Usein kysytyt kysymykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa verkkosivuillaan, että terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla kerrotaan, että opiskeluhuollon palveluiden eli kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, kuraattorin ja psykologin työpanos tarvitaan oppilaiden, vanhempien ja opettajien tueksi perusopetuksen koulujen palatessa lähiopetukseen. Opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi myös yksittäisten oppilaiden kuntoutus- ja terapiapalveluja voidaan toteuttaa koulun tiloissa, kuten ennen etäopetukseen siirtymistä.

Oppilashuollon palvelut järjestetään siten, että oppilaat voivat itse hakeutua palveluihin helposti ja opettajilla on mahdollisuus konsultoida palvelujen asiantuntijoita matalalla kynnyksellä. Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ja kuntoutus- ja terapiapalveluista vastaavat ammattilaiset voivat tarpeen mukaan siirtyä työtehtäviinsä koululta toiselle.

Oppilashuolto-, kuntoutus- ja terapiapalveluja järjestettäessä huomioidaan hygieniaohjeet.

Koulutuksen järjestäjän päättää todistuksen antamisprosessista. Todistus annetaan sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tavoitteen mukaisen tutkinnon tai tutkinnon osat. Todistus päivätään allekirjoituspäivälle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaan omia leluja ei toistaiseksi tuoda varhaiskasvatukseen. 

Lapselle voi kuitenkin olla tärkeää tuoda mukanaan turvallisuutta tuova unilelu päiväunia varten. Myös jotkut muut henkilökohtaiset tavarat voivat olla välttämättömiä – kuten esimerkiksi aurinkorasva tai aurinkolasit. Tällaisia tavaroita voi hygieniavaatimuksia noudattaen tuoda varhaiskasvatukseen ohjeesta huolimatta. Niitä ei kuitenkaan voi kuljettaa edestakaisin kodin ja varhaiskasvatuksen välillä.

Jos unilelu tai muita lapsen henkilökohtaisia tavaroita tuodaan varhaiskasvatukseen, huoltajan tulee huolehtia, että ne ovat puhtaita. Tavaroiden säilyttämisessä on otettava huomioon hygieniasäännökset esimerkiksi niin, että unilelut säilytetään lepohuoneessa ja muut tavarat lapsen lokerossa. Tästä on hyvä myös keskustella lasten kanssa niin, että he ymmärtävät, miksi päiväkodin unilelua ei saa viedä kotiin.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi järjestää työpaikalla tapahtuvaa koulutusta joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen edellytysten varmistaminen ja lainsäädännön mukaisten sopimusten laadinta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja siinä maksetaan palkkaa. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. 

Koulutuksen järjestäjä arvioi koulutustyöpaikan soveltuvuuden ottaen huomioon tutkinnon perusteiden tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiset opiskelijan yksilölliset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että koulutustyöpaikalta löytyy tavoitteelliseen opiskeluun

• riittävä tuotanto- ja palvelutoiminta
• tarpeelliset työvälineet
• ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. 

Koulutustyöpaikan henkilöstöstä tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opiskelijalla on turvallinen opiskeluympäristö. Koulutussopimustyöpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai koulutukseen liittyvän työn kyseessä ollessa koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy malli koulutussopimukselle. Sopimukseen tulisi voida merkitä koulutussopimustyöpaikan Y-tunnus.

Jos oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, henkilökohtaistamisen yhteydessä voidaan sopia myös muusta osaamisen hankkimisesta työpaikalla. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Koulutuksen järjestäjälle ei tältä ajalta kerry opiskelijasta perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijilla tulee olla riittävä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään. Esimerkiksi opiskelijan vanhempi tai muu läheinen ei voi olla arvioijana.

(Päivitetty 15.5.2020)

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma tai opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Kun koulutusta järjestetään etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna, ei opiskelijoilla ole oikeutta maksuttomaan ateriaan eikä koulutuksen järjestäjällä ole velvollisuutta sellaista tarjota.

Koulutussopimuksen aikana koulutuksen järjestäjä korvaa päivittäisen ruokailun opiskelijalle rahallisesti, jos ruokailua ei muulla tavoin voida järjestää.

Opiskelijaravintolaa tai muita ruokailutiloja voi käyttää porrastetusti. Ruokailun aikana tulee olla mahdollisuus välttää lähikontaktia ja säilyttää 1–2 metrin turvaväli muihin ruokailijoihin. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.
 

Työpaikalla järjestettävää koulutusta suositellaan jatkettavaksi, jos se on työpaikan puolesta mahdollista ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat, että työympäristö on turvallinen opiskelijalle. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelua ja työpaikan turvallisuutta koskevasta tiedonvaihdosta työpaikkojen kanssa. 

Entä jos työpaikka on suljettu?

Tavoitteena on, että opiskelijan opinnot jatkuisivat ilman tarpeettomia viivästyksiä myös silloin, kun opiskelua työpaikalla ei voi jatkaa. Opiskelijan kanssa sovitaan henkilökohtaisesti vaihtoehtoisista osaamisen hankintatavoista sekä osaamisen osoittamisesta. Suunnitelmat kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Osaamisen hankkiminen

Jos opiskelu työpaikalla keskeytyy, koulutuksen järjestäjän tulee suunnitella yhdessä opiskelijan kanssa vaihtoehtoisia tapoja osaamisen hankkimiseen. Opiskelijan tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Tilalle voidaan sopia esimerkiksi etäopiskeluun soveltuvia kokonaisuuksia. 

Myös uusissa opetusjärjestelyissä täytyy varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemaansa ohjauksen ja tuen. Opetus- ja ohjausjärjestelyissä on huomioitava erityisesti ne opiskelijat, jotka eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti tai hyödyntämään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tai verkkoyhteyksiä.

Jos työpaikalla järjestettävää koulutusta on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan ilman, että se viivästyttää kohtuuttomasti opiskelijan valmistumista, voidaan sopia työnantajan kanssa uudesta ajankohdasta. 

Osaamisen osoittaminen (näytöt)

Näytöt voidaan perustelluista syistä järjestää myös muualla kuin työpaikalla, kuten simuloiduissa ympäristöissä tai oppilaitoksen työelämälähtöisissä opetusympäristöissä. Näytön arviointia on mahdollista täydentää muulla osaamisen arvioinnilla, joka tehdään tutkinnon perusteissa määrättyjen ammattitaidon osoittamistapojen puitteissa.

Omia opintoja koskevissa kysymyksissä kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä omaan ammatilliseen oppilaitokseen. 

(Päivitetty 7.5.2020)

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on joustava järjestely, joka mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. 

VSOP-järjestelyä voidaan hyödyntää, jos siitä on määräys paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli määräystä ei ole, oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.  Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat.  Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai kunnes hän eroaa koulusta.

VSOP-päätöksen voi tehdä oppilaalle riippumatta siitä, millaista tukea hän saa: vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. VSOP-päätöstä ei tehdä niille oppilaille, joiden opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain. 
 

Tässä ei ole eroa normaaliolosuhteisiin. Oppilasta ei voida rankaista arvioinnissa sairauspoissaoloista, vaan näiden suhteen toimitaan kuten normaalioloissa. Luvattomiin poissaoloihin tulee puuttua koulujen normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollolliset toimenpiteet on aina otettava osaksi tilanteita, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Korona-viruksen vaikutuksia opiskelijavalintoihin ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen yhteishauissa seurataan Opintopolussa.