmätöiden avulla. Ensin orientoidutaan teemaan niin, että opettaja esittää väittämiä nettikiusaamisesta ja oppilaat liikkuvat luokassa eteen- tai taaksepäin vastauksensa mukaisesti. Sen jälkeen oppilaat miettivät pienryhmissä erilaisia nettikiusaamisen skenaarioita, suunnittelevat toimintaohjeita skenaarion henkilöille ja esittävät ohjeet muille. Lopuksi oppilaat tuottavat yhteenvetona lyhyen videon tai still-kuvia nettikiusaamisen torjumisesta.
  • Vertaispalautetta kirjavinkkivideoista (äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä, taideaineet; 5.–6. lk)
    Kirjavinkkivideot on oppimisprojekti, jossa oppilaat tekevät kirjavinkkivideoita kirjoista, joita luokassa on luettu yhdessä tai joita oppilaat ovat lukeneet vapaa-ajalla. Rakentavan palautteen antamista harjoitellaan antamalla toisille palautetta heidän tekemistään videoista digitaalisen lomakkeen avulla ja keskustelemalla lopuksi saadusta palautteesta.
  • Miten toimia empaattisesti netissä ja kasvokkain (5.–9. lk)
    Oppituntitehtävässä Empaattisia tekoja netissä ja kasvokkain käsitellään pienryhmissä erilaisi keinoja tehdä pieniä empaattisia tekoja verkossa ja kasvokkain. Ryhmien ideat kerätään lapuille (voi myös käyttää jotain digitaalista alustaa) ja lopuksi aiheesta keskustellaan ohjaavien kysymysten avulla.
  • Aivotutkijan näkemyksiä empatian merkityksestä netissä (5.–9. lk)
    Tehtävässä Empatiaa netissä katsotaan ensin video, jossa asiantuntija kertoo empatiaan liittyvistä kysymyksistä aivotutkimuksen näkökulmasta. Oppilaat keskustelevat videosta pareittain ja lopuksi aiheesta keskustellaan yhdessä ohjaavien kysymysten avulla.
  • Nettikiusaamisen syitä ja seurauksia (5.–9. lk)
    Nettikiusaamisen puu -tehtävässä tarkastellaan nettikiusaamisen syitä ja seurauksia pienryhmissä piirrettävän puun avulla. Puun juurissa kuvataan nettikiusaamisen syitä, oksissa seurauksia ja hedelmissä hyviä tekoja kiusausta kohdanneen tueksi. Lopuksi tarkastellaan ryhmien puita yhdessä ja keskustellaan aiheesta ohjaavien kysymysten avulla.
  • Vihapuheen tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen (5.–9. lk)
    Vastapuhetta vihapuheelle -oppitunnin tavoitteena on oppia tunnistamaan vihapuhetta sekä antaa ohjeita vihapuheen ehkäisyyn ja empatiaan netissä. Oppilaat miettivät pienryhmissä, miten voi omalla toiminnalla vaikuttaa siihen, että oma luokka on kaikille turvallinen. Sen jälkeen katsotaan videolta asiantuntijan puheenvuoro aiheesta ja keskustellaan siitä pareittain ohjaavien kysymysten avulla. Ryhmien välisenä kilpailuna oppilaat ideoivat mahdollisimman paljon empaattisia tekoja netissä. Lopuksi on opettajan valitsema loppuleikki, jonka valitsemisen avuksi on linkki Leikkipankkiin.
  • Oma somekampanja vastapuheesta (7.–9. lk)
    Tehtävässä oppilaat suunnittelevat Vihapuheesta vastapuheeksi -somekampanjan. Ensin käsitellään vihapuheen ja vastapuheen periaatteita sekä tutustutaan joihinkin sosiaalisen median kampanjoihin. Varsinaisessa tehtävässä oppilaat suunnittelevat pienryhmissä somekampanjan ja myyvät idean muille pitämällä mainospuheen. Lopuksi äänestetään paras somekampanja.

