Tervetuloa tutustumaan Opetushallituksen kestävyysraporttiin vuodelta 2024! Raportissa kuvaamme moninaista toimintaamme valitsemiemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja niihin liittyvien omien tavoitteidemme näkökulmasta. Raportissa kerromme esimerkkejä siitä, mitä olemme vuonna 2024 tehneet kestävän kehityksen vahvistamiseksi toimialallamme ja miten olemme virastona toimineet yhdessä avoimesti, vastuullisesti ja vaikuttavasti.
Luonnossa otettu kuva tarkentuu oikealta ilmestyviin kämmeniin, jotka on kuvattu sivusta. Kämmenissä on multaa, josta pistää esiin kolmilehtinen kasviverso.
Kuva: sarayut Thaneerat / Getty Images

Valtiokonttori on joulukuussa 2024 antanut ohjeet valtionhallinnon kestävyysraportoinnista (aiemmin vastuullisuusraportointi), jotta termistö olisi yhdenmukaista eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyn kanssa. Kestävyys viittaa terminä vastuullisuutta voimakkaammin toiminnan kehittämiseen kestävän kehityksen mukaiseksi, ja kestävän kehityksen tavoitteet rakentavat perustan valtionhallinnon organisaatioiden kestävyys- ja vastuullisuustyölle.

 

Vuosi 2024 oli strategiamme sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen ensimmäinen toimintavuosi.

Strategiamme yksi neljästä yhteiskunnallisesta tavoitteesta on, että hyvinvointi, kestävyysosaaminen ja tulevaisuususko vahvistuvat. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2024–2027 koskevassa tulossopimuksessa sivistyshallinnon yhtenä toiminnallisena tavoitteena on tukea kulttuurista muutosta kestävyysmurroksen saavuttamiseksi. Tulostavoitteeksemme on määritelty, että kestävyysosaaminen ja vastuullinen toiminta toimialallamme ja virastossamme ovat vahvistuneet. 

Olemme valinneet Agenda 2030 -tavoitteista viisi toimialaamme kytkeytyvää tavoitetta, joihin voimme vaikuttaa toiminnallamme, ja määritelleet niihin liittyvät omat tavoitteemme:

  • (4) Hyvä koulutus: Vahvistamme kestävän kehityksen oppimista ja osaamista eri kouluasteilla ja varhaiskasvatuksessa sekä jatkuvassa oppimisessa.
  • (8) Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua: Varmistamme riittävän osaamisen jatko-opintoihin tai työllistymiseen. Tuemme vihreään osaamiseen liittyvää opetusta, ohjausta ja kehittämistyötä.
  • (12) Vastuullista kuluttamista: Vahvistamme kestävien elämäntapojen, ilmastovastuun ja kiertotalouden tietämyksen lisäämistä koulutustoimijoille. Vahvistamme oppijoiden, opettajien ja muiden koulutustoimijoiden osaamista.
  • (17) Yhteistyö ja kumppanuus: Osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin ja tuemme omalla toiminnallamme kestävän kehityksen toimeenpanoa ja kumppanuutta.
  • (13) Ilmastotekoja: Kaikki toimintamme perustuu ilmastovastuullisuudelle ja kestäville elämäntavoille.
Koristeellinen kuva.

Tässä raportissa kerromme Opetushallituksen kestävyystyöstä näiden tavoitteiden kautta.

Jalanjäljellä tarkoitamme Opetushallituksen ympäristövaikutuksia virastona, eli esimerkiksi matkustamisesta ja hankinnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia, sekä talousvastuuta. Kädenjäljellä puolestaan tarkoitamme sitä, miten vaikutamme toimialaan ja yhteiskuntaan kasvatuksen, koulutuksen ja kansainvälistymisen ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvien toimiemme kautta (esim. miten kasvatus vahvistaa ymmärrystä ekologisesta elämäntavasta).

