Tulkitsemispalvelut varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa

Kun kuulonäkövammainen, kuulovammainen tai puhevammainen lapsi tai oppilas aloittaa varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai perusopetuksessa, selvitetään, voiko ryhmän henkilöstö turvata viittomakielen tai muun lapselle tutun kommunikointitavan käytön. Mikäli lapsi on äidinkieleltään viittomakielinen tai lapsi omaksuu esimerkiksi viittomakieltä, selvitetään, onko mahdollista, että ryhmässä tai luokassa työskentelisi viittomakielinen tai viittomakielentaitoinen opettaja tai muu työntekijä (koulutustaustaltaan esimerkiksi kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja). Mikäli henkilöstöjärjestelyin ei voida järjestää riittävää tukea lapsen kommunikaatiolle, on arvioitava uudelleen lapsen tarvitsemat järjestelyt.

Tulkitsemispalvelua järjestettäessä on huomioitava kokonaistilanne lapsen edun mukaisesti, niin että lapsella on mahdollisuus tulkkaukseen kaikissa sitä vaativissa tilanteissa varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän aikana.  Ensisijaisesti varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjä vastaa tulkitsemispalvelun järjestämisestä varhaiskasvatuslain ja perusopetuslain nojalla. Palvelusta päätettäessä tulee huomioida varhaiskasvatuslain 4 §:n ja perusopetuslain 3 a §:n mukainen lapsen edun ensisijaisuus. 

Varhaiskasvatuksessa arvio tulkitsemispalvelun tarpeesta tehdään osana lapsen tuen tarpeen arviota. Suunnitelma lapsen tarvitsemasta tuesta kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. 

Esi- ja perusopetuksessa arvio tulkitsemispalvelun tarpeesta ja mahdollisesta muusta tuesta tehdään joko pedagogisella arviolla, jolla arvioidaan perusopetuslain 31 §:n mukaisten palveluiden sekä tarvittaessa tehostetun tuen tarvetta, tai pedagogisella selvityksellä, jos oppilaalla arvioidaan olevan tarve erityiseen tukeen. Sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa tulkitsemispalvelun tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää tarvittaessa moniammatillista ja monialaista yhteistyötä.

Huom! Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut perusopetuslain muutosta oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskien. Jos perusopetuslakia koskeva muutos hyväksytään eduskunnassa, tehdään tähän ohjeistuksen kohtaan uusien säädösten mukaiset muutokset.

Tulkitsemistarpeeseen vaikuttavat mm.  lapsen kielenkehityksen tilanne sekä kaksi- ja monikielisyyden kehittämisen tavoitteet. Lapselta, lapsen huoltajilta ja tarvittaessa eri ammattilaisilta saadaan tietoa lapsen kielellisistä ja tulkitsemispalvelun tarpeista. 

Osa tulkitsemispalveluja käyttävistä lapsista ja tai oppilaista voi tarvita tulkin lisäksi avustajan, jonka tehtävät poikkeavat tulkin tehtävistä. Avustaja voi olla henkilökohtainen tai koko ryhmän yhteinen. Tärkeää on, että hänellä on hyvä viittomakielen taito tai hyvät taidot lapsen tai oppilaan käyttämässä puhetta tukevissa tai korvaavissa kommunikointikeinoissa. Päätöstä tehtäessä on tarpeen huolehtia, että tulkitsemispalvelusta ja avustamispalvelusta päätetään erillisinä palveluina myös niissä tilanteissa, kun tulkitsemispalvelu toteutuu avustajan tehtävässä työskentelevän toimesta.

Esi- ja perusopetuksessa tulkitsemispalveluista päätetään 17 §:ään perustuvan erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Jos oppilas ei tarvitse erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta, tulkitsemispalvelusta tehdään hallintopäätös 31 §:n perusteella. Tarvittaessa tehdään myös perusteltu kielteinen päätös. 

17 §:n mukaiseen erityisen tuen päätökseen voi päätöksen saaja hakea 42 §:n perusteella oikaisua aluehallintovirastosta. Päätöksestä voi hakea oikaisua 14 vuorokauden ajan päätöksen tiedoksisaannista. 

