Vuoden 2026 ensimmäinen Koulutuspulssi selvitti, miten kotien kanssa tehtävä yhteistyö toimii, ja miltä se näyttää kyselyiden ja tutkimusten valossa. Samalla kerättiin tietoa siitä, miten yhteistyö näkyy koulutusalan ammattilaisten arjessa. Kyselyssä on toista kertaa mukana vakiokysymys koskien suomalaisen koulutuksen toimivuutta tällä hetkellä.

Kysely oli avoinna 20.1.–10.2.2026. Kysely toteutettiin Webropolilla. Kyselyyn vastasi 2586 koulutusalan ammattilaista.

Kysely on osa Koulutuspulssia, joka on Opetushallituksen tuottama kaikille avoin tietokooste. Se yhdistää eri lähteistä tutkittua tietoa ja rekisteriaineistoja sekä kerää koulutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä eri teemoista.

henkilöstön viestintä- ja vuorovaikutustaidot 20 %, huoltajien kiinnostus oppimista kohtaan 17 %, huoltajien viestintä- ja vuorovaikutustaidot 11 %, toimintamallit yhteistyöhön 9 %, huoltajien elämäntilanne ja voimavarat 9 %, henkilöstön kiinnostus kotia kohtaan 8 %, ryhmäkoko 7 %, resurssit lapsen / oppimisen tukeen 5 %, huoltajien aktiivisuus varhaiskasvatuksen / koulun toimintaan osallistumisessa 5 %, johdon tuki yhteistyöhön 4 %, moniammatillinen/-alainen yhteistyö 4 %, jokin muu 1 %
Takaisin ylös

Suomalaisessa koulutuksen toimivat: Osaamisen arviointi 3,55/5 (2025) ja 3,6/5 (2026), opetussuunnitelmat/tutkintojen perusteet 3,58/5 (2025) ja 3,59/5 (2026, oppimateriaalit 3,57/5 (2025) ja 3,54/5 (2026), koulutusjärjestelmä 3,64/5 (2025) ja 3,49/5 (2026), digitaalisuus 3,57/5 (2025) ja 3,48/5 (2026), koulutuksen yhdenvertaisuus 3,28/5 (2025 ja 2026), opetusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen 2,99/5 (2025) ja 3,18/5 (2026), oppimisen tuki 3,28/5 (2025) ja 3,17/5 (2026), ammattilaisten hyvinvointi
Takaisin ylös

Avovastauskysymyksissä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia pyydettiin kertomaan, kuinka kotien kanssa tehtävän yhteistyön onnistumiseen vaikuttavat tekijät näkyvät heidän työssään. Lisäksi heitä pyydettiin kuvaamaan yhteistyöhön liittyviä kehityskohteita. Vastauksissa korostuu erityisesti opetushenkilöstön viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys yhteistyön onnistumiselle.

Vastaajien mukaan kotien kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää muun muassa riittävästi työaikaa, yhtenäistä toimintamallia ja toimivia viestintäkanavia. Esimerkiksi liian suuri ryhmäkoko saattaa vaikeuttaa yksilöllistä viestintää ja kohtaamisen laatua, heikentäen näin myös huoltajien kokemusta yhteistyöstä.

Yhteistyön haasteiden ratkaisussa vastaajat pitävät tärkeänä erityisesti johdon tukea, moniammatillista lähestymistapaa ja selkeää vastuunjakoa. Yhteistyöhön liittyvinä kehityskohteina nousevat esille muun muassa kotien erilaisten kieli- ja kulttuuritaustojen huomioiminen sekä huoltajien digitaalisten viestintävälineiden käyttöön liittyvien taitojen vahvistaminen. Lisäksi useat vastaajat toivovat keinoja tukea huoltajien oppimismyönteisyyttä sekä lisätä kiinnostusta osallistua varhaiskasvatuksen ja koulun toimintaan.

Takaisin ylös

  • Vastaajan edustama koulutussektori: perusopetus 47 %, varhaiskasvatus 22 %, ammatillinen koulutus 16 %, lukiokoulutus 6 %, esiopetus 4 %, taiteen perusopetus 2 %, kuntasektori 1 %, muu sektori 1 %,   ammattikorkeakoulutus 1 %, yliopistokoulutus 1 %, tuva-koulutus 1 %
  • Vastaajan rooli: opettaja 63 %, muu rooli 9 %, rehtori/apulaisrehtori 7 %, lastenhoitaja 4 %, hallinnon edustaja 3 %, asiantuntija 3 %,  opinto-ohjaaja 3 %, päiväkodin johtaja/varajohtaja 3 %, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja 2 %, varhaiskasvatuksen sosionomi 2 %, perhepäivähoitaja 1 %
  • Vastaajan maakunta: Uusimaa 23 %, Varsinais-Suomi 11 %, Pirkanmaa 10 %, Keski-Suomi 7 %, Pohjanmaa 6 %, Pohjois-Pohjanmaa 6 %, Etelä-Pohjanmaa 5 %, Pohjois-Savo 5 %, Lappi 5 %, Pohjois-Karjala 4 %, Kanta-Häme 4 %, Päijät-Häme 3 %, Satakunta 3 %, Keski-Pohjanmaa 2 %, Etelä-Savo 2 %, Etelä-Karjala 2 %, Kymenlaakso 2 %, Kainuu 1 %
Takaisin ylös

Takaisin ylös