Kriittinen infrastruktuuri määritellään perusrakenteiksi, palveluiksi sekä niihin liittyviksi toiminnoiksi, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että sähköisiä ja digitaalisia toimintoja ja palveluja. Esimerkiksi energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät sekä raaka-aineiden hankinta, liikenne- ja logistiset palvelut ja liikenneverkot, sekä viestintäverkot ja -palvelut, elintarvike-, vesi- ja jätehuolto sekä sosiaali- ja terveydenhuolto ovat osa kriittistä infrastruktuuria.

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa, vapaan sivistystyön koulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa on tärkeää perehtyä kriittiseen infraan sisältyviin toimintoihin ja tarvittaessa varautua niiden häiriöiden vaikutuksiin kasvatuksessa ja koulutuksessa. Erityisesti tulee varautua sähkönjakelun ja vesihuollon häiriötilanteisiin. Varautumisessa vesihuollon häiriötilanteisiin tulee huomioida, että myös sähkönjakelun häiriöillä voi olla vaikutusta vedenjakeluun ja viemäröintiin.

Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa vesihuollon palvelut, vedenjakelu ja jäteveden poisjohtaminen, joudutaan keskeyttämään.  

Suomen ympäristökeskuksen mukaan vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot ja laitoksen vähäiset toimintahäiriöt. Näistä vesihuoltolaitos selviää usein nopeasti, ja vedenjakelu keskeytyy enintään lyhytaikaisesti. Lisäksi vedenjakelu voidaan suunnitellusti katkaista korjaus- tai huoltotyön vuoksi. Näissä tilanteissa vesihuoltolaitokset tiedottavat korjaus- ja huoltotöistä vaikutusalueen kiinteistöjä etukäteen.

Pahempi tilanne syntyy, jos laitoksen toiminta on vakavasti uhattuna tai vesijohtovesi saastuu ja muuttuu terveydelle vaaralliseksi. Silloin veden jakeluun voi tulla pidempi keskeytys tai juotavaksi tarkoitettua vettä voi joutua keittämään. Vesihuollon häiriötilanteissa vesilaitos järjestää korvaavia palveluja, esimerkiksi tilapäisiä vedenjakelupisteitä. Osana koko kunnan varautumista on syytä pohtia ennakkoon, millä tavoin vesilaitos järjestää korvaavia vesihuoltopalveluja varhaiskasvatusyksiköihin ja kouluihin.  

Häiriötilanteissa erityisen tärkeää on, että kunnat tiedottavat varhaiskasvatusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia nopeasti, jotta edelleen huoltajia, oppilaita ja opiskelijoita voidaan tiedottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Pidempikestoinen häiriö jäteveden poisjohtamisessa vaikeuttaa veden käyttöä. Vaikka vettä olisi varastoituna (säiliövesi, sadevesi), niin mikäli viemäriverkosto ei toimi, ei vesikalusteita kuten lavuaareja tai vessoja voi käyttää normaalisti hallitsemattoman tulvimisen tai tukkeutumisen estämiseksi.

Keskeistä mahdollisen vesihuollon häiriön aikana varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on:

  • viranomaisten ohjeiden seuraaminen
  • huolehtia, että henkilöstö ja lapset, oppilaat ja opiskelijat saavat viranomaisten ohjeet vedenkäytöstä ja noudattavat niitä.
  • huomioida, että vesihuollon häiriöt ovat usein paikallisia eikä viranomaistiedotus aina tavoita kaikkia oppilaita ja opiskelijoita
  • varmistaa mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille, nuorille ja opiskelijoille ja turvallisuuden tunteen luominen poikkeuksellisessa tilanteessa
  • huolehtia henkilöstön, myös johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta
  • tiedottaa järjestelyistä huoltajille, lapsille, oppilaille ja opiskelijoille oikea-aikaisesti.

Esimerkkejä erilaisista vesihuollon häiriötilanteista

  • Ennalta ilmoitettu vedenkäyttökatko.
  • Lyhytaikainen vedenkäyttökatko.
  • Pitkäkestoinen vedenkäyttökatko.
  • Vettä voi käyttää, mutta ei voi juoda.
  • Vettä voi käyttää, jos sen käsittelee ohjeiden mukaisesti.
  • Vettä ei saa käyttää lainkaan.
  • Jätevesiviemäriä voi käyttää rajoitetusti.
  • Jätevesiviemäriä ei voi käyttää eli vettä ei voi johtaa viemäriin eikä wc:tä voi vetää. 

Vesihuoltolain mukaan lain toimeenpanon yleinen ohjaus ja seuranta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle. Lain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomainen.

Vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä.

  • Vesihuollon häiriötilanteissa tilannejohtamisen vastuu on vesihuoltolaitoksella, kun on kyse veden jakeluhäiriöstä.
    • Kunnan terveydensuojelulla, kun on kyse talousveden mikrobiologisesta tai kemiallisesta saastumisesta.
    • Pelastusviranomaisella, kun on kyse öljy-, kemikaali- tai säteilyonnettomuudesta tai niiden uhkatilanteesta.
    • Poliisiviranomaisella, kun on kyse rikoksesta. 

