Hallitus päätti 16.3.2020 poikkeuksellisista toimenpiteistä koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan toiminta. Koulut ja oppilaitokset siirtyvät korvaavaan opetukseen 13.5.2020 saakka.

Kyniä ja paperia
Kuva: Niina Rodionoff

Tämä ohjeistus on tehty 13.5. saakka voimassa olevien rajoitusten pohjalta. Päivitämme sivujamme ja muokkaamme ohjeistuksiamme tarvittaessa. Merkitsemme tekstin alkuun, milloin sitä on päivitetty.

Tekstiä täydennetty 7.4.2020.
 

Tässä ohjeessa kerrotaan, mitä poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä on erityisesti syytä ottaa huomioon.

Perusopetuksessa käytettävien sähköisten oppikirjojen, muun oppimateriaalin sekä työvälineiden tulee olla oppilaalle maksuttomia. Alle 15-vuotiaan osalta huoltaja päättää, voiko lapsi käyttää mobiililaitettaan tai kotoa löytyviä laitteita etäopetuksessa. Viisitoista vuotta täyttänyt päättää lähtökohtaisesti itse, käyttääkö hän mobiililaitetta tai kodin laitteita etäopetuksessa.

Koulu voi sallia koulun laitteiden käyttämisen oppilaan kotona ja lainata laitteita erityisesti niille, joilla ei ole omia mobiililaitteita tai muita laitteita. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilas saa mukaansa koulusta laitteet ja tarvikkeet, jotta hän pystyy osallistumaan etäopetukseen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus käynnistetään asteittain. Opettajat etenevät etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa sopivalla tahdilla oman ja oppilaiden osaamisen sekä käytettävissä olevien laitteiden, sovellusten, oppimateriaalien ja muiden olosuhteiden mukaisesti.

Korvaava opetus kannattaa aloittaa mahdollisimman tutuilla menetelmillä ja välineillä. Opetukseen voi hiljalleen lisätä oppilaiden iän ja taitotason mukaan erilaisia vuorovaikutteisia työtapoja, kuten reaaliaikaisia verkkokokouksia.

Perusopetuksessa opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opettajilla ja oppilailla on käytettävissä riittävästi teknistä laitteistoa ja tukea etäyhteydellä toteutettavan opetuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on turvata opetus ja oppiminen mahdollisimman hyvin myös poikkeusjärjestelyiden aikana.

Etäopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota riittävään ohjaukseen ja tukeen, jotta oppilas pystyy poikkeusjärjestelyiden aikana opiskelemaan täysipainoisesti tavoitteiden mukaisesti.

Takaisin ylös

Vaikka perusopetus ja lisäopetus järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla, tavoitteena on, että opiskelu etenee suunnitelmien mukaisesti. Opetuksen järjestäjä ei ole velvollinen järjestämään etäopetusta kotona oleville esiopetuksen lapsille. Jos paikallisesti päätetään, etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja ohjausta voidaan kuitenkin käyttää myös esiopetuksessa.

Opetuksessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan esiopetuksen ja perusopetuksen viikoittaista työaikaa. Opetuksen suunnittelua ohjaavat kunkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ja esiopetuksessa esiopetuksen perusteet. Kaikki opettajat osallistuvat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Työnjaosta, päivittäisistä ja viikoittaisista tehtävistä sovitaan rehtorin johdolla siten kuin opetuksen järjestäjä on linjannut.

Etäopetus ja -ohjaus voidaan järjestää ryhmäopetuksena, oppilaista muodostetuille pienryhmille tai yksittäisille oppilaille. Ryhmittely voi vaihdella koulupäivän ja viikon aikana. Oppilaiden erityiset tarpeet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan etäopetuksessa, lukujärjestyksen laadinnassa ja yhteydenpidossa.

Oppilaille ja huoltajille toimitetaan tietoa opiskelun tavoitteista, aikatauluista sekä siitä, miten heidän opetuksensa ja opiskelunsa seuraavina päivinä järjestetään. Oppilaita ohjataan niin yhteisessä kuin omatoimisessa opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään pienten lasten ja perusopetuksen päättövaiheessa olevien oppilaiden opintojen tukemiseen.

Opetuksen ja opiskelun järjestämisessä voidaan hyödyntää esi- ja perusopetukseen soveltuvia digitaalisia yhteyksiä ja oppimateriaaleja sekä oppilaiden omatoimista opiskelua annettujen ohjeiden mukaan. Perusopetusikäiset oppilaat voivat olla jo tottuneita verkossa tapahtuvaan vuorovaikutukseen, joten opetuksessa voidaan hyödyntää erilaista ryhmä- ja parityöskentelyä, oppilaiden valmiudet huomioon ottaen. Sosiaaliset suhteet pitävät yllä myös lasten ja nuorten hyvinvointia.