Kestävän kehityksen vahvistamista kasvatuksessa, koulutuksessa ja kansainvälistymisessä sekä omissa toiminnoissamme on vuodesta 2021 alkaen koordinoinut Agenda 2030 -työryhmä. Tätä tärkeää työtä jatkaa vuoden 2025 alussa asetettu kestävän kehityksen työryhmä pääjohtaja Minna Kelhän johdolla.

Tarkempaa tietoa Opetushallituksesta

Takaisin ylös

Opetushallituksen tavoite: Vahvistamme kestävän kehityksen oppimista ja osaamista eri kouluasteilla ja varhaiskasvatuksessa sekä jatkuvassa oppimisessa.

Laadukkaan, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen ja varmistaminen on ydintoimintaamme.

Olemme normiohjauksellamme varmistaneet, että kestävä kehitys on osa oppimispolkua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetussuunnitelman, perusopetuksen opetussuunnitelman, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteissa kestävää kehitystä tarkastellaan oppijan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Perusteiden uudistuksissa huomioidaan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Kestävän kehityksen oppimistavoitteet sisältyvät myös taiteen perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä kotoutumiskoulutuksen ja aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Kestävää kehitystä tuodaan esille myös uudessa monikielisen yhteiskuntaorientaation verkko-oppimateriaalissa.

Hallinnoimamme ePerusteet-palvelu on Opetushallituksen virallinen määräyskokoelma, joka sisältää kaikki valtakunnalliset opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteet varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön.

Poimintoja toimistamme kestävän kehityksen vahvistamiseksi vuonna 2024

  • Osallistuimme opetus- ja kulttuuriministeriön peruskoulun tulevaisuustyöhön. Visiotyö ajoittuu vuosille 2023–2025, ja siinä arvioidaan peruskoulun kehittämistarpeita ja millaisia valmiuksia koulutuksen tulisi tarjota tulevaisuuteen. Yksi kolmesta tulevaisuustyön teemasta on ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Samanaikaisesti meillä Opetushallituksessa on ollut käynnissä Perusopetuksen tulevaisuus ja kehittäminen -työ, joka tukee ministeriön johtamaa peruskoulun tulevaisuustyötä opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta.
  • Huomioimme ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteuudistuksissa entistä vahvemmin kestävän kehityksen ammattialakohtaiset osaamisvaatimukset. Esimerkiksi 1.8.2024 voimaan tulleissa liiketoiminnan perustutkinnon perusteissa vahvistetaan monipuolisesti yritysvastuun ja vastuullisen liiketoiminnan osaamista sekä kiertotaloustoiminnan kehittymistä.
  • Aloimme vahvistaa digivihreän kaksoissiirtymän edellyttämää ammattiosaamista ja kehitimme seitsemän uutta valinnaista tutkinnon osaa lisättäväksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteisiin. Uusia tutkinnon osia ovat mm. vihreän siirtymän edistäminen, kiertotaloustoiminnan kehittäminen ja tekoälyn hyödyntäminen työprosesseissa. Uudet tutkinnon osat sisällytetään tutkinnon perusteisiin vuosien 2025–2027 kuluessa.
  • Julkaisimme kansalliset perustaitojen osaamismerkit ja tuimme vapaan sivistystyön oppilaitoksia merkkien käyttöönotossa. Osaamismerkeillä aikuiset voivat tuoda omaa osaamistaan näkyväksi esimerkiksi työelämässä tai koulutukseen hakeutuessaan. Kestävyysteemaisia osaamismerkkejä on kolme: kestävä tulevaisuus, kodin ympäristövastuullisuus ja toimiminen yhteiskunnassa.
  • Kehitimme ePerusteet-palvelua paikallisten opetussuunnitelmien ja tiedon löydettävyyden osalta.

Tutustu toimiimme tarkemmin 

Takaisin ylös

Opetushallituksen tavoite: Varmistamme riittävän osaamisen jatko-opintoihin tai työllistymiseen. Tuemme vihreään osaamiseen liittyvää opetusta, ohjausta ja kehittämistyötä.