Tiedottamisesta vastaa tilannejohtamisesta vastaava taho. Muut toimijat osallistuvat tiedottamiseen erikseen sovittavalla tavalla. 

Kuntien tulee pystyä hoitamaan tehtävänsä ja turvata asukkaiden hyvinvointi ulkoisen tai sisäisen toimintaympäristön häiriöistä, uhkista ja riskeistä huolimatta. Kuntien kokonaisturvallisuutta hallitaan muun muassa varautumissuunnittelun sekä paikallisen turvallisuussuunnittelun avulla. Valmiuslain 12 §:ssä säädetään kuntien varautumisvelvollisuudesta. Kuntien sekä muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä ennakoida mahdollisten häiriötilanteiden aiheuttamia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä suunnitella niihin varautumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää riittävien verkostojen luomiseen, jotta häiriötilanteessa tiedetään, mihin tahoihin ollaan yhteydessä. Myös yksityisten varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeää varautua vesihuollon häiriötilanteisiin ja huolehtia, että tarvittavat verkostot ja tiedonkulku on etukäteen suunniteltu. 

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että varhaiskasvatuksen toimipisteet, koulut ja oppilaitokset varautuvat mahdollisiin häiriötilanteisiin, kuten vesihuollon häiriötilanteisiin. On tärkeää, että jokainen henkilöstön jäsen tietää oman roolinsa ja osaa toimia mahdollisissa häiriötilanteissa, ja että lapsia, oppilaita ja opiskelijoita ohjeistetaan riittävästi ja oikea-aikaisesti. Kun varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa harjoitellaan häiriötilanteita tai keskustellaan häiriötilanteista osana kasvatusta tai koulutusta, on tästä hyvä viestiä huoltajille. Näin huoltajat voivat tarvittaessa jatkaa kotona keskustelua lapsen tai nuoren kanssa, jos tällainen asia hämmentää lasta tai nuorta.

Takaisin ylös

Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestämisen lähtökohtana häiriötilanteissa on, että toimintaa pyritään jatkamaan.

Vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen on osa kuntien varautumista ja tulee tehdä yhteistyössä vesihuollon ja kunnan eri toimialojen kesken. 

Osana varautumista erityisjärjestelyihin tulee paikallisesti selvittää, miten varaudutaan seuraaviin kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilanteisiin.

  • Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toiminta, kun vedenjakelu on keskeytynyt tai veden käyttöä on rajoitettu
  • miten huolehditaan, että henkilöstöllä, lapsilla, oppilailla ja opiskelijoilla   on tieto häiriötilanteesta ja, että vedenkäytössä noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita
  • miten varmistetaan, että riittävästi puhdasta juomavettä on saatavilla
  • miten huolehditaan, että henkilöstöllä, lapsilla, oppilailla ja opiskelijoilla on tieto, mistä puhdasta juomavettä saa
  • miten wc-käynnit ja välttämättömät hygieniaan liittyvät toimet hoidetaan
  • miten toimitaan, jos vesihuoltolaitos ei pysty toimittamaan vettä päiväkodeille kouluille ja oppilaitoksille
  • miten ateriapalvelu järjestetään, vedenjakelun häiriöllä on suoria vaikutuksia ruuan valmistukseen ja tarjoiluun
  • miten puhtaus- ja kiinteistönhuoltopalvelut järjestetään  

Esimerkkejä oppimisympäristöihin ja niiden turvallisuuteen liittyen

  • Vedenjakelun häiriötilanteessa oppilaitosrakennuksen alkusammutuskalusto ja hätäsuihkut eivät toimi siten kuin vedenjakelun tavanomaisessa tilanteessa.
  • Joitain opetusjärjestelyitä voidaan joutua tilapäisesti muuttamaan tai rajoittamaan joidenkin tilojen käyttöä turvallisuussyistä
  • Kipinää tuottavia oppimistehtäviä ja laboratoriokokeita, jotka ovat palo- tai henkilöturvallisesti vaarallisia, ei voi järjestää, koska turvallisuusvälineistö ei ole häiriötilanteessa käytettävissä. Yleisesti ottaen tulityötä vaativien oppimistehtävien opetusta tulee huolellisesti harkita.
  • Varautumisessa on hyvä ottaa huomioon ne tilanteet, joissa oppilaitoksen keskeistä toimintaa järjestetään varsinaisen koulurakennuksen ulkopuolella, kuten opetustoiminta, jonka aikana opetus tapahtuu lähiympäristössä esimerkiksi liikuntapaikoilla ja työn opetuksen oppimisympäristöissä.   
  • Muuta huomioitavaa vesihuollon häiriötilanteissa
  • aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhot
  • työpaikalla järjestettävä koulutus
  • vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen eri koulutusten erityispiirteiden huomioiminen
  • asuntolatoiminta
  • erilaisten oppijoiden ja tuen tarpeessa olevien huomioiminen
  • johdon ja henkilöstön tehtävien ja vastuiden tarkistaminen

Oppilaitosrakennuksissa on usein väestönsuoja. Väestönsuojien varusteet ja niiden kunto vaihtelevat suuresti. Osana varautumista voidaan kuitenkin selvittää, onko väestönsuojan varusteita mahdollista hyödyntää pitkissä vesihuollon häiriötilanteissa.  Väestönsuojien varusteisiin kuuluvat muun muassa säiliöt suurien vesimäärien säilytykseen. Varusteiden käytöstä häiriötilanteissa tulee tarvittaessa sopia paikallisten viranomaisten kesken.