Lukiokoulutus

Lukio-opetus ja opintojen ohjaus voidaan toteuttaa etäjärjestelyin tai itsenäisenä opiskeluna. Opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle lähiopetuksesta tutuilla digitaalisilla laitteilla, sovelluksilla ja oppimateriaaleilla. Myös yhteisölliset työskentelytavat voivat uudessa tilanteessa lisätä opiskelijoiden turvallisuuden tuntua ja tukevat oppimista. Digitaalisten sovellusten ja oppimateriaalien käyttöä oppimisen tukena kannattaa joustavasti lisätä sekä hyödyntää tarjolla olevaa sovellus- ja oppimateriaalivalikoimaa myös laajemmin. Kokeiden toteuttaminenkin onnistuu verkossa.

Itsenäisen opiskelun lisääntyminen edellyttää opiskelijalta aiempaa enemmän vastuun ottamista omasta opiskelusta. Opiskelijan ohjauksessa keskitytään vahvistamaan opiskelujen etenemistä tukevien valmiuksien kehittymistä. Opiskelijaa tuetaan tavoitteellisen suoritusajan polulla ja seurataan mahdollisia signaaleja opintojen hidastumisesta. Oikea-aikainen ja kannustava palaute pienistäkin onnistumisista on opiskelijan kehittymisen ja motivaation kannalta merkityksellistä.

Opiskelijan ohjauksesta vastaavat aineenopettaja ja opinto-ohjaaja. Henkilökohtainen ja ryhmäohjaus vuorottelevat tarvelähtöisesti. Myös vertaistuki ja sen mahdollistaminen on tärkeää.

Lukio-opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta. Koulutuksen järjestäjä saattaa kuitenkin tarjota niitä opiskelijoiden käyttöön.

Ammatillinen koulutus

Joustava ammatillisen koulutuksen järjestelmä antaa mahdollisuuden sopia opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) erilaisista tavoista hankkia ja osoittaa osaamista. Ammatillisessa koulutuksessa voidaan toteuttaa verkko-opetusta ja -oppimista eri tavoin.

Tavanomaisesti verkko-oppimista toteutetaan ammatillisessa koulutuksessa työpaikalla järjestettävän oppimisen rinnalla. Verkko-opetuksen hyödyntäminen mahdollistaa osaamisen hankkimista joustavasti opiskelijan elämäntilanteen mukaisesti. Opiskelu tapahtuu yhä enenevämmässä määrin muualla kuin oppilaitoksissa, eikä opettaja välttämättä usein näe opiskelijoitaan yhtenä ryhmänä tietyssä tilassa. Jos työnantaja joutuu väliaikaisesti keskeyttämään toimintansa, koulutuksen järjestäjän on yhteydessä sekä työpaikkaohjaajaan että opiskelijaan tilanteen selvittämiseksi. Tavoitteena on, että opiskelijan opinnot voisivat jatkua ilman viivästyksiä.

Poikkeusolojen aikana eri alojen opettajien voivat tarkastella, mitä alaan/koko tutkintoon liittyviä asioita voi opiskeliaj oppia tekemällä asioita omassa elämänpiirissä, jos esim. työelämässä oppimisen paikka menee syystä tai toisesta kiinni ja oppilaitoksen opetus on siirretty verkkoon. Opiskelijan oman osaamisen reflektointi ja sen peilaaminen tutkinnon perusteissa esitettyihin tavoitteisiin on yksi esimerkki. Mitä osaan jo hyvin ja mikä vaatii vielä kehittämistä?

 

Takaisin ylös

1. Sopikaa koulutasolla yhteisiä toimintatapoja. Kannattaa käyttää ensisijaisesti koululla/oppilaitoksessa/kunnassa jo käytössä olevia ohjelmia, oppimisympäristöjä ja välineitä.

2. Edetkää sopivan mittaisin askelin. Etäyhteyksiä hyödyntävän opiskelun organisointi ja toteuttaminen on vaativaa. Moni asia voi olla uutta niin opettajalle kuin oppilaille ja opiskelijoille. Siksi on hyvä edetä askel kerrallaan ja luoda uudet, yksinkertaiset rutiinit. Käyttäkää rohkeasti teille tuttuja tapoja ja toistakaa toimivia menetelmiä.
 
