Tässä Varhaiskasvatuksen digipedagogiikkaa -juttusarjassa tuomme terveisiä varhaiskasvatuksen kehittämistyöstä eri puolelta Suomea. Ensimmäiset terveiset tulevat Kokkolasta: Iloa digiliikunnasta! Digitaalisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kehittäminen yhdessä liikunnallisen elämäntavan edistämisen kanssa Kokkolan varhaiskasvatuspalveluissa

 

Susanna Storbacka ja Milka Junttila Kokkolan varhaiskasvatuspalveluista
Kuva: Kokkolan varhaiskasvatuspalvelut
Susanna Storbacka ja Milka Junttila

 Jutun kirjoittajat, varhaiskasvatuksen projektikoordinaattori Susanna Storbacka ja varhaiskasvatuksen kehittämiskoordinaattori Milka Junttila, työskentelevät Kokkolan varhaiskasvatuspalveluiden hallinnossa.

Kun lähdimme Kokkolan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa suunnittelemaan digitaalisen osaamisen kuvausten jalkauttamista ja toimeenpanoa, mieleemme nousi monia näkökulmia, jotka tuli huomioida. Tavoitteenamme oli alusta alkaen pitää fokus laajasti varhaiskasvatuksen kehittämisessä sekä kehittää eheytettyjä oppimiskokonaisuuksia, jotka tukevat lasten laaja-alaista osaamista. 

Tarpeita digitaalisen osaamisen ja medialukutaidon kehittämiseen alkoi nousta uudella tavalla erityisesti 2020-luvun alussa, kun yhä enemmän työhön liittyviä asioita digitalisoitui ja toisaalta digitaalinen välineistö lisääntyi yhä pienempien lasten keskuudessa. Samoihin aikoihin tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvää ohjeistusta tarkennettiin ja yhteiskunnassa alettiin yleisestikin tiedostaa paremmin digitaaliseen maailmaan liittyviä riskejä pienten lasten kohdalla. Kokkolan varhaiskasvatuspalveluissa käytiin keskustelua esimerkiksi siitä, millä välineillä ja ohjelmilla pedagogista dokumentointia saa tehdä, miten ja mitä huoltajille viestitään sekä miten siirtymävaiheiden tiedonsiirto turvataan. 

Kehittämistyön alussa pohdimme lisäksi sitä, miten yhdistämme pitkään jatkuneen liikunnallisen elämäntavan kehittämistyön digitaalisen osaamisen kehittämiseen, etenkin, kun digitaalinen osaaminen varhaiskasvatuksessa nähtiin monesti kapeasti tablet-laitteiden lisäämisenä ryhmiin ja niiden käytön opettelemisena. 

Totesimme nopeasti, että meidän tulee kehittää niin sanottua digiliikuntaa, jossa tuomme varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman mukaisia digitaalisen osaamisen, ohjelmointiosaamisen ja mediakasvatuksen sisältöjä liikunnalliseen toimintakulttuuriin sisään. 

Tärkeää on ollut myös perehtyä huolella tietosuojakysymyksiin sekä lasten ruutuajasta käytävään keskusteluun. Ajatus kehittämistyössä kääntyi vahvasti siihen, että painopiste varhaiskasvatuksen digitaalisen osaamisen kehittämisessä tulee siirtää pois tableteista kohti lapsen kokonaisvaltaisen oppimisen, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden tukemista. Tavoitteeksemme muodostui toimintakulttuurin kehittäminen siten, että henkilöstö ymmärtää digitaalisen välineistön ja ohjelmistojen käytön perusteet sekä mediakasvatuksen tärkeyden ja niiden yhteyden lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sekä erityisesti kriittisen ajattelun taidot ja lapsen oman ilmaisun sekä hyvinvoinnin tukeminen nousivat kehittämisen keskiöön.    

Tässä artikkelissa kerromme siitä pedagogisesta kehittämistyöstä, jota Kokkolan varhaiskasvatuksessa on tehty digipedagogiikan ja liikunnan edistämiseksi. Käytämme käsitettä digipedagogiikka tarkoittaessamme digitaalisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kehittämistä ja toteuttamista varhaiskasvatuksessa. 

Takaisin ylös

Päädyimme kehittämisprosessin alkuvaiheessa toimintamalliin, jossa kokosimme yksiköiden liikuntavastaavat ja digitsempparit yhteen pohtimaan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Jokaisessa Kokkolan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksikössä sekä perhepäivähoidossa toimii niin digitsemppareita, jotka tukevat henkilöstöä digitaalisen osaamisen asioissa, kuin liikuntavastaavia, jotka tekevät tätä samaa liikkumisen asioissa. Vastuuhenkilöt kokoontuvat säännöllisesti yhteen ideoimaan ja kehittämään toimintaa, ja halusimme saada näiden ryhmien välille yhteistyötä laajemman kehittämisnäkökulman luomiseksi. 

Laadimme yhteisen keskustelun pohjalta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digisuunnitelman, jossa kuvataan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmapohjaisesti tavoitteitamme digipedagogiikalle kokonaisuutena. Digisuunnitelma jäsentää medialukutaidon, ohjelmointiosaamisen ja digitaalisen osaamisen tavoitteet ikätasoisesti.  Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustuksilla laaditut digisuunnitelma ja nettisivu ovat kaikkien hyödynnettävissä ja hankkeella tuotettuja materiaaleja on saatavilla AOE.fi-sivustolla. 

Digisuunnitelmaan kirjasimme muun muassa yhteiset digiarvot: 

Lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä, että lapset harjoittelevat digitaalisia taitoja leikin ja oman ilmaisun avulla ja että opetuksessa hyödynnetään lasten mielenkiinnon kohteita. 

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla lapsilla on oikeus tutustua digitaalisen oppimisympäristön mahdollisuuksiin ja harjoitella mediamaailmassa tarvittavia kriittisen ajattelun taitoja varhaiskasvatuksessa, sillä jokaisella ei ole mahdollisuutta siihen kotona. Yhdenvertaisuus kaupungin sisällä tarkoittaa myös sitä, että jokaisessa yksikössä on digitsemppari, joka pitää esillä näitä teemoja yhdessä johtajan kanssa.  

Turvallisuus tarkoittaa sitä, että lapsia opetetaan jo alusta alkaen vastuulliseen, oikeaoppiseen ja muut huomioivaan median ja laitteiden käyttöön, esimerkiksi tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvissä asioissa. Lasten kanssa harjoitellaan yhdessä aikuisen kanssa toden ja epätoden, luotettavan ja epäluotettavan sekä viihteen ja mainonnan erottamista toisistaan. Laitteiden käytön tulee olla pedagogisesti perusteltua ja ikätasoista. 

Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa sitä, että digitaalisia taitoja harjoiteltaessa toimitaan aktiivisesti siten, että teknologiaa ja henkilöstön osaamista hyödynnetään toiminnallisessa ja tutkivassa oppimisessa sekä liikkumisessa. Kiinnitämme huomioita myös ergonomiaan ja laitteiden käytön tauottamiseen. 

Yhdessä tekeminen tarkoittaa sitä, että lapset ja aikuiset yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa eikä lapsi ole koskaan esimerkiksi yksin tabletilla.

Digisuunnitelmaan on kirjattu oma lukunsa digiliikunnasta. Esimerkkejä aktiivisista digitaidoista ovat median tuottaminen metsäretkeä valokuvaten sekä ohjelmointiosaamisen harjoittelu ohjelmoimalla ihmisrobotteja kulkemaan tietty reitti. 

On hyvä muistaa, että digivälineet ovat hyvä apuväline lasten luovuudelle, kun pienryhmässä kuvataan esimerkiksi video päivän tapahtumista, mutta niiden käyttö ei tarkoita varhaiskasvatuksessa koskaan passiivista ruutuaikaa. 

Varhaiskasvatuksen aktiivista mediakasvatusta ovat satujen lukeminen, mediahahmojen nimeäminen ja turvallisesta digipolusta keskusteleminen. Digisuunnitelmassa määritellään myös pedagogista dokumentointia ja annetaan käytännön esimerkkejä siitä. Pedagogista dokumentointia tehdään yhdessä lapsen kanssa, ja se mahdollistaa myös huoltajien tutustumisen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä osallistumisen niihin. Pedagogiset dokumentit kertovat ennen kaikkea lapsesta: hänen mielenkiinnon kohteistaan, oppimisestaan, kasvustaan ja kehityksestään. 

Takaisin ylös

Tällä hetkellä digipedagogiikan kehittämisen tavoitteena on, että toiminta Kokkolan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on opetussuunnitelmien mukaista, pedagogisesti perustelua digitaalisten- ja monilukutaitojen opettelua. Tavoitteenamme on toteuttaa sellaista toimintaa, joka tukee tutustumista laitteistoon, mahdollistaa monipuoliset leikit ja lapsen oman ilmaisun ja vastaa samanaikaisesti ajankohtaisiin tietosuojahaasteisiin. Lisäksi digipedagogiikan kehittäminen on liitetty vahvasti liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, jota pyrimme tukemaan monin keinoin.  