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen perusteiden tavoitteisiin sisältyy oppijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaamisen kartuttaminen.

Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavia työyhteisötaitoja sekä vahvistetaan kieli- ja vuorovaikutustaitoja. Lukiokoulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan monipuolisissa oppimisympäristöissä. Kehitämme myös yrittäjyyskasvatusta perusopetuksessa ja toisella asteella vastuullisuuden tavoitteet huomioiden.

Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteet laaditaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, jotta varmistetaan tutkintojen sisältöjen ja osaamisen ajantasaisuus sekä vastaavuus työelämän tarpeisiin. Useissa eri tutkinnoissa on yrittäjyysosaamista vahvistavia tutkinnon osia. Ammatillisissa perustutkinnoissa vahvistetaan yrityksessä työskentelyn ja yritystoiminnan suunnittelun taitoja, ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen keskittyy yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Yrittäjyyden ammattitutkinnolla voi hankkia taitoja toimia eri alojen yrittäjänä. 

Lisäksi kehitämme koulutuksen työelämävastaavuutta myös ennakoimalla tulevaisuuden työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeita. Vuonna 2024 hallinnoimme edelleen yhteiskunnan ja työelämän eri sektoreilta koolle kutsuttua usean sadan asiantuntijan Osaamisen ennakointifoorumia (OEF), jonka tehtävä oli kartoittaa tulevaisuuden muutoksia ja niiden vaikutuksia työvoiman tarpeeseen, osaamiseen ja koulutukseen. Tuotimme OEF:n avulla uutta tietoa ja näkemyksiä tulevaisuuden maailmasta. Ennakointituloksissa nousivat keskiöön ekologiset vaikutukset, vihreä siirtymä ja kestävän kehityksen reunaehdot monenlaisten muutosvoimien joukossa. OEF:n toimintakausi päättyi vuoden 2024 lopussa. Yhteistyö ennakoinnissa jatkuu kaikkien sidosryhmien kanssa vuonna 2025 uudenlaisessa muodossa.

Poimintoja toimistamme kestävän kehityksen vahvistamiseksi vuonna 2024

  • Kartoitimme Osaamisen ennakointifoorumin tuella tulevaisuuden työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tuotimme useita tietopalvelukokonaisuuksia ja raportteja, joissa yleiset työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeet nousivat esille. Julkaisimme tilastopalvelu Vipusessa ennakointiosion, josta saa vuosittain päivittyvät tulokset ammattialakohtaisista osaamistarpeista, pitkän aikavälin koulutustarpeista, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta sekä tutkintoennusteista. Ennakointitulosten mukaan kestävyys on edelleen yksi eniten kasvavista, laaja-alaisista osaamistarpeista. Esiin nousi erityisesti monikulttuurisuusosaaminen sekä kestävän kehityksen kokonaisvaltainen ymmärrys.
  • Osallistuimme opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen uraseurannan kehittämiseen. Työ jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka, ja tavoitteena on tuottaa koulutuksen järjestäjille, opettajille ja koulutuspolitiikan tekijöille tietoa siitä, miten koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja tukee opiskelijoiden henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä.
  • Olimme mukana kehittämässä yksilöille suunnattua jatkuvan oppimisen digitaalista Osaamispolku-palvelua, jonka avulla tuetaan oppijoita oman osaamisensa tunnistamisessa ja itselleen sopivien koulutus- ja uramahdollisuuksien löytämisessä. Vuoden 2024 aikana palveluun rakennettiin osaamisprofiili, jonne oppija voi tallentaa omat koulutus- ja osaamistietonsa ja hyödyntää niitä myöhemmin elämässään.
  • Toimimme yhteystahona OECD:n selvityksessä VET and the green transition. Tuimme OECD:n tutkijoita selvitykseen tarvittavien haastattelujen toteuttamisessa ja muussa tiedonkeruussa. Yhteistyöllä vahvistimme ammatillisen koulutuksen ja sen vihreän siirtymän tunnettuutta kansainvälisesti.
  • Käynnistimme Opportunity-Driven Skills and VET in Africa -hankkeen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yhdessä Belgian, Ranskan ja Saksan kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin etenkin eurooppalaisten vihreän ja digitaalisen siirtymän investointien työvoiman tarpeeseen.
  • Tuimme asiantuntijaroolissa korkeakoulujen SIMHE-toimintaa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). SIMHE-palveluiden tavoitteena on sujuvoittaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä korkeakoulutukseen ohjautumista, tutkinnon suorittamista ja työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille kansallisesti ja alueellisesti. Vuonna 2024 SIMHE-yhteistyöryhmän työssä keskityttiin erityisesti nostamaan esiin erilaisia työelämäpolkuja sekä levittämään hyviä käytänteitä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielitaitoon liittyen. 

