Aikuiset maahanmuuttaneet yhteisinä asiakkaina

Opetushallitus järjesti yhdessä ELY-keskuksen valtakunnallisen Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen kanssa 22.10.2019 Aikuiset maahanmuuttaneet asiakkaina -työpajan, jossa pohdittiin, miten voimme toimia paremmin yhdessä yhteisten asiakkaidemme parhaaksi.  Työpajaan osallistui miltei neljäkymmentä eri alojen ammattilaista, kuten opetus- ja työhallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oppilaitosten, suomen ja ruotsin kielen opettajia sekä kotoutumista tukevien järjestöjen ja muiden tahojen edustajia. Alustuspuheenvuoroissa osallistuja viritettiin niin ammatti- kuin henkilökohtaisen identiteetin ja osaamisen reflektointiin. 

Antti Kanniainen, Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen projektiasiantuntija pohti omaa asemaansa valtaväestön edustajana kotoutumisen tukemisessa. Kotoutumiskoulutuksessa, valtionhallinnossa ja järjestövapaaehtoisena toimiessaan Antti on kokenut vahvuuksikseen neutraaliuden suhteessa ei-etnisiin ja kansalaisryhmiin ja työnantajiin. Toisaalta heikkouksina hänellä on kokemuksensa mukaan esimerkiksi se, että hän ei uransa alussa ymmärtänyt suomen kielen vaikeita puolia tai että hänellä itsellään ei ole ollut kokemusta maahanmuutosta tai esimerkiksi ihonväriin perustuvasta syrjinnästä. 

Moussa Ahmad, väitöskirjatutkija ja kotoutumisen moniammattilainen toi esiin maahanmuuttaneen näkökulmaa. Moussa on työskennellyt niin kunnan, valtion kuin kansainvälisten tehtävien tasolla erityisesti arabiaa puhuvien aikuisten maahanmuuttaneiden asiakkaiden kanssa. Moussa on Syyriasta kotoisin oleva palestiinalainen ja kokee kokeneensa pakolaisuuden kahteen kertaan. Moussasa kertoi pakolaisuuden omakohtaisen kokemuksen rakentaneen usein yhteyttä ja luottamusta pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamisissa. Toisaalta Moussa kuitenkin on kohdannut rasismia ja muuta syrjintää omissa työyhteisöissään pakolaistaustansa takia.

Väitöskirjatutkija Valisa Krairiksh käsitteli asioimistulkin roolia ja vastuuta kotoutumisen tukemisessa. Tulkin tehtävä on välittää viestiä puhujien välillä, ja Valisa korosti muun muassa tulkkien kulttuuriosaamista tässä tehtävässä: tulkkien pitäisi osata ja saada tulkata niin, että sanojen, mutta myös eleiden ja ilmeiden, tuottama merkitys siirtyy puhujilta toisille. Pelkkä sanojen tulkkaaminen ei aina tähän riitä, sillä ilmaisujen taustalla vaikuttavat kulttuuriset tekijät voivat jopa muuttaa niiden merkityksiä päinvastaisiksi. Tulkki on vastuussa siitä, että ammattilainen ja asiakas, joilla saattaa olla hyvin erilaisia taustoja ja näkökulmia sekä eriarvoinen suhde vallan ja tiedon takia, pystyvät kommunikoimaan tasa-arvoisesti. 

"Tulkin pitäisi avustaa viranomaista, hän ei ole mikään ystävällinen vapaaehtoinen, joka on siellä auttamassa."

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa toimiva Aurora Vasama valotti suomen kielen opettajan työn vaatimuksia, todellisuutta ja mahdollisuuksia. Aurora muistutti, että S2-opettaja tekee työtään suomen kielen aineenopettajan koulutuksella, vaikka kielen opettaminen kotoutumiskoulutuksessa on hyvin paljon muutakin kuin kieltä. Auroran mukaan kotoutumiskoulutuksen ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä, eikä ole helppoa tukea kaikenlaisia opiskelijoita. Sukupuolella on myös merkitystä: suuri osa S2-opettajista on naisia, kun taas opiskelijoissa haastetta aiheuttavat usein miehet. Aurora myös kysyi, kuinka helppo korkeasti koulutetun länsimaisen on ymmärtää perustaitojen puutteesta kärsiviä aikuisopiskelijoita, joilla on mahdollisesti myös sotatraumoja.