Viestintä henkilöstölle, huoltajille, oppilaille ja opiskelijoille yhteisistä toimintatavoista häiriötilanteessa on tärkeää. Viestinnässä huolehditaan, että myös maahanmuuttajataustaisten huoltajien informointi on riittävää ja kielellisesti ymmärrettävää.

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen pidempiaikaisesti ilman toimivaa vesihuoltoa voi olla turvallisuusriski.

Ruokailu 

Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto jokaisena päivänä, jona lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Jos aterioiden valmistaminen ei vesihuollon häiriötilanteen vuoksi ole mahdollista, voidaan ateriat tarjota vaihtoehtoisella tavalla erityisruokavaliot huomioiden.

Perusopetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Jos lounaan valmistaminen ei ole mahdollista, koulut voivat järjestää aterian myös vaihtoehtoisella tavalla erityisruokavaliot huomioiden. Opetuksen järjestäjällä on joka tapauksessa velvollisuus aterian tarjoamiseen kaikkina työpäivinä. 

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppivelvollisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan myös aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen (perustutkintokoulutuksen ja TELMA:n) ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. Samaa periaatetta noudatetaan myös vesihuollon häiriötilanteen aikana. 

Ennakoimattomat häiriöt vesihuollossa

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja muussa oppivelvollisten koulutuksessa tulee varautua vesihuollon häiriöihin.  Lähtökohtana on, että häiriön aikana toiminta jatkuu.  

Oppilaita, opiskelijoita ja huoltajia on tärkeää tiedottaa niin hyvissä ajoin kuin mahdollista häiriöiden ajankohdista ja niiden vaikutuksesta varhaiskasvatukseen, koulujen ja oppilaitosten työpäivään sekä työelämässä oppimisen järjestelyihin. Tiedottamisessa on hyvä kertoa, miten häiriöiden aikana toimitaan, ja kehottaa seuraamaan paikallisen vesihuoltolaitoksen verkkosivuja.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä etukäteen harkita, miten toimitaan, jos opetusta ei voida turvallisesti järjestää osalle tai kaikille oppilaille ja opiskelijoille.   

Vaihtoehtoja kasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen vesihuollon häiriön aikana 

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti käytännön järjestelyistä häiriöiden aikana.

Kasvatusta, opetusta ja koulutusta voidaan häiriön aikana järjestää vaihtoehtoisessa paikassa esimerkiksi päiväkodissa, koululla tai oppilaitoksessa, joka ei ole häiriön vaikutusalueella. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voi vastaavasti kuin sähkökatkojen varalta suunnitella etukäteen esimerkiksi keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa.  

Perusopetus järjestetään lähiopetuksena. 

Ammatillisen koulutuksen joustavat ja yksilölliset opintopolut mahdollistavat opintojen jatkumisen monenlaisissa tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen ja lukion opiskelijat voivat myös työskennellä itsenäisesti häiriöiden aikana.

Takaisin ylös

Perusopetusasetuksen 3 §:ssä säädetään oppilaalle työviikossa annettavan opetuksen määrästä. Perusopetuksen eri vuosiluokille määritellään viikoittainen vähimmäistuntimäärä, mutta ei enimmäistuntimäärää. Tuntimäärä ilmoitetaan keskimääräislukuna, ja tähän tuntimäärään tulee yltää lukuvuoden aikana. Edelleen riittävän päivittäisen levon varmistamiseksi päivittäiselle työskentelylle säädetään enimmäistuntimäärä perusopetusasetuksen 4 §:ssä. Perusopetuslain 3 §:n 2 momentin mukaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikä ja edellytykset huomioon ottaen. Perusopetuslainsäädännössä ei säädetä, mihin kellonaikaan tunnit sijoitetaan, vaan asia jää opetuksen järjestäjien päätettäväksi.  

Perusopetuksessa työajat määräytyvät perusopetusasetuksen 9 §:n mukaisen lukuvuosittain laadittavan lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. 

Lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ei sisälly säännöksiä lukuvuodesta, lukukausista eikä työpäivien määrästä. Koulutuksen järjestäjät päättävät koulutuksen työajoista. Lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta voidaan siten, niin kuin perusopetuksessakin, päättää suunnitelmasta poikkeavasta työajasta vesihuollon häiriön aikana.

Vapaan sivistystyön koulutuksen ja taiteen perusopetuksen järjestäjät voivat päättää koulutuksen poikkeavasta järjestämistavasta vesihuollon häiriön aikana.

Takaisin ylös

Perusopetuslain mukaan esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Vesihuollon häiriöstä johtuvia poissaoloja käsitellään samalla tavalla kuin muitakin poissaoloja. 

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen ja lukiokoulutuksessa opetukseen, jollei poissaololle ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä. 

Takaisin ylös
Päivitetty