31 §:n mukaisesta päätöksestä valitus tehdään 42 a §:n perusteella hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Huom! Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut perusopetuslain muutosta oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskien. Jos perusopetuslakia koskeva muutos hyväksytään eduskunnassa, tehdään tähän ohjeistuksen kohtaan uusien säädösten mukaiset muutokset.

Tulkitsemisen tavoitteena on ilmaista esitetyt asiat toisella kielellä mahdollisimman samansisältöisinä eli välittää läsnäolijoille mahdollisimman tarkasti se, mitä puhutaan tai viitotaan. Tulkki ei itse ohjaa lasta, vaan lapsi noudattaa tulkin välityksellä saamiaan opettajan tai muun ryhmän aikuisen ohjeita. Viittomakieltä käyttävälle kuulovammaiselle lapselle tulkitseminen on välttämätöntä kaikissa arjen tilanteissa varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa.  

Tulkin ammattitaitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tulkitsemisessa käytetty kieli ja kommunikaatiomenetelmät vastaavat lapsen tai oppilaan ikätasoa ja kielenkehityksen vaiheita. Joillekin lapsille tulkitsemisen kautta tarjoutuvat kielelliset virikkeet ovat tarpeellisia lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa kodin ulkopuolella.

Viittomakieltä omaksuvalle lapselle viittomakielen tulkkaus ei korvaa viittomakielistä opetusta tai oppimisympäristöä. Viittomakielen tulkitsemista käytettäessä kuulovammainen tai kuulonäkövammainen viittomakieltä käyttävä lapsi saa ehkä vain osan ryhmän keskustelusta tietoonsa. Lapsiryhmässä moni saattaa puhua tai viittoa yhtä aikaa tai tulkki ei muusta syystä ehdi tulkata kaikkia puheenvuoroja. Tulkin samanaikaisesti tuottama viitottu tai puhuttu teksti ei välttämättä sisällä kaikkia viittomakieliseen ilmaisuun kuuluvia piirteitä ja toisaalta tulkitsemisessa voi esiintyä viittomakieleen kuulumattomia puhutun kielen piirteitä. Tilanne saattaa olla hämmentävä etenkin pienelle lapselle, jonka viittomakielen taito on vasta kehittymässä ja suomen tai ruotsin kielen oppiminen juuri alkamassa. Tällöin on hyvä arvioida myös avustajapalvelun tarvetta tulkitsemispalvelun rinnalla.

Tulkitsemisen aikana lapsi tai oppilas joutuu samanaikaisesti tarkkailemaan tulkkeja, ymmärtämään opetettavan asian ja reagoimaan oikea-aikaisesti esimerkiksi viittaamalla. Tilanne saattaa vaikuttaa hänen kykyynsä keskittyä ja omaksua opetettuja asioita. Kuulovammainen tai kuulonäkövammainen lapsi ja oppilas ei voi kuulonvaraisesti täydentää suomen tai ruotsin kielen taitoaan, joten käsitteiden ymmärtämistä tulee tukea monipuolisesti.  

Tulkitsemispalvelun tavoitteena on mahdollistaa puhevammaiselle lapselle kanssakäyminen ympärillä olevien ihmisten kanssa. Lapsen tulkkina toimii koulutettu puhevammaistentulkki, joka on perehtynyt puhevammaisen lapsen kommunikointitapaan. Hän auttaa lasta kommunikoinnissa ja ymmärtämisessä sekä tarvittaessa kommunikoinnin apuvälineiden käytössä. Tulkitseminen voi olla esimerkiksi lapsen epäselvän puheen selventämistä tai kuvilla, tukiviittomilla tai muilla merkeillä tuotettujen viestien tulkkaamista ääneen puheeksi. Tulkki voi myös selventää opetushenkilöstön ja muiden lasten viestejä puhevammaiselle lapselle ymmärrettävämpään muotoon.  On tärkeää huomata, ettei puhevammaisen lapsen tulkki korvaa lapsen mahdollista tarvetta avustajapalveluihin.

Tulkki auttaa lasta tarvittaessa ymmärtämään keskustelun aiheena olevan asian. Hän voi selittää asian toisin tai jäsentää sitä esimerkiksi piirtämällä, kuvin tai kokoamalla aiheesta sosiaalisen tarinan. Lapselle tulee antaa riittävästi aikaa käsitellä, ymmärtää, vastata ja/tai ottaa kantaa asiaan. Tämä tulee huomioida myös opetuksessa.