Ulkomaanjaksoille lähtee ennen kaikkea tyttöjä ja naisia – kaikilla koulutusasteilla ja -aloilla. Monet naisvaltaiset alat erottuvat aktiivisina, mutta naiset ovat todennäköisempiä lähtijöitä myös miesvaltaisilla aloilla. Tutkimusten mukaan lähdön esteitä ovat muun muassa kustannukset, ero läheisistä ja pelko opintojen viivästymisestä.
Euroopassa on selvitetty korkeakouluopiskelijoiden sosioekonomisen taustan vaikutuksia kansainvälisyyteen. Tulosten mukaan Suomessakin lähtöä suunnittelevien ja lähtevien sosioekonominen tausta on korkeampi kuin niiden, jotka jäävät. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että heikommasta asemasta lähteneet hyötyvät kansainvälisyyskokemuksista suhteessa enemmän. Kansainvälisyys voi olla se käänne, jonka myötä oppija alkaa kasvaa potentiaaliinsa.
Myös asuinpaikka vaikuttaa. Vuosikurssin kokoon suhteutettuna aktiivisimpia lähtijöitä ovat korkeakouluopiskelijat Etelä-Suomesta ja ammattiin opiskelevat pohjoisesta Suomesta, kun taas Itä-Suomesta lähdetään matkaan harvemmin. Uusimaa ja Pohjois-Karjala ovat aktiivisimmat maakunnat koulujen oppilasliikkuvuudessa ja Päijät-Häme ja Pohjois-Savo vähiten aktiiviset, kun lähtijöiden määrä suhteutetaan maakunnan koko oppilasmäärään.
On myös havaittu, että kansainvälisyys kasautuu samoille henkilöille, jopa koulutusasteelta toiselle. Kerran ulkomaanjaksolla ollut lähtee todennäköisemmin uudestaan. Kansainvälisyys aloitetaan varhain ja kokemuksia kerätään koko koulutuspolun ajan.
Peruskouluista ulkomaanjaksolle lähtee vain yksi prosentti oppilaista, joten siellä kotikansainvälisyydellä on keskeinen rooli kansainvälisyyden tasa-arvon edistämisessä. Tämäkin toiminta – ulkomaiset vieraat, teemapäivät, työpajat, leirikoulut ja niin edelleen – houkuttaa enemmän niitä, joilla jo on kansainvälisiä kokemuksia.