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön on hankittu hankeavustuksilla kiertäviä digivälinearkkuja. Digiarkuissa on välineitä ja materiaalia, jotka kannustavat tutkivaan ja liikunnalliseen toimintaan ja joiden avulla voidaan tutustua digitaaliseen maailmaan monipuolisesti.  

Digiarkkuja on kuusi erisisältöistä: Mediakasvatus ja median tuottaminen; Ohjelmointiosaaminen; Ympäristökasvatus; Digitaitoja liikkuen ja leikkien; Leikkien luovasti; iPadin lisälaitteet. 

Arkkujen avulla voi esimerkiksi harjoitella ohjelmoinnillista ajattelua koodaamalla ihmisrobottia tai oikeaa robottia, tai vaikka löytää uusia tapoja yhdistää valokuvausta, QR-koodeja ja liikkumista. Digiarkut mallintavat sitä, mitä digitaalisen osaamisen opettaminen voi sisältää varhaiskasvatuksessa, ja ne noudattavat Kokkolan varhaiskasvatuksen digiarvoja.  

Digipedagogiikan ja liikunnallisen elämäntavan yhteiskehittämistä tukee aktiivisten digitaitojen käsite, joka painottaa lapsen ilmaisun ja osallisuuden merkitystä sekä hyvinvointia tukevaa digitaitojen harjoittelua. Aktiiviset digitaidot huomioivat ergonomian, tauottamisen, vastuullisuuden sekä yhdessä tekemisen. Yhteiskehittämistä tuetaan myös mahdollistamalla vertaisoppiminen ja keskustelut henkilöstön kesken eri yksiköistä sekä järjestämällä matalan kynnyksen pedagogisia Nappaa niksi! -Teams-tietoiskuja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle. Lisäksi tarjoamme täydennyskoulutusta aiheisiin liittyen. 

 

Takaisin ylös

Kehittämistyössä on jatkossakin tärkeää sitouttaa toimialan johto mukaan kehittämiseen. Kokkolan kasvatus- ja opetuspalveluilla on yhteinen TVT-suunnitelma, joka määrittelee esimerkiksi laitteiden määrää yksiköissä, jotta yhdenvertainen oppiminen olisi mahdollista. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oma digisuunnitelma täydentää tätä tuomalla siihen varhaiskasvatuksen pedagogista näkökulmaa ja opetussuunnitelmaperustaisuutta. 

Lisäksi varhaiskasvatuksen esihenkilöt on otettu mukaan digitaalisen osaamisen kehittämiseen pitämällä hanke-esittelyjä sekä koulutuksia. Esihenkilöillä on myös aina mahdollisuus osallistua digitsemppareiden ja liikuntavastaavien tapaamisiin kuulemaan ja jakamaan osaamista.  

Jatkossa kehittämiskohteena tulee edelleen olemaan pedagogisen dokumentoinnin mahdollistaminen ja kehittäminen siten, että digitaaliset ympäristöt ja laitteistot toisivat lisäarvoa pedagogiseen dokumentointiin tietosuojakysymykset huomioiden. Lisäksi liikunnallisen elämäntavan mukana pitäminen kaikessa toiminnassa, myös digitaalisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kehittämisessä, on tärkeä arvo Kokkolan varhaiskasvatuksessa. Nyt ja etenkin tulevaisuudessa tekoäly tulee ottaa käsittelyyn lasten kanssa, etenkin kriittisen lukutaidon näkökulmasta. Jo pientenkin lasten kanssa voidaan tutkia tekoälyllä tehtyjä kuvia ja pohtia niiden todenmukaisuutta sekä hyödyntää tekoälyä ilmaisussa.  

Tähtäimessämme on jatkossakin toteuttaa monipuolista ja suunnitelmallista varhaiskasvatusta ja esiopetusta nykyaikaisissa oppimisympäristöissä, joissa lapset saavat mahdollisuuden oppimisen, liikkumisen ja leikin iloon yhdessä muiden kanssa!  

Kirjoittajat: 

Varhaiskasvatuksen projektikoordinaattori Susanna Storbacka, susanna.storbacka [at] kokkola.fi (susanna[dot]storbacka[at]kokkola[dot]fi)  

Varhaiskasvatuksen kehittämiskoordinaattori Milka Junttila, milka.junttila [at] kokkola.fi (milka[dot]junttila[at]kokkola[dot]fi)  

Takaisin ylös
Päivitetty