Vaaratiedote ja sisälle suojautuminen

Vaaratiedote annetaan tilanteessa, jossa väestöä on varoitettava ihmishenkeen, terveyteen tai ympäristöön kohdistuvasta vaarasta, omaisuuden vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta. Tällainen tilanne on esimerkiksi öljy- tai kemikaalionnettomuus, tulipalo tai Suomeen ilmasta kohdistuva uhka kuten drooni. Tarpeen vaatiessa, vaaratiedote ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Vaaratiedote voi sisältää kehotuksen sisälle suojautumiseen. Väestön varoittamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen.

Uhkaavasta vaarasta varoitetaan vaaratiedotteella ja/tai väestöhälyttimillä. Vaaratiedote julkaistaan radiossa ja 112 Suomi -sovelluksessa sekä tarvittaessa myös televisiossa. Lisäksi vaaratiedote tulee näkyviin Teksti-TV:n sivulle 112. Väestöhälyttimen yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni tai kuuluttamalla annettu varoitus. Yleisen vaaramerkin soidessa suojaudutaan sisälle. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.

Mikäli vaaratiedotteessa kehotetaan pysymään sisätiloissa, tarkoittaa se käytännössä, että varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen, lukio-, ammatilliseen, tutkintokoulutukseen valmentavaan, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen koulutukseen ei lähdettäisi tai sieltä ei poistuttaisi normaaliin tapaan. Varhaiskasvatus-, koulu- tai opiskelupäivän aikana annettava vaaratiedote, joka sisältää ohjeen sisälle suojautumiseen, huomioidaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden että henkilöstön näkökulmasta.

Huoltajien ja oppilaiden ja opiskelijoiden on tärkeää seurata häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa eri viranomaisten sekä kasvatuksen ja koulutuksen palvelujen järjestäjien viestintää. Kansallisten viranomaisten kanavien lisäksi on hyvä seurata esimerkiksi oman kunnan verkkosivuja sekä päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen sähköisiä viestikanavia.

Pelastus- ja turvallisuusviranomaiset tiedottavat vaaratiedotteilla suoraan kansalaisille heti tarpeen ilmetessä. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät täydentävät tätä viestintää oman toimintansa osalta tiedottamalla huoltajille, oppilaille ja opiskelijoille mahdollisimman nopeasti tilanteen edellyttämällä tavalla. 

Lisäksi on hyvä huomioida, että sisälle suojautumista edellyttävä tilanne voi tulla ilmi myös ilman viranomaistiedotetta. Vaaratilanteen havainneen henkilön tulisi toimia välittömästi: pelastaa, varoittaa ja rajoittaa vahinkoja sekä soittaa hätänumeroon 112.

Kuntien tulee pystyä hoitamaan tehtävänsä ja turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Kuntien kokonaisturvallisuutta hallitaan muun muassa varautumissuunnittelun sekä paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla. Kuntien sekä muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä ennakoida vaaratiedotteen aiheuttamia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä suunnitella niihin varautumista. 

Keskeistä vaaratiedotteeseen ja sisälle suojautumiseen varautumisessa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on

• varmistaa mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille, nuorille ja opiskelijoille sekä turvallisuuden tunteen luominen poikkeuksellisessa tilanteessa
• tiedottaa järjestelyistä etukäteen sekä vaaratiedotteen aikana huoltajille, lapsille, oppilaille ja opiskelijoille oikea-aikaisesti
• huolehtia henkilöstön, myös johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että varhaiskasvatuksen toimipisteet, koulut ja oppilaitokset varautuvat mahdollisiin häiriötilanteisiin, kuten sisälle suojautumista vaativiin tilanteisiin. Sisälle suojautumisen harjoittelu on edellytys toiminnan onnistumiselle käytännössä. 

On tärkeää, että jokainen henkilöstön jäsen tietää oman roolinsa häiriötilanteissa, että lapsia, oppilaita ja opiskelijoita on ohjeistettu ja että kaikki ovat harjoitelleet, kuinka toimintaan mahdollisissa häiriötilanteissa. Samalla voidaan luoda turvallisuudentunnetta keskustelemalla lapsia, oppilaita ja opiskelijoita mietityttävistä asioista. Kun varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa harjoitellaan häiriötilanteita tai niistä keskustellaan osana kasvatusta tai koulutusta lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, on tästä tärkeä viestiä myös huoltajille. Näin huoltajat voivat tarvittaessa jatkaa kotona keskustelua lapsen tai nuoren kanssa, jos asia hämmentää lasta tai nuorta.

Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana normaaliolojen häiriötilanteen aikana on, että toimintaa jatketaan mahdollisimman normaalisti voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

Koulumatkan kulkeminen kuuluu ensisijaisesti huoltajien vastuulle. Huoltajien vastuulla on varmistaa, että lapsi on tietoinen mahdollisesta vaaratiedotteesta jo ennen koulupäivän alkua, jotta hän ei lähde koulumatkalle ja kouluun vaaratiedotteen ollessa voimassa.

Kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutena on järjestää kasvatusta ja opetusta myös poikkeuksellisissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta. Voimassa olevan lain mukaan varhaiskasvatusta ei voida keskeyttää, mutta toimintaa voidaan supistaa. Perusopetuslain 23 §:n 3 momentin mukaisesti esi- ja perusopetus voidaan kuitenkin pakottavasta syystä keskeyttää opetuksen järjestäjän päätöksellä.

Lapsia, oppilaita, opiskelijoita, huoltajia ja varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen henkilökuntaa on tärkeää tiedottaa vaaratiedotteesta ja sen vaikutuksesta varhaiskasvatukseen, koulujen ja oppilaitosten työpäivään sekä työelämässä oppimisen järjestelyihin. Tiedottamisessa on hyvä kertoa, miten vaaratiedotteen aikana varhaiskasvatuksen toimipaikassa, koulussa tai oppilaitoksessa toimitaan. Jos vaaratiedote annetaan yöllä tai ennen varhaiskasvatus-, koulu- tai opiskelupäivän alkamista, lähtökohtana on, että sitä noudatetaan ja lapset, oppilaat ja opiskelijat jäävät kotiin. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tulee kuitenkin varautua siihen, että tiedotteesta huolimatta osa lapsista, oppilaista ja opiskelijoista saapuu kasvatuksen ja koulutuksen järjestämispaikkaan ja suunniteltava, miten turvataan, että paikalla on riittävä määrä henkilöstöä ottamassa vastaan lapsia, oppilaita ja opiskelijoita. Jos vaaratiedote annetaan varhaiskasvatus-, koulu- tai opiskelupäivän ollessa päättymässä, lapset, oppilaat ja opiskelijat jäävät toimintayksikköön, kouluun tai oppilaitokseen kunnes ohje sisälle suojautumisesta on ohi.  

Esi- ja perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Opetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan paikallisesti päättää opetustuntien sijoittamisesta poikkeavasti ja työaikaa voidaan vaaratiedotteen johdosta pitämättä jääneiden tuntien osalta tasoittaa lukuvuoden aikana.  Jos perusopetuksen tai lukiokoulutuksen järjestäjä päätyy poikkeamaan suunnitelman mukaisesta työajasta, tulee tämä huomioida esimerkiksi koulukuljetuksien, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja ruokailujen järjestämisessä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee myös varautua riittävällä henkilöstöllä siihen, että osa oppilaista ja opiskelijoista saapuu kouluun tai oppilaitokseen normaaliin aikaan, vaikka järjestäjä olisi päättänyt poikkeavasta työajasta. 

Ammatillisen koulutuksen säädökset sekä joustavat ja yksilölliset opintopolut mahdollistavat opintojen jatkumisen monenlaisissa tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen ja lukion opiskelijat voivat myös työskennellä itsenäisesti tai opetusta voidaan järjestää etäopetuksena vaaratiedotteen aikana. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana opiskelijan tulee huomioida myös työnantajan ohjeet.

Toimivaltainen viranomainen arvioi häiriötilanteessa, voidaanko toimintaa järjestää turvallisesti.  Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisessä noudatetaan järjestäjän antamia ohjeita. Mikäli toimintaa ei voida toteuttaa turvallisesti, toiminta siirretään turvallisiin yksiköihin tai muihin soveltuviin väistötiloihin. Jos toiminnan toteuttaminen turvallisesti tai siirtäminen ei ole mahdollista, viimeisenä keinona on toiminnan keskeyttäminen.