3. Etänä opiskelevat lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia. Vastuu opetuksesta ja sen etenemisestä on opettajalla. Aikuiset huolehtivat turvallisista rutiineista ja oppimisympäristöistä sekä mahdollisuuksiensa mukaan siitä, että lapset ja nuoret opiskelevat. Ohjeista huoltajia heidän omasta roolistaan. Huoltajien on hyvä tietää opiskelun rutiinit ja viikon tavoitteet. Huoltaja tukee opiskelussa ja huolehtii myös siitä, että lapset syövät, lepäävät ja ulkoilevat mahdollisuuksien mukaan.

4. Luokaa yhdessä rutiinit ja aikataulut myös etäopetuksessa. Säilyttäkää mahdollisuuksien mukaan oppilaille ja opiskelijoille tutut toimintatavat.  

5. Ohjeistakaa selkeästi, mitä, missä, milloin ja miten tehdään – etänä annettavassa opetuksessa ohjeistamisen tärkeys korostuu. Antakaa esimerkiksi perusopetuksessa lyhyitä kirjallisia ohjeita, jotka tukevat oppilaiden itseohjautuvuutta. Puhutelkaa ohjeissa oppilaita ja käyttäkää aktiivia. Esimerkiksi: "Ota kuva puhelimellasi ja kirjoita siihen sopiva kuvateksti. Talleta kuva ja teksti tähän."

6. ​​​​​Opettaja, ole tavoitettavissa mutta muista pitää huolta omasta jaksamisestasi. Kerro, miten ja milloin sinuun saa yhteyden.  

7. Käyttäkää erilaisia työtapoja. Korvaava opiskelu voi olla 

  • oppilaan itsenäistä työskentelyä niin verkossa kuin kirjan tai tehtävien äärellä 
  • parityöskentelyä 
  • yhteisöllistä tiedonjakamista pilvipalvelussa tai viestittämällä 
  • reaaliaikaisia opetustuokioita (ryhmäpuhelu, Skype tms.)

8. Antakaa monipuolisia ja vaihtoehtoisia tehtäviä.  Esimerkiksi perusopetuksessa ei ole tarkoitus, että lapset istuvat koko päivän tietokoneella. Tehtäviä voi tehdä vaikkapa lukemalla, tutkimalla kotia tai lähiympäristöä, kirjoittamalla käsin, piirtämällä tai keskustelemalla vanhemman kanssa. Tuotokset voi sitten tallettaa koneelle opettajan tai koko ryhmän nähtäväksi.

9. Vuorovaikutus on tärkeää, joten luokaa sille paikkoja. On suositeltavaa käyttää yhteydenpidossa tuttuja välineitä, kuten oppimisalustaa. Verkkokeskustelut sopivat isommille ryhmille ja soveltuvat sosiaalisen median välineet pienemmille ryhmille tietosuoja ja ikärajat huomioiden. Pyrkikää huolehtimaan siitä, että keskustelu on rakentavaa ja asiallista. 

10. Niin oppilaat, opiskelijat kuin huoltajatkin tarvitsevat opastusta. Jos käytettävä ohjelma ei ole oppilaille tai opiskelijoille ennestään tuttu, tehkää ohjeet, ohjevideo tai käykää ohjeet läpi verkko-opetustuokiossa. Kertokaa, miten ja mistä saa apua esimerkiksi salasana- ja kirjautumisongelmiin.

11. Entä jos oppilaalla ei ole tietokonetta? Oppilaan kotona ei välttämättä ole tietokonetta – tai ainakaan niin montaa laitetta, että perheessä useampi lapsi voisi opiskella yhtä aikaa. Kaikilla ei myöskään ole tulostinta tai skanneria. Älypuhelimella voi tehdä paljon: ottaa kuvia, tehdä videoita, tutkia nettisivuja ja osallistua ryhmäpuheluihin tai muihin reaaliaikaisiin opetustuokioihin. On hyvä miettiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä tehtäviä – esimerkiksi kirjoittamalla, valokuvaamalla tai piirtämällä käsin. Huoltajia tulee myös ohjeistaa siitä, miten toimitaan ja mistä laitetta voi tiedustella, jos oppilaalla ei sellaista ole.

Listauksen lähteenä on käytetty muun muassa etäkoulu Kulkurin ohjeistuksia.

 

Neuvonta

Opetushallitus vastaa koronavirukseen liittyviin kysymyksiin osoitteessa info [at] oph.fi virka-aikana klo 8.00–16.00. Neuvonta on tarkoitettu koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille, kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatuksen toimijoille sekä kansainvälisissä hankkeissa mukana oleville organisaatioille ja henkilöille. Terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä ole yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin ja tutustu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuihin.
Takaisin ylös