Tutustu toimiimme tarkemmin

Takaisin ylös

Opetushallituksen tavoite: Vahvistamme kestävien elämäntapojen, ilmastovastuun ja kiertotalouden tietämyksen lisäämistä koulutustoimijoille. Vahvistamme oppijoiden, opettajien ja muiden koulutustoimijoiden osaamista.

Tuemme opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kehittämistyötä monin eri tavoin.

Myönnämme valtionavustusrahoitusta opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeisiin, joilla pyritään pysyviin muutoksiin ja parannuksiin.

Tuotamme tietoa, oppaita ja muuta materiaalia verkkosivuille sekä erilaisia julkaisuja ja vähälevikkisiä oppimateriaaleja opettajien ja muiden koulutustoimijoiden tueksi. Lisäksi järjestämme webinaareja ja koulutuksia, joissa kestävän kehityksen oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat teemoina tilaisuuden luonteen mukaisesti.

Poimintoja toimistamme kestävän kehityksen vahvistamiseksi vuonna 2024

  • Rahoitimme vuosina 2022–2024 ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeita perusopetukseen ja toiselle asteelle. Tavoitteena oli tukea koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja vahvistaa oppijoiden ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Järjestimme hanketoimijoille seminaarin sekä kolme kaikille avointa ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen webinaaria, joissa esiteltiin kehittämishankkeiden tuloksia sekä hyviä käytänteitä. Osana kehittämishankkeita laadittiin kansallinen lukioiden kestävyystiekartasto.
  • Rahoitimme vuonna 2024 käynnistynyttä Kartalla – på Kartan -hanketta, joka jalkauttaa kansallista ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa. Tiekartta laadittiin vuosina 2022–2023 laajassa valtionavustushankkeessa, johon osallistui 61 koulutuksen järjestäjää ja sidosryhmiä. Kartalla – på Kartan -hanke tukee erityisesti kestävyystoimintaansa aloittavia koulutuksen järjestäjiä ja järjestää erilaisia toimenpiteitä kestävyystyön näkyväksi tekemisessä ja sen tukemisessa. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä hankkeen kanssa.
  • Rahoitimme valtionavustuksilla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen kehittämisohjelmassa yhteensä 90 hanketta noin 7,7 miljoonalla eurolla.
  • Valmistelimme valtakunnallista ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan toimeenpanon seurantajärjestelmää osana Erasmus+ -rahoitteista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan EQAVET-hanketta. Laadimme yhteistyössä koulutuksen järjestäjien edustajien kanssa kestävyysindikaattorit, joiden pilotointiin osallistui vuonna 2024 yhteensä 16 koulutuksen järjestäjää. Työ jatkuu vuonna 2025, jolloin indikaattorit viimeisteillään ja rakennetaan kansallinen seurantajärjestelmä.
  • Tuimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien toimeenpanoa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Järjestimme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelua koskevia webinaareja ja tilaisuuksia. Laadimme tukimateriaalia vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja aloitimme perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaan valmistelun.
