Usein kysytyt kysymykset

Vaikka pienet lapset eivät toistaiseksi kuulu koronarokotettavien joukkoon, lähes kaikki heistä ovat saaneet rokotteita ja rokottaminen on heille aiheena tuttu. Aiheen ajankohtaisuus ja sen esillä olo esimerkiksi mediassa herättää myös lasten mielenkiinnon ja joskus jopa pelkoakin, joten rokotusten käsittely voi nousta lapsiryhmässä esille. 

Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden periaatteena on, että erityisesti ne asiat, jotka kiinnostavat ja mietityttävät lapsia, voivat olla yhteisen toiminnan ja tutkimisen pohjana. On tärkeää, että lapset saavat vastauksia kysymyksiinsä ja heidän kanssaan voidaan pohtia esimerkiksi sitä, miksi rokotteita annetaan. Koronaa, rokottamista ja lääkärillä käyntiä käsitellään varhaiskasvatuksessa usein myös leikin, lastenkirjojen ja draaman keinoin.  

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-varhaiskasvatuksessa-tai-esi…

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan koronarokotetta tarjotaan Suomessa tällä hetkellä kaikille 16 vuotta täyttäneille. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotukset 16–19-vuotilaille käynnistyvät alustavien alueellisten aikataulujen mukaan kesän tai alkusyksyn aikana. 12–15-vuotiaiden mahdollisesta rokottamisesta tämän jälkeen päätetään Suomessa myöhemmin. Rokotuksia on hyvä käsitellä perusopetuksen viidennestä vuosiluokasta alkaen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa vielä ennen kevätlukukauden 2021 päättymistä.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Voi esimerkiksi olla, että terveystieto-oppiainetta ei meneillään olevassa jaksossa opeteta, vaan aihetta joudutaan käsittelemään muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.  Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 3–6 perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).   Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan…

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa.  

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta oppiaineesta on annettava vähintään hyväksytty tai hylätty -arvio. 

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan myös vuosiluokilla 1–3. Jokaisesta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se on osa oppiaineen arviointia. Myös sanallista arviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan myös päättää, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

Päivitetty 3.5.2021

Juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (4.8.2020). Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä: henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia ohjelmapolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.

3.5.2021 päivitetty tarkennettua hygieniasuositusta.

9.2.2021 laajennettu koskemaan muitakin kuin loppuvuoden juhlia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-koronavirusaikana-jarjes…

Tartuntatautilain 58 c § sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hygieniasuosituksen mukaan riittävä väljyys lähikontaktien välttämiseksi tulisi turvata tilajärjestelyillä. Voimakasta äänenkäyttöä voi sisältyä esimerkiksi laulamiseen ja draamaharjoituksiin. Voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat ja opiskelijat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä toteuttaa toimintaa niin, että voimakkaaseen äänenkäyttöön koronavirustartuntaan liittyviä riskejä minimoidaan. Lisäksi tulisi huomioida alueelliset ja paikalliset määräykset, ohjeet ja suositukset esimerkiksi maskien käytöstä.

Kuorolaulua voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että koko ryhmä on etänä, etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä eli hybridinä tai lähiopetuksena pienemmissä ryhmissä koulutusmuodon erityispiirteet huomioiden. Ulkotiloja voidaan lisäksi hyödyntää pedagogisesti toimivalla tavalla.

Perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden. Koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan takia joitain musiikin opetussisältöjä tai -menetelmiä ei voidakaan kaikilta osin toteuttaa.

Lukiokoulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Näissäkin tapauksissa on riittäviin etäisyyksiin pyrittävä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Vapaassa sivistystyössä henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, pystyykö se järjestämään voimakasta äänenkäyttöä vaativan toimintansa tartuntatautilain 58 c §:n sekä THL ja OKM hygieniasuosituksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää voimakasta äänenkäyttöä vaativan toiminnan keskeyttämistä toistaiseksi tai sen järjestämisestä vaihtoehtoisin keinoin.

Taiteen perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa alle 12-vuotiaat oppilaat tulee sijoittaa mahdollisimman väljästi. Taiteen perusopetuksen toiminta yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa toteutetaan siten, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-laulaminen-ja-muu-voimakas-a…

Keskustelu koulu- ja opetuksen järjestäjän tasolla

Jos oppilaan huoltaja tai oppilas on tyytymätön koulun tai opettajan toimintaan, ensisijaisena keinona vaikuttaa asiaan on keskustelu opettajan kanssa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin tai koulutuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistysvirastoon. Useisiin asioihin voidaan vaikuttaa koulun ja kodin välisellä avoimella vuorovaikutuksella.

Oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon

Lainsäädännön mukaan useimpiin oppilasta koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaussa noudatetaan lakiin kirjattuja määräaikoja ja menettelysäännöksiä. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Seuraavista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastoon:
1.Oppilaaksi ottaminen
2.Oikeus saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
3.Erityisen tuen järjestäminen
4.Erityiset opetusjärjestelyt
5.Pidennetty oppivelvollisuus
6.Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta

Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Seuraavista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen:
1.Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus
2.Oppilaan määräaikainen erottaminen
3.Opetuksen maksuttomuus
4.Koulumatkat
5.Majoitus
6.Koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito

Aluehallintoviraston päätöksestä on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Muutoksenhaku oppilaan arviointia koskevaan päätökseen

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta.

Muut oikeussuojakeinot

Jokaisella on oikeus kannella koulujen tai niissä toimivien virkamiesten tai muiden julkista valtaa käyttävien toiminnasta aluehallintovirastolle tai ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu voi kohdistua myös sellaiseen toimintaan, josta ei tehdä muutoksenhaun piiriin kuuluvaa hallintopäätöstä, kuten opettajan opetustyöhön tai oppilaiden opetusryhmiin jakamiseen.