Puheenvuorojen jälkeen työpajan osallistujat keskustelivat pienryhmissä työhönsä liittyvistä teemoista. Alla esitetyt mielipiteet ovat työpajan osallistujien, eivätkä edusta Opetushallituksen kantaa. 

Millaisin keinoin teet työtä? 

Osallistujien mielestä asiakastilanteissa korostuvat kohtaaminen, kuuntelu, neuvottelu ja vuorovaikutus, mutta toisinaan myös palveluihin liittyvistä sanktioista muistuttaminen. Ammattilainen ei saa aina jäädä odottamaan, että asiakkaat tulisivat hänen luokseen, joten esimerkiksi sosiaalityöntekijä jalkautuu sinne, missä asiakkaat ovat muutenkin, vaikkapa oppilaitokseen tai erilaisiin tapahtumiin. Jalkautuminen koettiin myös hyväksi tavaksi tutustua toisten ammattilaisten toimintaan.

Ammattilaisen tehtäviin kuuluu toisinaan myös asiakkaan rinnalla tai puolesta toimiminen toisiin ammattilaisiin päin. Erityisesti tällöin on tärkeää tuntea muiden viranomaisten tai toimijoiden tulo- ja näkökohdat, koska jokainen toimii oman alansa normien mukaisesti. Eri alojen tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään, ja joskus ammattilaisen rooliksi saattaakin tulla asiakkaan puolen pitäminen, “oikeusavustajana”, muiden viranomaisten palvelujen käyttäjänä. Tällöin yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

"Mennään vaikka monta kertaa yhdessä tutustumaan johonkin paikkaan, jotta asiakas uskaltaa mennä sinne. Ei hän välttämättä opi hankkeen aikana kieltä tai työllisty, mutta saa jonkun muun onnistumisen."

Millaista osaamista työsi vaatii? Liittyykö ammattiisi kelpoisuusvaatimuksia?

Aikuisten maahanmuuttaneiden kanssa työskentelevillä ammattilaisilta vaaditaan monenlaista osaamista. palveluverkoston ja viranomaisten toiminnan laaja tuntemus auttaa etenkin ohjaustyössä. Pankkeista ja tutkimuksista syntyy paljon uutta tietoa, jota olisi hyvä pystyä soveltamaan omassa työssään. Lisäksi konfliktialueilta tulleiden kohtaamisessa tarvitaan erityistä osaamista pakolaisuuteen ja traumatisoitumiseen liittyen.  

Monet osallistuja korostivat myös kulttuureihin liittyvää osaamista. Käytettyjä sanoja olivat muun muassa kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurien tuntemus. Asiaan kaivattaisiin ehkä lisää koulutusta ja selkeyttämistä, koska ei ole yhteistä käsitystä siitä, mitä sanalla "kulttuuri" tarkoitetaan ja miten ammattilaisen pitäisi suhtautua omaan ja muiden kulttuureihin. Teemaa on käsitelty myös Opetushallituksen 4.9.2019 järjestämässä Käsitetyöpajassa sekä 25.9.2019 järjestämässä Kulttuurien tutkimustyöpajassa sekä Pakolaistaustaisten ohjaus -hankkeen väliseminaarissa 30.10.2019. 

Joissakin kotoutumisen tehtävissä ammatit ovat säänneltyjä eli niihin on säädöksissä määritellyt pätevyysvaatimukset, kuten esimerkiksi suomen kielen opettajan tehtävissä. Haasteeksi koettiin se, ettei kaikissa kotoutumisen tukemisen tehtävissä ole pysyvästi määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia, mikä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, millaisella osaamisella eri tehtäviin voi työllistyä ja mitä ammattilaisilta vaaditaan. Lisäksi haasteeksi koettiin se, ettei henkilöstön osaamista ei kehitetä yhtenäisesti.

Mitkä lait tai muut toimivallat säätelevät työnkuvaasi?

