Usein kysytyt kysymykset

Palvelun käyttäminen ei vaikuta oppilaitoksen tai sen ylläpitäjän valtionosuusrahoitukseen.

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. 

Maahanmuuttotaustaisen oppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta. 

Jos oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai paikallisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita on rajattu, osaamisen arviointi tapahtuu suhteessa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). 

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan arviointi on sanallista, myös päättöarvioinnissa.

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan vuosiluokilla 1–3. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti arviointi voi olla vuosiluokilla 1-3 sanallista kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa. Vuosiluokilla 1-3 voidaan käyttää myös kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Numeroarviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta sanallisesti arvioidusta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Sanallista arviota voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan päättää vuosiluokilla 1-3, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milloin-ja-miten-annetaan-sanallinen-arviointi

Rakentamisen säännellyissä ammateissa toimivaltaisia viranomaisia ovat ympäristöministeriö ja sen valtuuttamat toimielimet. Jos haet pätevyyttä tällaiseen tehtävään, et tarvitse erillistä päätöstä Opetushallitukselta.

Lisätietoa rakentamislaista, rakennetun ympäristön säännellyistä ammateista ja kelpoisuuden toteamisesta saat ympäristöministeriöstä.

Säännellyt ammatit Suomessa (rakennettu ympäristö)

Tiedot maksuista on julkaistu verkkosivullamme

Opetushallitus ei tee päätöksiä arkkitehdin pätevyydestä. Opetushallitus tai alakohtainen toimivaltainen viranomainen voi tehdä päätöksiä ulkomaisen tutkinnon tuottamasta pätevyydestä sellaisiin tehtäviin, joihin on lainsäädännössä määritelty kelpoisuusvaatimus. Näitä tehtäviä kutsutaan säännellyiksi ammateiksi. Arkkitehti ei ole säännelty ammatti Suomessa.

Vaikka arkkitehti ei ole säännelty ammatti, Suomessa on muita säänneltyjä rakennussuunnittelun tehtäviä. Pätevyyden näihin tehtäviin myöntää ympäristöministeriö tai sen valtuuttama toimielin. Jos haet pätevyyttä rakennussuunnittelun tehtävään, et tarvitse erillistä päätöstä Opetushallitukselta.

Säännellyt ammatit Suomessa (rakennettu ympäristö)

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä päättää linjaukset ja menettelytavat.  

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Ulkomaanjaksoa suunniteltaessa pohditaan myös, onko opiskelijan mahdollista osoittaa osaamisensa ulkomaisella työpaikalla. Henkilökohtaistamiskeskustelussa laaditaan HOKSiin suunnitelma ulkomailla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta sekä näytöstä. Jos HOKSiin on kirjattu, että näyttö tai näytöt tehdään kohdemaassa, se tehdään ammatillisen koulutuksen säädösten mukaan. Osaamisen arvioinnin toteuttavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Vähintään toisen arvioijista tulee olla paikalla yksittäisessä näytössä. Ulkomailla voi hankkia myös pelkkää osaamista ja näyttö voi olla Suomessa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tarkastaa työpaikan soveltuvuus liittyen suoritettavan tutkinnon perusteisiin ja perehdyttää arvioijat tehtävään. Työpaikan edustajan arviointiosaamisen varmistamisen ja perehdyttämisen voi tehdä myös vastaanottava oppilaitos yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti (ECVET). Mikäli tämä ei toteudu, on lähettävän oppilaitoksen varmistettava, että työpaikkaohjaajalla on tarvittava arviointiosaaminen. Arvioijien perehdyttämiseen voi myös hyödyntää henkilöstöliikkuvuuksia.

Näyttöympäristö tulee valita siten, että se mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittamisen. Jos kuitenkin jokin ammattitaitovaatimus jää osoittamatta tietyssä tilanteessa tai näyttöympäristössä, opiskelija voi täydentää osaamistaan muilla tavoin, jotta osaaminen voidaan arvioida kattavasti. Näytössä osoitetun osaamisen täydentäminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. 

Mikäli opiskelijan kanssa on henkilökohtaisesti sovittu osaamisen kehittämisestä ja arvioinnista ulkomaanjakson aikana, voi opiskelija osoittaa osaamistaan myös kohdemaassa olevalla työpaikalla muulla kuin tutkintokielellä. 

Koulutuksen järjestäjän tulee silloin suunnitella opiskelijan arviointi niin, että myös ulkomailla suoritettavan tutkinnon osan osalta voidaan varmistua opiskelijan kielitaidosta tutkintokielessä. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee ja sopii edeltä käsin opiskelijan kanssa siitä, millä tavoin kielitaidon arviointi tapahtuu kotimaassa tehtävillä näytöillä tai näyttöjä täydentämällä muulla arvioinnilla. 

Tarkempaa ohjeistusta opaslehtisessä ePerusteet-palvelussa:

S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti.

Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Oppilaan tilannetta ja tulevia ei helpoteta sillä, että hänelle annetaan päättöarvosana, joka ei vastaa hänen osaamistaan. Ahkeruus ja yritteliäisyys sisältyvät työskentelyn arviointiin, mutta jos oppilaan suomen kielen taito on vähäistä, arvosana jää alhaiseksi työskentelystä huolimatta. S2-oppimäärässä päättöarvosanan tulee antaa todenmukainen kuva oppilaan suomen kielestä kielitaidon eri osa-alueilla. Myös muiden oppiaineiden päättöarvioinnissa oppilaan suomen kielen osaamisella on merkitystä, sillä oppiaineen osaaminen edellyttää perehtymistä oppiaineelle ominaisiin kielenkäyttötapoihin ja tiedonalan kieleen. Päättöarvioinnin kriteereitä tulkittaessa on arvioitava, missä määrin esimerkiksi tyydyttävän kriteerin eli arvosanan 7 saavuttaminen edellyttää osaamisen osoittamista suomen kielellä. Päättöarviointiin pätee kuitenkin sama periaate kuin arvioinnissa muutoinkin, eli oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä tulee ottaa arvioinnissa huomioon. (Katriina Rapatti 2023. Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta yläkouluun siirtyvän oppilaan arviointi. Teoksessa Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi, toim. Katri Kuukka, Katriina Rapatti ja Nina Reiman, s. 114–118, Opetushallitus.) 

Lisätietoa S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan arvioinnista saa em. teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa

Voidaanko tulkita siten, että osaamisen arvioinnissa ei tarvita allekirjoituksia, kunhan arviointiprosessiin ovat osallistuneet laissa ja asetuksessa määritellyt henkilöt ja heidän nimensä mainitaan? Onko osaamisen tunnustamisessa ja arviointipäätöksen tekemisessä kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Vastaus kysymykseen löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä: Ammatillisesta koulutuksesta usein kysyttyä - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.