Opetushallituksen toimivalta vaikuttaa opetuksen järjestämiseen

Opetushallitus ei valvo opetuksen järjestäjien toimintaa, eikä se ole toimivaltainen käsittelemään ja puuttumaan yksittäisten koulujen tai opettajien toimintaan. Opetushallitus vastaa paikallisten opetussuunnitelmien perusteena olevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisesta ja koulutuksen yleisestä seurannasta ja kehittämisestä. Opetushallitus jakaa yleisesti informaatiota koulutuksesta ja opetuksesta erilaisten ohjeiden ja muun materiaalin avulla sekä antaa neuvoja ja opastusta sen toimialaan kuuluvissa asioissa muulla tavoin.

Sovellettava lainsäädäntö
Perusopetuslaki 42, 42 a, 42 b, 42 c, 42 d, 42 e ja 42 f §

Katso myös 
Lapsi tai nuori voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle (OIkeusasiamies.fi)

Asiasanat

valittaminen, muutoksenhaku

Päivitetty 26.4.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia ei voida huomioida. Lisäksi opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Koulun ulkopuolisia tiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Lisäksi vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa.

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ja leirikoulun ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Lähikontaktien välttäminen on syytä huomioida myös mahdollisia majoituksia järjestettäessä. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat yöpyvät kotonaan.

THL antoi 2.2.2021 oppilaitoksille suosituksen Suomeen tai Suomesta ulkomaille suuntautuvan lyhytaikaisen opiskelijavaihdon tilapäisestä keskeyttämisestä koronatilanteen takia. Lyhytaikaisella opiskelijavaihdolla tarkoitetaan lyhyitä intensiivikursseja, kieli- ja kulttuurivaihtoja, retkiä ja leirikouluja sekä muita lukukautta lyhyempiä vaihtojaksoja. Suositus koskee uusia, suosituksenantopäivän jälkeen alkavia vaihtoja. Täyden lukukauden tai lukuvuoden kestäviä vaihtojaksoja Suomeen voidaan järjestää turvallisuusohjeet huomioiden.

Ulkoministeriön antaman yleissuosituksen mukaan koronaviruspandemian takia tulee välttää tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Poikkeuksena tähän ovat maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulorajoitukset ja siten omaehtoisen karanteenin suosituksen. Tilannetta voi seurata ulkoministeriön matkustustiedotteista.

26.4.2021 lisäys retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta; täsmennys koulujen ulkopuolisten tilojen käytöstä

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-j…

Oppilaitokset, korkeakoulut ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta sekä sopivat kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvistä toimenpiteistä yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa. Toiminnassa tulee seurata ja noudattaa koronaan liittyvää viranomaisohjeistusta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi 2.2.2021 oppilaitoksille suosituksen Suomeen tai Suomesta ulkomaille suuntautuvan lyhytaikaisen opiskelijavaihdon tilapäisestä keskeyttämisestä koronatilanteen takia. Lyhytaikaisella opiskelijavaihdolla tarkoitetaan lyhyitä intensiivikursseja, kieli- ja kulttuurivaihtoja, retkiä ja leirikouluja sekä muita lukukautta lyhyempiä vaihtojaksoja. Suositus koskee uusia, suosituksenantopäivän jälkeen alkavia vaihtoja.

Suosituksen mukaan täyden lukukauden tai -vuoden mittaisia opiskelijavaihtoja voidaan edelleen toteuttaa turvallisuusohjeet huomioiden.

Lisätietoja saa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön koronaan liittyvistä UKK-vastauksista korkeakoulutukselle ja tutkimukselle:

• Miten koronavirus vaikuttaa EU:n Erasmus-opiskelijavaihtoihin tai Suomessa opiskelevien kv. tutkinto-opiskelijoiden tilanteeseen?
• Voiko opiskelijavaihtoja järjestää koronaepidemian aikana?

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-korona-vaikuttaa-opiskelijav…

On. Karanteeni ja eristys ovat tartuntatautilääkärin viranomaispäätöksiä. Henkilö voi olla eristyksessä sairaalassa tai kotona. Tartuntatautilain mukaan karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. Oppilaiden yhdenvertainen oikeus opetukseen tulee siten turvata mahdollisimman täysimääräisesti. 

Karanteenin ja eristyksen aikana oppilaalla on oikeus 

• opetukseen
• maksuttomiin laitteisiin, materiaaleihin ja yhteyksiin
• oppimisen tukeen
• oppilashuoltopalveluihin
• opetuksen järjestäjän järjestämiin aterioihin tai ruokatarvikekassiin. 

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi vointinsa mukaan osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa.

Karanteenin ja eristyksen aikana opetus voidaan järjestää etäopetuksena perusopetuslain 18 §:ssä säädetyin erityisin opetusjärjestelyin. Tätä koskeva päätös voidaan tehdä enintään tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi. Erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. 

Omaehtoinen karanteeni perustuu vapaaehtoisuuteen. Oppilas voi esimerkiksi olla poissa koulusta odottamassa koronatestin tulosta tai koulussa tapahtuneeseen altistukseen perustuvaa tartunnanjäljityksen yhteydenottoa. Koulu päättää, miten oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa oppilaille tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa siitä, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee ulkomailta palaavalle perusopetuksen oppilaalle omaehtoista karanteenia, jos saavutaan maista, joiden kohdalla karanteenisuositus on voimassa. Myös omaehtoisen karanteenin ajaksi oppilaalle voidaan tehdä perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-karanteenin-ja-eristyksen-aik…

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta [13].