Osallistujen keskusteluissa eri tehtäviä ohjaaviksi yhteisiksi laeiksi nousivat yhdenvertaisuuslaki ja kotoutumislaki, ja julkisella sektorilla toimiville myös hallintolaki. TE-hallinnossa sovellettavia lakeja ovat edellisten lisäksi laki julkisesta työ- ja yrityspalvelulaista sekä työttömyysturvalaki. Kotoutumista tukevat koulutukset pohjautuvat eri koulutussektoreita sääteleviin lakeihin esimerkiksi lakiin ammatillisesta koulutuksesta tai perusopetuksesta. Koulutuksissa normeja ovat opetussuunnitelman perusteet. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on poikkeuksellinen koulutus, että sitä ohjaa Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmien perusteet, mutta sitä toteutetaan työvoimakoulutuksena.

Lainsäädäntö koettiin mahdollistaja, joka pyrkii takaamaan yhdenvertaisuuden asiakkaan puolesta. Lainsäädännön oikealla tulkinnalla koettiin olevan keskeinen rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttajana. Siksi ammattilaisten on tärkeää tuntea omaa työtään säätelevät lait ja normit ja tuoda esille niihin liittyviä muutostarpeita niitä huomatessaan.

Mitä tavoitetta työsi edistää? Millaisia tuloksia työstäsi syntyy?

Koetko, että pystyt työssäsi saavuttamaan nämä tavoitteet?

Kotoutumisen ilmiön moninaisuus ja eri toimijoiden ristiriitaiset tavoitteet näkyvät työpajan tuloksissa. Useammat kokevat, että kotoutumiselle asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja onnistumisia on vain toisinaan. Haasteita aiheuttavat esimerkiksi asiakkaiden oppimisvaikeudet, suuret asiakasmäärät, määräaikaiset työsuhteet ja projektirahoitus. Kotoutumista tukevien organisaatioiden toiminnan ja kotoutujien tavoitteiden koettiin myös olevan toisinaan keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa kotoutujien henkilökohtainen elämäntilanne saattaa viedä huomion pois oppimisesta, eikä opettajilla ole pätevyyttä eikä mandaattia puuttua tai auttaa oppijoita näissä tilanteissa.  

"Kotoutumiskoulutuksessa suomen kielen aineenopettajat joutuvat tekemään hyvin paljon muuta kuin opettamaan suomea, eikä heillä ole siihen valmiuksia."

Tuloksissa tuli selvästi esiin myös se, että kotoutumisen tukemisessa tärkeää on organisaatioiden ja ammattilaisten välinen yhteistyö yhteisen asiakkaan parhaaksi. Käytännössä yhteistyö on usein tiedonvaihtoa, jota usein kuitenkin haastaa tietosuojaan liittyvät perusoikeudet. Usein poikkihallinnollisuus on kuitenkin kiinni ihmisistä ja siitä, miten asiat halutaan tehdä.

Keiden sidosryhmien kanssa teet työtä ja millaisena koet yhteistyönne?

Osallistujat mainitsivat merkittävimmiksi yhteistyötahoikseen sosiaalitoimen, TE-toimiston, koulutustoimijat, yhdistykset ja Kansaneläkelaitoksen. Suuri osa osallistuneista kokee yhteistyön sujuvan hyvin, mutta on niitäkin ammattilaisia, jotka kokevat sen toisin. Olisi tarpeen saada lisää tietoa muiden toimijoiden työn tavoitteista ja työtavoista.

Osallistuneet muistuttivat, että epäselvyyksien välttämiseksi muiden tavoitteista ja työprosesseista kannattaa kysyä. Erityisesti luottohenkilö toisessa organisaatiossa koettiin hyväksi tavaksi saada tietoa. Verkostoituminen siis kannattaa, mutta myös organisaatioiden selkeä viestintä omista palveluistaan ja niitä ohjaavista lakipykälistä ja normeista koettiin tärkeäksi. Asiakaskeskeinen viestintä nostettiin esiin myös siksi, että mikäli tietoa ei ole helposti tarjolla, asiakkaat etsivät tietoa muista kanavista, jolloin tiedon oikeellisuutta ei aina voida varmistaa. 

"Puskaradio on raju vastustaja."