Opetushallituksen ensimmäinen Koulutuspulssi tarkasteli koulutususkoa, eli uskoa koulutuksen merkitykseen ja sen työelämähyötyihin ja siihen liittyviä tekijöitä. Koulutususko on keskeinen tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentaja: luottamus koulutuksen voimaan vaikuttaa osaltaan paljon siihen, miten toiveikkaasti lapset, nuoret ja koko yhteiskunta suhtautuvat tulevaisuuteen. Kyselyssä pyydettiin myös havaintoja suomalaisen koulutuksen nykytilasta.

Kysely oli avoinna 12.8.–5.9.2025. Kysely toteutettiin Webropolilla. Kyselyyn vastasi 208 koulutusalan ammattilaista.

Kysely on osa Koulutuspulssia, joka on Opetushallituksen tuottama kaikille avoin tietokooste. Se yhdistää eri lähteistä tutkittua tietoa ja rekisteriaineistoja sekä kerää koulutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä eri teemoista.

Koulutususkoon vaikuttavat tekijät: Lähipiirin asenteet opiskeluun 24%, viihtyminen koulussa 17%, elämänhallintataidot 14%, opiskelusta pitäminen 12%, tuki oppimiseen 10%, työllistymismahdollisuudet 7%, yhteiskunnallinen keskustelu koulutuksesta 6%, jatko-opintomahdollisuudet 4%, vaikeudet oppimisessa 3% sekä joku muu 2%.
Kuva: Opetushallitus
Takaisin ylös

Suomalaisessa koulutuksen toimivat: Koulutusjärjestelmä 3,64/5, opetussuunnitelmat/tutkintojen perusteet 3,58/5, digitaalisuus 3,57/5, oppimateriaalit 3,57/5, osaamisen arviointi 3,55/5, oppimisen tuki 3,28/5, koulutuksen yhdenvertaisuus 3,28/5, oppilaitosten henkilöstön hyvinvointi 3,02/5, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi 3,02/5 sekä opetusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen 2,99.
Kuva: Opetushallitus
Takaisin ylös

Avovastauskysymyksissä vastaajat kertoivat, kuinka koulutususkoon vaikuttavat tekijät näkyvät oppilaitosten arjessa. Lisäksi heillä oli mahdollisuus jakaa muita ajatuksia koulutususkoon ja koulutuksen nykytilaan liittyen. Suurimmassa osassa avovastauksista korostettiin lasten ja nuorten lähipiirin asenteiden sekä erityisesti kotoa saatavan tuen merkitystä koulussa viihtymiselle ja opiskelusta pitämiselle.

Uutena teemana vastaajat nostivat esille opettajien roolin koulutususkon keskeisinä ylläpitäjinä. Osaavat opettajat parantavat koulutuksen laatua ja vaikuttavat myönteisesti paitsi lasten ja nuorten koulutususkoon, myös heidän lähipiirinsä asenteisiin koulunkäyntiä kohtaan. 

Osa vastaajista oli huolissaan opettajien jaksamisesta erityisesti silloin, kun lasten ja nuorten puutteelliset elämänhallintataidot ja kotien haasteet näkyvät oppilaitosten arjessa käytöshäiriöinä. Riittävä ja oikea-aikainen tuki oppimiselle lisää lasten ja nuorten koulussa viihtymistä.

Myönteinen yhteiskunnallinen keskustelu koulutuksesta tukee vastaajien mukaan koulutususkoa. Vastaajat pitivät tärkeänä myös koulutuksen yhdenvertaisuutta liittyen esimerkiksi oppimateriaalien laatuun ja saatavuuteen, oppilaitoskohtaisiin arviointikäytäntöihin sekä jatko-opintomahdollisuuksiin.

Takaisin ylös

  • Vastaajan edustama koulutussektori: perusopetus 35 %, ammatillinen koulutus 24 %, lukiokoulutus 12 %, varhaiskasvatus 8 %, kuntasektori 7 %, vapaa sivistystyö 4 %, muu sektori 4 %, taiteen perusopetus 2 %, esiopetus 1 %, ammattikorkeakoulutus 1 %, yliopistokoulutus 1 %
  • Vastaajan rooli: rehtori/apulaisrehtori 32 %, opettaja 21 %, hallinnon edustaja 10 %, asiantuntija 10 %, sivistystoimen johtaja 7 %, opinto-ohjaaja 7 %, varhaiskasvatuksen johtaja 4 %, koordinaattori/suunnittelija 4 %, muu rooli 3 %, lastenhoitaja 1 %, varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen opettaja 1 %, kansainvälisten asioiden asiantuntija 0 %
  • Vastaajan maakunta: Uusimaa 27 %, Varsinais-Suomi 11 %, Lappi 9 %, Pohjois-Pohjanmaa 9 %, Pohjanmaa 6 %, Keski-Suomi 6 %, Pirkanmaa 6 %, Satakunta 6 %, Kymenlaakso 3 %, Keski-Pohjanmaa 3 %, Pohjois-Karjala 2 %, Etelä-Karjala 2 %, Etelä-Pohjanmaa 2 %, Etelä-Savo 2 %, Kanta-Häme 2 %, Pohjois-Savo 2 %, Päijät-Häme 1 %, Kainuu 0 %, Ulkomaa 0 %
Takaisin ylös

Takaisin ylös