  • Turvallisuusosaaminen ja sen kehittäminen nousivat kasvatuksen ja koulutuksen alalla keskeisiksi tarpeiksi vuonna 2024. Päivitimme tukimateriaalisivuston, joka tarjoaa koulutuksen järjestäjille malleja kokonaisturvallisuuden suunnitteluun, riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä suunnitelmien yhteensovittamiseen ja käyttöönottoon. Hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tukevan toimintakulttuurin edistämiseksi keräsimme ja jaoimme tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa. Jatkoimme myös nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyyn sekä hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen kehittämiseen liittyvien valtionavustushankkeiden tukemista toisella asteella.
  • Julkaisimme opettajille ja koulutuksen järjestäjille suunnatun tukimateriaalisivuston, jonne on koottu tietoa, työkaluja ja esimerkkejä siitä, miten perusopetuksessa voidaan tukea kouluun kiinnittymistä ja puuttua poissaoloihin.
  • Aloimme valmistella aineistoa, jonka tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä tekoälyn hyödyntämisessä osana opetusta ja opiskelua. Varmistimme, että aineisto sisältää oman osionsa kestävästä kehityksestä ja tekoälyn ympäristönäkökulmista.
  • Olimme mukana kansallisten ravitsemussuositusten laadinnasta vastaavassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan työryhmässä. Uusien suositusten mukaisesti koulujen ruokalistoihin lisätään kasvipohjaisia ruokia ja terveellisiä rasvanlähteitä. Yhdessä syöminen edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kestävämmät ruokavalinnat vähentävät hiilijalanjälkeä ja edistävät ympäristön hyvinvointia.
  • Julkaisimme Neliapila-oppaan, jonka tarkoituksena on tukea taiteen perusopetuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia laatutyössä uusien pedagogisten laatuindikaattorien avulla. Tavoiteltavaan taiteen perusopetuksen toimintakulttuuriin kuuluu ekologisen kestävyyden huomioiminen kaikessa toiminnassa. Taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa kestävälle tulevaisuudelle ja pohditaan tapoja, joilla taiteen keinoin voidaan tutkia siihen liittyviä ilmiöitä ja rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta käytännössä.
  • Päivitimme Kestävä tulevaisuus -digijulkaisun artikkeleita ja julkaisimme uusia. Digijulkaisun tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea kestävyyden eri ulottuvuuksista ja niiden saavuttamisesta kasvatus- ja koulutustoimialan asiantuntijoille ja ammattilaisille.
  • Uudistimme Opetushallituksen ja Suomen Pakolaisavun yhteishankkeessa monikielisen yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin. Yhteiskuntaorientaation kouluttajille ja aikuisille maahanmuuttaneille suunnatusta oppimateriaalista löytyy myös kestävään kehitykseen liittyviä sisältöjä, kuten kierrätys, kestävä kuluttaminen, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo, kulttuurien monimuotoisuus, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

Tutustu toimiimme tarkemmin 

Takaisin ylös

Opetushallituksen tavoite: Edistämme kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita ja toimeenpanoa kansainvälisen yhteistyön ja verkostojemme avulla.

Kestävän kehityksen näkökulmat ovat vahvasti mukana kansainvälisessä toiminnassamme. Välineinämme ovat kansalliset ja kansainväliset rahoitusinstrumentit sekä toimijuus laajoissa yhteistyöverkostoissa. Koordinoimme opetusalan kansainvälisiä liikkuvuus-, asiantuntija- ja yhteistyöohjelmia sekä vastaamme Euroopan unionin ja pohjoismaisten ohjelmien toimeenpanosta Suomessa. Edistämme organisaatioiden kansainvälistymistä ja ratkaisujen löytymistä toimialamme maailmanlaajuisiin haasteisiin yhteistyöhankkeiden, asiantuntija- ja verkostotyön sekä koulutusviennin avulla.

