Liittyminen oppimisen digitaaliseen ekosysteemiin

Tietoa meistä
Digitaalisuus
Koulutuksen kehittäminen
Tasa-arvo ja osallisuus

Digitaalisissa ekosysteemeissä luovutaan omista siiloista ja yhdistetään oma osaaminen, data ja palvelut kumppaneiden palveluihin, osaamiseen ja dataan. Oppimisen digitaalisia palveluita on oppimisympäristöistä osaamiskartoituksiin, opintohallintojärjestelmistä opintojen suunnitteluun, opintoihin hakeutumisesta elinikäisen ohjauksen palveluihin. Palveluita tuottavat yritykset ja kunnat, osuuskunnat, -järjestöt ja valtiokin. Toistaiseksi ekosysteemistä toimintaa on melko vähän. Vuoden 2019 vaikutusohjelmassa tarkasteltiin ekosysteemeihin liittymisen edellytyksiä ja rajaresursseja.

Kuva: Elina Ruokari

Mikä oppimisen digitaalinen ekosysteemi on?

Oppimisen ekosysteemi rakentuu oppijoiden elämäntapahtumien ympärille. Näitä tapahtumia ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai koulun aloitus, siirtyminen oppilaitoksesta toiseen, uusien opintojen suunnittelu ja niihin hakeutuminen sekä opinnoista töihin ja töistä taas opintoihin siirtyminen. Jotta kaikki sujuisi oppijan kannalta hyvin, yhdenkään näistä tapahtumista ei pitäisi olla vain yhden hallinnonalan asia.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja toteuttaminen vaatii julkishallinnolta uudenlaista osaamista, uusia prosesseja ja uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Systeeminen muutos vaatii aina uudenlaista ajattelua ja uusien toimintamallien kehittämistä.

Tarvitaan ajattelutavan muutos

Julkishallinto alkaa hiljalleen herätä ajatukseen, että oman palvelun kehittämisen sijaan voisikin tarjota kokonaispalvelun osan toisen tahon omistamalle alustalle tai että kehitettäisiin palveluita ja alustoja yhteisomistusmalleilla. Verkostomaisia toimintatapoja tukee esimerkiksi Motivan KEINO, hankintojen osaamiskeskus.

Yhteisten palveluiden rakentamisessa pitäisi tunnistaa ns. rajaresurssit. Digitaalisissa palveluissa ne ovat rajapintoja, mutta niiden lisäksi tarvitaan

yhteisiä pelisääntöjä kuten standardeja ja viitearkkitehtuuria
uudenlaisia sopimusmalleja
uudenlaisia hankintamalleja
datan avaamista
immateriaalioikeuksista sopimista

Tarvitaan myös uudenlaista, systeemistä asiakasajattelua ja markkinamuotoilua, jossa tarkastellaan asiakasverkostoja, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä oman organisaation vaikuttamisen paikkoja tässä verkostovuorovaikutuksessa. Ekosysteemeissä vaikuttavuus syntyy verkostovaikutuksena. Mitä parempia palvelukokonaisuuksia, sitä enemmän käyttäjiä ja sitä suurempi myös oman kokonaisuuteen tarjotun palvelun vaikutus.

Vaikuttavuuden kasvattaminen ekosysteemeihin liittymällä vaatii meiltä muutosta omaan toimintakulttuuriin sekä uudenlaista mindsetia koko julkishallinnossa. Usein olisikin hyödyllistä etsiä ensin yhteistoimintamalli kokeilemalla ja digitoida prosessi vasta sitten, kun se ihmisten kesken toimii.

Ohjelman tulokset 2019

Tavoite 1: Tieto käyttöön

Kesällä 2019 toteutettiin Aalto ITP-projekti, jossa selviteltiin, millaisia asiakastarpeita koulutuskentällä olisi OPH:n datalle. Jos datastamme muodostettaisiin kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien työtä tukevia indikaattoreita tai indeksilukuja (KPI), niin millaisille indikaattoreille asiakkaillamme olisi käyttöä? Millä tiedolla parhaiten tukisimme koulutuskentän johtamista? Asiakastyöpajoissa käytiin paljon hyvää keskustelua tietosuojasta, datan saatavuudesta, datan oikeellisuudesta ja datan käytön esteistä. Suurin osa datastamme ei ole online-dataa, vaan perustuu tiedonkeruisiin. Vuonna 2019 julkaistiin Tiedonkeruut.fi-sivusto, joka helpottaa tiedon hyödyntämistä ja auttaa koulutuksen järjestäjiä ennakoimaan tulossa olevia tiedonkeruita. https://www.oph.fi/fi/tiedonkeruut-ja-aineistot

Yhteistyössä Business Finlandin ja KEINO-osaamiskeskuksen kanssa järjestetään innovaatiokilpailu syksyllä 2020 OPH:n datan hyödyntämisen innovaatioista.