Materiaalia digitaalisen empatian opettamiseen

  • Pullopostia mediameressä – empatiataitoja mediakasvatuksen keinoin: Materiaali tarjoaa työkaluja empatiataitojen ja sananvapauden edistämiseen mediakasvatuksen keinoin mm. tiedonsaannin, kuuntelun ja vaikuttamisen näkökulmista. Materiaalin neljä osiota voidaan toteuttaa itsenäisinä tai laajempana kokonaisuutena. (Mediataitokoulu)

    Pullopostia mediameressä - empatiataitoja mediakasvatuksen keinoin (Mediataitokoulu)

  • Empatiapakkaus: Tietoa ja työkalua empaattisen käyttäytymisen tarkasteluun. Materiaali on jaoteltu lapsille ja nuorille, vanhemmille sekä opettajille ja kouluille suunnattuihin osioihin. (Microsoft ja lukuisia yhteistyötahoja)

    Empatiapakkaus (Microsoft ja lukuisia yhteistyötahoja)

Takaisin ylös

Digitaalisen identiteetin rakentaminen perustuu tapaamme olla internetissä. Internetissä identiteetti tarkoittaa sitä, minkälainen käsitys ihmisestä syntyy julkaisemansa sisällön perusteella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Digitaalista identiteettiä luodaan henkilökohtaisilla profiileilla ja julkaisuilla palveluissa, esimerkiksi TikTokissa tai Instagramissa. Jokainen jaettu kuva, kommentti tai profiilitieto muodostaa osan tätä identiteettiä, joka saattaa ajan myötä muuttua. Digitaalinen identiteetti ei rajoitu pelkästään siihen, mitä päätämme jakaa, vaan siihen vaikuttavat myös muut toimijat, kuten digitaalisten palvelujen taustalla olevat algoritmit ja toiset käyttäjät.

Digitaalisen identiteetin rakentamiseen tarvitaan teknisiä ja viestinnällisiä taitoja sekä ymmärrystä niistä verkossa toimimisen eduista ja haitoista, jotka liittyvät riskeihin ja henkilötietojen jakamisen vaikutuksiin. Tietoisuus omasta digitaalisesta identiteetistä on tärkeää, kuten myös tietoisuus muiden digitaalisten identiteettien rakentumisesta.

Oppilaiden on hyvä tiedostaa, että vaikka digitaalinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia luovuudelle ja yhteydenpidolle, toimintaa pitää miettiä myös yksityisyyden, itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden kannalta. 

Opetusideoita digitaalisesta identiteetistä ja profiileista

Vuosiluokkasuositukset perustuvat lähteissä mainittuihin suosituksiin. Useita ideoita voi soveltaa kaikille vuosiluokille.

  • Minkälainen on hyvä itsestä otettu kuva (5.–9. luokat)
    Kuvien ABC on oppitunti, jossa oppilaat harjoittelevat Nuortennetin testin avulla tunnistamaan hyvän itsestä otetun kuvan ominaisuuksia. Testin jälkeen asiasta keskustellaan yhdessä. 
  • Itseä kuvaavan digitarinan tekeminen (yläkoulu)
    Omakuva digitarinalla on tehtävä, jossa oppilaat ottavat erilaisia valokuvia, jotka kuvaavat heitä, ja tekevät niistä digitaalisen kuvatarinan. Tarinasta tehdään käsikirjoitus ja se toteutetaan jollakin sopivalla digitaalisella työkalulla, esimerkiksi Moviemakerilla tai PowerPointilla.
  • Omakuva (yläkoulu)
    Oppilaat ottivat itsestään ja toisistaan erilaisia kuvia ja samalla miettivät, millaisen kuvan he haluavat antaa itsestään. Tehtävä auttoi oppilaita tunnistamaan, miten netissä kuvataan itseä, ja samalla vahvistamaan omaa identiteettiä.

Materiaalia digitaalisen identiteetin ja profiilien opettamiseen

Some ja ulkonäköpaineet: Nuorille tarkoitettu testi, jossa arvioidaan omia käsityksiä sosiaaliseen median luomista ulkonäköpaineista. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

Some ja ulkonäköpaineet (Nuortennetti.fi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

Tutustu ilmiöön: Sosiaalinen media nuoren hyvinvoinnin rakentajana ja haastajana: Laaja materiaali ja opetusesimerkkejä, joissa nuorten sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan paljon juuri identiteetin rakentamisen näkökulmasta. (Mediataitokoulu)

Takaisin ylös

Sosiaalisessa mediassa toimiminen

Heikkinen, T., & Pyykkönen, N. (2020). Käsi kädessä kohti turvallista somea. Opas lapsille ja vanhemmille. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Isotalus, P. (2019). Somevuorovaikutuksen neljä perustaitoa: Kerro, kuuntele, rakenna yhteisymmärrystä ja väittele. Blogikirjoitus.

Digitaalinen empatia

Microsoft (2019). Digitaalinen vuorovaikutus ja empatia. Teknologian ja tunneälyn yhdistämisen haasteet ja mahdollisuudet. Asiantuntijaraportti. Osa Empatiapakkaus-materiaalia. 

Takaisin ylös
Päivitetty