Ulkoasiainministeriön rahoittamat ja Opetushallituksen hallinnoimat HEI ICI (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) ja HEP (Higher Education Partnership programme) -ohjelmat tukevat globaalin etelän ja suomalaisten korkeakoulujen yhteistyötä korkeakouluopetuksen ja digitalisaation kehittämisessä. Ohjelmissa painotetaan kehityspoliittisia teemoja, vastuullisuus-teemoja sekä Agenda 2030 -tavoitteita. Vuonna 2024 päättyneessä HEI ICI -ohjelmassa pääteemoina olivat ympäristövastuullisuus, innovaatiot ja opetusalan kehittäminen, kun taas HEP-ohjelmassa keskitytään ruokaturvaan, ympäristövastuullisuuteen/kiertotalouteen ja opetusalan kehittämiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskiössä myös kansainvälisissä ohjelmissamme, kuten EU:n Erasmus+ -ohjelmassa, jossa painotetaan ympäristövastuullisuutta, osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja digitaalisuutta, sekä Nordplus-ohjelmassa, jota ohjaa pohjoismainen visio maailman kestävimmästä ja integroiduimmasta alueesta.

Poimintoja toimistamme kestävän kehityksen vahvistamiseksi vuonna 2024

  • Nostimme ympäristövastuullisuusteemaa aktiivisesti esille Erasmus+ -ohjelmassa. Järjestimme kaikille Erasmus+ -koulutussektoreille sekä Opetushallituksen henkilöstölle vuoden aikana yhteensä 13 ympäristövastuullisuuteen liittyvää tilaisuutta. Lisäksi aihetta nostettiin esiin eri sektorien omissa koulutuksissa ja tilaisuuksissa, kuten kansainvälisyyspäivillä. Tilaisuuksien tavoitteena oli vahvistaa osallistujien tietoja ja taitoja ympäristövastuullisuudesta sekä kannustaa ja tukea Erasmus+ -hanketoimijoita toteuttamaan teemaan liittyviä hankkeita. Kannustimme hanketoimijoita muun muassa maata pitkin matkustamiseen.
  • Opetushallituksen kansainvälisyysohjauksen palvelut Eurodesk ja Euroguidance järjestivät ohjausalan ammattilaisille tapahtuman, jossa teemana oli hyvinvointi, toivo ja tulevaisuus. Myös ohjausalan suurin globaali tapahtuma IAEVG järjestettiin vuoden 2024 lopussa Suomessa. Lisäksi Euroguidance järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa kansainvälisen työpajan siitä, kuinka ohjausalan palvelut voivat vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.
  • Nordplus-ohjelman kaikkia sektoreita koskevana painopisteenä vuosina 2023–2024 oli koulutusyhteistyön lisääminen sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Teemaan liittyen järjestettiin kansainvälisessä yhteistyössä Nordplus for a greener future -webinaari.
  • Korkeakoulujen koulutus- ja liikkuvuusyhteistyöhön keskittyvän Team Finland Knowledge (TFK) -ohjelman vuoden 2024 hakukierroksella rahoitimme lähes kahdella miljoonalla eurolla 30 hanketta, jotka keskittyvät digitaalisen opetuksen kehittämiseen ja kestävän tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen Eteläisessä Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Intiassa, Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Ukrainassa. Hankkeissa painotetaan muun muassa uusiutuvaa energiaa, ekosysteemien ennallistamista ja kestävää metsänhoitoa sekä luodaan digitaalisia ratkaisuja luonnonkatastrofeihin varautumiseksi.
  • Tuimme Ukrainan jälleenrakennusta useilla eri toimilla: ulkoministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke Bridge2Skills Ukrainan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi käynnistyi, teimme viranomaisyhteistyötä lukiokoulutuksen kehittämiseksi Learning2gether2 -hankkeen valmistelussa, FinCEED lähetti suomalaisen asiantuntijan Maailmanpankin Ukraina-tiimiin kuudeksi kuukaudeksi ja Education Finland toteutti yrityshautomon suomalaisille ja ukrainalaisille opetusteknologiayrityksille. Team Finland Knowledge -ohjelman Ukraina-hankkeissa tavoitteena on lisätä resilienssiä, innovatiivista pedagogiikkaa ja osallisuutta opetuksessa sekä myös tukea sodanjälkeistä jälleenrakennusta. Lisäksi tuimme Ukrainasta Suomeen paenneiden kouluttautumismahdollisuuksia Suomessa.
  • Julkaisimme sidosryhmiemme kanssa yhdessä laatimamme eettiset ohjeet yhteistyölle globaalin etelän kumppanien kanssa. Ohjeet on suunnattu kaikille hankkeille, joilla on kumppaneita globaalista etelästä. Ohjeiden tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia kumppanuuksia, ja ne tukevat keskustelua hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen tärkeistä näkökohdista lisäten yhteistä ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä.
  • Opetushallituksen osana toimiva Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus FinCEED vahvisti toiminnallaan Suomen roolia globaalin oppimisen kriisin ratkaisussa ja suomalaisen osaamisen hyödyntämisen edistämisessä opetusalan kehitysyhteistyössä. Aloitimme kahden monivuotisen Euroopan komission rahoittaman kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamisen. Hankkeiden tavoitteena on kehittää opettajankoulutusta, koulutuspoliittista koordinaatiota ja tarvelähtöistä ammatillista koulutusta Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa.

Tutustu toimiimme tarkemmin

Takaisin ylös

Opetushallituksen tavoite: Kaikki toimintamme perustuu ilmastovastuullisuudelle ja kestäville elämäntavoille.

Opetushallituksen keskeisimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat tieto- ja viestintäteknologian käytöstä, toimitiloistamme sekä virkamatkoista. Lisäksi ympäristövaikutuksia syntyy työmatkaliikenteestä, paperin kulutuksesta, hankinnoista sekä henkilöstöruokailusta ja kokoustarjoiluista.

Toimistoneliöistä luopuminen lisää tilatehokkuutta

Toimimme Senaatti-kiinteistöjen toimitiloissa Hakaniemenrannassa, jossa meidän ja erillisyksiköidemme käytössä on kaksi kokonaista kerrosta. Joulukuussa 2023 luovuimme noin 2 500 toimistoneliöstä ja saavutimme etuajassa valtion yhteisen toimitilastrategian mukaisen tilatehokkuustavoitteen. Joulukuussa 2024 päätimme luopua noin 450 toimistoneliöstä 1.1.2026 alkaen.

Lisäksi jatkoimme vuonna 2024 yhteiskäyttöisten toimitilojen kehittämishanketta yhteistyössä Senaatin kanssa.

Virkamatkat näkyvät hiilijalanjäljessämme

Hybridityö on vakiintunut työskentelytavaksemme, ja se pienentää työmatkoista aiheutuvia päästöjä. Virkamatkat näkyvät kuitenkin suoraan hiilijalanjäljessämme.

Virkamatkojen määrä on koronatauon jälkeen kasvanut reippaasti, mutta sitä edeltävästä tasosta olemme vielä kaukana. Vuonna 2024 lentokilometrejä kertyi 3 278 765 eli 3,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lentomatkojen päästöt puolestaan kasvoivat 34 % edellisestä vuodesta ollen nyt 361 864 / CO2e Kg. Vuonna 2019 päästöjä syntyi 450 937 / CO2e Kg.

VuosiKilometrit yhteensäLentomatkojen päästöt / CO2e KgMuutos edellisestä vuodesta
2021267 74025 592Päästöt vähenivät 56 %
20222 208 923192 883Päästöt nousivat 754 %
20233 161 435271 006Päästöt nousivat 43 %
20243 278 765361 864Päästöt nousivat 34 %

 

Pyrimme hankinnoissamme vastuullisuutta edistäviin valintoihin

Kansallisessa hankintastrategiassa on määritelty linjauksia ja tavoitteita hankintojen taloudelliselle, sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle. Olemme laatineet oman toimintasuunnitelmamme näiden tavoitteiden edistämiseksi. Kilpailutuksissamme selvitämme myös, miten hankinnoissa voidaan edistää vastuullisuutta.

Vuonna 2024 valmistelimme Opintopolun palvelukokonaisuuteen liittyvää laajaa ICT-kilpailutusta, jossa käytetään ensimmäistä kertaa laatukriteerinä korruptionvastaisen toiminnan, integriteetin ja kestävän kehityksen pisteytystä. Pisteytyksessä huomioidaan vihreät arvot ja ekologiset käytännöt. Toimittajan on esitettävä konkreettiset keinot energiatehokkuuden parantamiseksi sekä ympäristövaikutusten vähentämiseksi, ja vaikutuksia mitataan sovituilla mittareilla.

Ympäristövaikutuksia syntyy myös muun muassa painotuotteista ja ruokailusta. Olemmekin vähentäneet materiaalien kulutusta minimoimalla tilaisuuksissa jaettavien esitteiden ja promootiomateriaalien määrää. Lisäksi henkilöstöruokalamme ja kokoustarjoilukumppanimme Ravintola Lasiranta on tehnyt oman ympäristöohjelmansa, jossa otetaan huomioon niin ruoan päästöt kuin kotimaisuuskin.

Palaute auttaa vastuullisuustoiminnan kehittämisessä

Opintopolun palvelukokonaisuus koostuu useista palveluista, tietojärjestelmistä ja sovelluksista ja tarjoaa koulutusta koskevaa tietoa sekä kansallisia osaamisen kehittämisen ja todentamisen palveluita niin kansalaisille kuin viranomaisille ja koulutuksen ammattilaisille. Suurelle yleisölle tunnetuin osa kokonaisuutta koskee koulutustarjonnan, koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalintojen palveluita: sen avulla toteutetaan muun muassa yhteishaut.

Käytämme Opintopolun palveluissa digivihreää mittaria, jonka kuusi kysymystä arvioivat muun muassa palvelun jäte- ja paperinkäytön vähentämistä, suorituskyvyn tehostamista sekä yhteiskehittämistä käyttäjien kanssa. Keräämme vuosittain palautetta palveluidemme tilasta ja kehitämme vastuullisuustoimintaamme tulosten perusteella.

Takaisin ylös

Vuonna 2024 henkilöstömme hyvinvoinnin kehittämisen teemana oli virkeämpi ja palautumista tukeva työpäivä. Korostimme erityisesti yhteisöllisyyden merkitystä. Perustimme virkistystyöryhmän sekä Palautumisen lähettiläät -verkoston, jonka tehtävänä on vahvistaa virkeämpää työarkea ja palautumista tukevaa toimintakulttuuria työpäivän aikana.

Syksyllä 2024 käynnistimme yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli 2,5 miljoonan euron eli noin kymmenen prosentin toimintamenojen alentaminen vuoden 2026 loppuun mennessä. Neuvottelujen aikana järjestimme säännöllisesti henkilöstötilaisuuksia, jotta jokaisella oli mahdollisuus saada ajantasainen tilannetieto neuvottelujen etenemisestä. Samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti Sivistyshallinto 2030 -uudistushankkeeseen liittyvän muutoskyselyn. Kyselyn tulosten perusteella resilienssimme on hyvä niin yksilö- kuin lähityöyhteisötasolla. Vahvuuksiamme ovat vahva yhteistyö ja ratkaisujen löytäminen yhdessä.

Vuonna 2024 emme toteuttaneet virastossamme valtionhallinnon vuotuista VMBaro-henkilöstötutkimusta, sillä tutkimusta uudistettiin. Henkilöstömme vastasi uudistettuun tutkimuskyselyyn, HenkilöstöBaroon, keväällä 2025. Tulosten mukaan oman työn arvostusta ja työn merkityksellisyyttä sekä oman työn hallintaa osoittava oma työindeksi on huipputasolla, samoin koettu psykologinen turvallisuus. Työyhteisöindeksi, joka kattaa työyhteisön vuorovaikutuksen ja tuloksellisuuden, on hyvällä tasolla.

Takaisin ylös