Vantaan DigiOne-hankkeen kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua. DigiOne rakentaa oppimisen ekosysteemialustaa, jonka tavoitteena on kasvaa valtakunnalliseksi oppimisen ja opetushallinnon järjestelmiä yhteen kokoavaksi alustaksi. Keskusteluissa kävi hyvin selväksi oppimisen teknologian yhteisten pelisääntöjen puute ja suuri tarve saada pikimmiten käyntiin valtakunnallinen oppimisen viitearkkitehtuurin määrittelytyö.

Tavoite 2: Elinikäisen ohjauksen palvelut

Elinikäisen ohjauksen saatavuus on erittäin hyvä mittari hallinnon kypsyydelle ekosysteemeissä toimimiseen. Kun on kyse kansalaisen koko koulutus- ja työuraa koskevista palveluista, on selvää, ettei mikään toimija voi sitä yksin toteuttaa. Esimerkiksi valtakunnallista verkko-ohjauksen palvelua kehitetään monen toimijan yhteistyönä. Kansallinen tekoälyohjelma Aurora AI on yksi vastaus kokonaisvaltaisten asiakaspolkujen palveluohjaukseen. Ohjauksen ekosysteemifoorumilla elokuussa hahmoteltiin näitä asiakaspolkuja monitoimijayhteistyössä.

Kokonaiskuva ohjauksen palveluista Suomessa koottiin 2019 sivulle Elinikäinen ohjaus Suomessa ja koottiin verkostoa sivuston toimituskunnaksi.

Yhteistyössä Kotoutumisen tuki -vaikutusohjelman kanssa järjestettiin Tulevaisuuden osaamiset -työpaja, jossa ohjaustahojen kanssa muotoiltiin ennakointitiedon käyttöä ohjauksessa. Ennakointiyksikkö kokosikin alakohtaista tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista. Osaamiskorttipakassa tieto on helppokäyttöisessä muodossa esimerkiksi ohjaustarkoituksiin.

Tavoite 3: OPH:n digikyvykkyys

Kyvykkyys tarkoittaa organisaation kykyä hoitaa tehtävänsä ja tuottaa palvelut vaikuttavasti ja tarkoituksenmukaisesti, Kyvykkyyden osatekijöitä ovat osaamisen lisäksi organisaation toimintamallit, prosessit, tieto, kanavat, rahoitus ja resurssit. Resursseihin taas kuuluvat sekä henkilöresurssit että aineelliset resurssit. Käytännössä vaikutusohjelmassa vuonna 2019 järjestettiin keskusteluja jatkuvan oppimisen digivisioista sekä palveludigipalvelujemme kokonaisketterästä hallintamallista ja kasvatettiin henkilöstön osaamista järjestämällä tekoälykoulutus yhteistyössä ohjelmien Tuki ja ohjaus läpi jatkuvan yksilöllisen oppimisen polun sekä Digitalisaatio oppimisen uudistamisen, tasa-arvon ja saavutettavuuden mahdollistajana kanssa yhteistyössä.

Mitä tapahtuu vuonna 2020?

Vaikutusohjelmatyö päättyi helmikuun lopussa 2020. Vuonna 2020 Opetushallituksessa kehitetään edelleen digipalveluiden parempaa ja kokonaisketterää hallintamallia edistetään datan avoimuutta ja palveluiden yhteentoimivuutta sekä luodaan tietovarantojen anonymisoitu testiympäristö tiedon hyödyntäjille esimerkiksi innovaatiokilpailua mahdollistamaan.

Liitynnät Opetushallituksen muihin vaikutusohjelmiin

Opetushallituksen muista vaikutusohjelmista ekosysteemityöhön liittyvät erityisesti: