Usein kysytyt kysymykset

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka ei perustu työsuhteeseen ja josta ei makseta palkkaa tai palkkiota, sovitaan koulutussopimuksella (Training agreement).

Ulkomaanjakson osalta koulutussopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan.

Kansainvälisten sopimuspohjien laadintaan on tehty englanninkieliset mallisisällöt, joilla yhdenmukaistetaan sopimuksia ja varmistetaan oikeiden termien käyttö. Kansainvälisten sopimusten tulee täyttää vähintään lain mukaiset minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Koulutussopimuksen yksi sopijaosapuoli on aina ulkomainen työpaikka, tämän lisäksi sopimuksen muihin tietoihin voidaan lisätä myös esim. ulkomainen yhteistyöoppilaitos. Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Koulutussopimukseen tulee asetuksen mukaan liittää (ulkomaan) koulutussopimusjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Tämän osan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

• suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
• vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
• keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
• työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
• mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan käyttää pohjana ja hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia Learning Agreement -pohjia Erasmus+ -ohjelmasta. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset. 
 

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. 

Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti arviointi voi olla vuosiluokilla 1-3 sanallista kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa. Vuosiluokilla 1-3 voidaan käyttää myös kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Numeroarviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta oppiaineesta on annettava vähintään hyväksytty tai hylätty -arvio. 

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan myös vuosiluokilla 1–3. Jokaisesta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se on osa oppiaineen arviointia. Myös sanallista arviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan myös päättää, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka perustuu työsuhteeseen ja josta maksetaan palkkaa tai palkkiota, sovitaan oppisopimuksella (Apprenticeship), mikäli oppisopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen.

Ulkomaanjakson osalta oppisopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan. Oppisopimuksen laadinnan tukena voi käyttää englanninkielisiä malliesimerkkejä sopimusten yhdenmukaisuuden ja oikeiden termien varmistamiseksi. Sopimuksen tulee täyttää lain minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa, että oppisopimusjakson osalta sopimuksessa sovitaan sovellettavasta työajasta, koeajan pituudesta sekä opiskelijan palkkauksen perusteista.

Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Opiskelijalle on mahdollisesti syytä muistuttaa jakson pituuden merkityksestä palkan verovelvollisuuteen/verovapauteen Suomessa (ns. 6 kuukauden sääntö).

Oppisopimukseen on liitettävä ulkomaanjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Liiteosassa tulee ilmetä ainakin:

• suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
• vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
• oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja
• keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
• työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
• mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi ulkomaanjaksolle käytettävää sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia oppimissopimuksia (Learning Agreement) Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset.

Mikäli kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, oppisopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

Päivitetty 18.10.2021

Opetuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Kouluissa tulee noudattaa tartuntatautilain säännöksiä väljyyden ylläpitämisestä (58 c §).  Tarpeettomia fyysisisiä lähikontakteja tulisi välttää. Opetuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta. Tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä tulee noudattaa.

Vapautuksen sijasta opetus tulisi ensisijaisesti järjestää siten, että tartuntariski on mahdollisimman vähäinen ja että kaikki, myös riskiryhmään kuuluvat, voivat osallistua opetukseen. Voidaan esimerkiksi järjestää opetusta ulkona, huolehtia etäisyyksien säilymisestä oppilaiden välillä ja välttää lähikontakteja sisältäviä liikuntamuotoja liikunnan tunneilla. Liikunnassa ja musiikissa yhteiskäytössä olevien työvälineiden puhdistamista käyttäjien välillä suositellaan. Välineet voivat olla oppilaalla myös henkilökohtaisessa käytössä.

Tilanteissa, joissa riskiryhmäläinen ei voi terveydellisistä syistä osallistua muille oppilaille järjestettyyn opetukseen, hänen opetuksensa voidaan järjestää vaihtoehtoisella tavalla. Hän voi esimerkiksi liikkua ulkona sisäliikunnan sijasta.  Tällaiset vähäiset poikkeamiset opetusjärjestelyissä eivät edellytä perusopetuslain 18 §:n mukaista päätöstä.

Perusopetuksen oppilaan tulee osallistua opetukseen, johon hänet on otettu, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (poissaolo). Jos opetusta ei voida muutoin turvallisesti järjestää, viimesijaisesti oppilas voidaan perusopetuslain 35 §:n mukaisella opetuksen järjestäjän päätöksellä vapauttaa tilapäisesti välttämättömistä osuuksista esimerkiksi liikunnan tai musiikin opetuksessa. Harkinnassa voidaan hyödyntää lääkärin lausuntoa oppilaan terveydentilasta.

Poissaoloista ja erityisistä opetusjärjestelyistä löytyy lisätietoa Opetushallituksen ohjeistuksesta Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot 1.8.2020 alkaen.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-oppilaalle-myontaa-laaka…

Päivitetty 18.10.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät retkien ja leirikoulujen järjestämisestä paikallisen epidemiatilanteen mukaan. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät. Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.

Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. 

Ulkomaille suuntautuvia matkoja harkittaessa tulisi huomioida viranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset sekä matkaan liittyvät riskit. Lisätietoja löydät ulkoministeriön ja Rajavartiolaitoksen sivuilta.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille

26.4.2021 lisäys retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta; täsmennys koulujen ulkopuolisten tilojen käytöstä

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

12.7.2021 päivitetty viranomaisten matkustusohjeita koskeva kohta

6.8. 2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-j…

Päivitetty 18.10.2021

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät kuvausten järjestämisestä. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tulee noudattaa tartuntatautilain säännöksiä väljyyyden ylläpitämisestä (58 c §). Kuvausten järjestämisessä kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan. Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.

Ryhmäkuvien osalta kuvauksen tarjoajilta voidaan kysyä uudenlaisia ratkaisuja ryhmäkuvien ottamiseen, kuten yksilökuvista digitaalisesti muodostettaviin ryhmäkuvakollaaseihin. Kukin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Jos sisätiloissa kuvataan, tulee kuvaajalla olla asianmukainen suojavarustus, jossa noudatetaan voimassa olevaa paikallista tai alueellista suositusta suojavarusteista, kuten maskeista.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia  opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-kuvauksia-jarjestaa-varh…

Päivitetty 18.10.2021

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Tämä koskee myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestettäviä retkiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät retkien järjestämisestä. Kukin varhaiskasvatuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Päiväkodeissa tulee noudattaa tartuntatautilain säännöksiä väljyyden ylläpitämisestä (58 c §) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät.  Retkillä kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan. Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. 

Luonnossa ja rakennetussa ympäristössä retkeily sekä ympäristön tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestettävät retket rikastavat pedagogista suunnittelua ja toimintaa. Retkeilyn avulla lapset saavat osallisuuden kokemuksia ja innostusta liikkumiseen. Retkeilyn aikana harjoitellaan myös turvallisen liikkumisen sääntöjä ja ryhmässä toimimista.  

Mikäli retkien toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on perusteltua toteuttaa ne soveltuvin osin THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen monialaiseen yhteistyöhön kuuluu myös yhteistyö kunnan eri palveluiden kanssa. Kunnissa on alettu järjestää kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kanssa erillisiä vierailu- tai toiminta-aikoja lapsiryhmille tai toimintaa on toteutettu ulkotiloissa tai virtuaalisina satuhetkinä. 

18.10. 2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia  opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-varhaiskasvatuksessa-ja-…

Julkaistu 18.10.2020

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Ensi sijassa työntekijän kannattaa työturvallisuutta koskevissa kysymyksissään kääntyä esihenkilönsä tai varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän puoleen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon.

Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta. Ohjeessa keskitytään ehkäisemään työntekijöiden altistumista ja annetaan toimintaohjeita työnantajalle. Sitä voidaan käyttää soveltuvin osin paikallisesti tai alueellisesti päätettävin tavoin.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen työnantajia koskevat myös Työterveyslaitoksen yleiset ohjeet työnantajalle koronavirusepidemiaan varautumiseksi.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat antaneet suosituksia, ohjeita ja UKK-vastauksia turvallisen varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja opiskelun järjestämiseksi. 

Opetushallituksen Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja koronavirus -koontisivulta löytyy tietoa, tukimateriaalia ja UKK-vastauksia erilaisiin koronavirusepidemian aiheuttamiin tilanteisiin. Materiaalit perustuvat THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksiin ja ohjeisiin.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/millaisia-ohjeita-paivakodeille-ja…

Päivitetty 18.10.2021

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät juhlien järjestämisestä. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tulee noudattaa tartuntatautilain säännöksiä väljyyden ylläpitämisestä (58 c §). Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Lisäksi tulee huomioida alueelliset ja paikalliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia ohjelmapolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet suositukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana .

3.5.2021 päivitetty tarkennettua hygieniasuositusta.

9.2.2021 laajennettu koskemaan muitakin kuin loppuvuoden juhlia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-koronavirusaikana-jarjes…

Tarkistettu 18.10.2021

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPS-perusteet 2014) uudistettu luku 6 on otettu kouluissa käyttöön 1.8.2020. Lähtökohtana on, että oppilaan arviointi toteutetaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen yhteydessä OPS-perusteiden oppimisen arviointia koskevien määräysten ja muiden linjausten mukaan. Oppilaan arviointi kohdistuu tällöinkin paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelman perusteet antavat arvioinnille yhteisen raamin, jolla voidaan varmistaa arvioinnin osalta riittävä yhdenvertaisuus. Perusteet kuitenkin nykyisellään mahdollistavat oppilaskohtaisen jouston, mitä poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana  tarvitaan.

18.10.2021 lisätty maininta  OPS-perusteiden uudistetusta luvusta 6 sekä linkki sitä koskevalle sivulle

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-oppilaan-oppimista-ja-osaami…