Usein kysytyt kysymykset

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Lisätietoa kotiopetuksesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus

Sovellettava lainsäädäntö
Oppivelvollisuuslaki 9 §
Perusopetuslaki 25 § ja 26 § 

Päivitetty 9.2.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät työ- ja loma-ajoista, kuten joulu- tai hiihtoloman pituudesta. Perusopetuksen lukuvuodessa tulee perusopetuslain mukaan olla 190 työpäivää, joten loman pidentäminen suunnitellusta edellyttää, että lukukaudelle lisätään vastaavasti työpäiviä. Perusopetuksessa lukuvuoden koulutyö päätetään perusopetusasetuksen mukaan viikon 22 viimeinen arkipäivä. Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa työ- ja loma-ajoista ei säädetä tarkemmin.  

Muutokset työaikoihin kirjataan koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelmiin tai niitä vastaaviin suunnitelmiin ja muutoksista tulee ilmoittaa oppilaille ja opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Muutoksista tulee kuulla myös henkilöstöä.

9.2.2021 laajennettiin koskemaan myös muita kuin joululomia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-koulujen-ja-oppilaitosten-lo…

Mobility Tool+ -alustaa käytät jokaisen liikkuvuusjakson kirjaamiseen, ja teet siellä myös loppuraportin.

Päivitetty 6.4.2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Oikeuskansleri on terveysturvallisuusohjeiden noudattamista ja seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta koskevassa ratkaisussaan 3.2.2022 (OKV 2733/70/2021) katsonut, että tartuntariskien välttämiseksi koulutuksen järjestäjien tulisi toimia laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa erityisesti ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun, mutta myös tilojen väljyyteen ja kuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä. Käytännössä ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun liittyvissä järjestelyissä yhteistyötä tulisi tehdä teknisten asiantuntijoiden kanssa ja koulukuljetuksissa kuljetuksen järjestäjien kanssa. Väljyyteen liittyvissä järjestelyissä tulisi lisäksi tehdä yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien toimijoiden kanssa.

6.4.2022 lisätty tekstin viimeinen kappale oikeuskanslerin ratkaisusta

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-…

Päivitetty 6.4.2022

Taiteen perusopetus on opetustointa, jota koskevat täydentävänä myös harrastustoiminnan kansalliset ohjeet. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. (laki taiteen perusopetuksesta, 1 §)

Taiteen perusopetusta voidaan järjestää musiikkioppilaitoksissa, muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa tai muulla tavoin (laki taiteen perusopetuksesta, 2 § 3 momentti). Taiteen perusopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita.

Tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n perusteella tilojen hallinnasta vastaavan taiteen perusopetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksessa toimivilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja että heille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet. Taiteen perusopetuksen järjestäjän vastuulla on myös tehostaa tilojen ja pintojen puhdistamista sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään. Lisäksi oleskelu oppilaitoksessa tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista.

Koska taiteen perusopetus kytkeytyy toiminnan luonteen kautta usein kuitenkin myös harrastustoimintaan, on toiminnan järjestämisessä huomioitava lisäksi viranomaisten antamat ohjeet harrastustoiminnan järjestämisestä. Ohjeet ovat suositusluontoisia. Viime kädessä taiteen perusopetuksen terveysturvallinen järjestäminen on toiminnan järjestäjän vastuulla. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa antaneet 30.8.2021 suosituksia lasten ja nuorten harrastustoiminnan terveysturvallisesta järjestämisestä.  Niiden noudattamista suositellaan taiteen perusopetuksen ryhmäopetusta järjestettäessä. 

Kunta tai usean kunnan alueella aluehallintovirasto voi tartuntatautilain 58 d §:n nojalla päättää, että yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö järjestetään siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tällaista päätöstä ei kuitenkaan sovelleta oppilaitosten toimintaan. Taiteen perusopetuksen järjestäjät ovat lähes poikkeuksetta oppilaitoksia, joten edellä tarkoitettu kunnan tai aluehallintoviraston päätös ei koske taiteen perusopetusta. Asiaan ei vaikuta se, järjestääkö oppilaitos taiteen perusopetusta omissa tiloissaan vai esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, senioritalossa, oppimiskeskuksessa tai kansalaisopistossa.

Päivitetty 8.9.2021 vastaamaan OKM:n ja THL:n suositusta lasten ja nuorten harrastustoiminnan terveysturvallisesta järjestämisestä

6.4.2022 poistettu tarpeeton virke vanhoista suosituksista, jonka 30.8.2021 annettu suositus korvaa

Suora linkki tähän UKK-vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/sovelletaanko-taiteen-perusopetuks…

Teksti tarkastettu 28.3.2022

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppivelvollisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan myös aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. 

Silloin kun lukion ja ammatillisen koulutuksen opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole. Halutessaan koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin tällöinkin tarjota ateriaedun. 

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus aterian tarjoamiseen ei koske myöskään tartuntatautilain mukaisessa karanteenissa tai eristyksessä olevaa opiskelijaa. Tartuntatautilain 68 §:n mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä karanteeniin määrätylle asianmukainen karanteenipaikka ja huolehdittava myös karanteeniin määrätyn ruokahuollosta. Opiskelija voidaan näin ollen ohjata kääntymään oman kuntansa puoleen ruokahuoltoa koskevassa asiassa. Oppivelvollisuusuudistus ei tuonut tähän muutoksia.

Oppivelvollisuusuudistuksen myötä oikeus maksuttomaan ateriaan laajeni 1.8.2021 koskemaan myös oppivelvollisuuttaan päätoimisessa ammattitutkintokoulutuksessa suorittavaa opiskelijaa. Valmentava koulutus muuttuu 1.8.2022 lukien tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi, josta säädetään tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020), sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaksi koulutukseksi.  

Opiskelijaravintolaa tai muita ruokailutiloja voi käyttää esimerkiksi porrastetusti, jotta voidaan välttää tarpeetonta lähikontaktia ja pitää riittävä väljyys. Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n ja muiden viranomaisten antamien määräysten, ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.

15.10. päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille

27.9.2021 Muokattu etäopetustilannetta koskevaa kappaletta.

Suora linkki tähän vastaukseen:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-lukiokoulutuksen-tai-ammatill…

Päivitetty 6.4.2022

Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan oppituntien ulkopuolista koulun työsuunnitelmaan sisältyvää perusopetuslain 47 §:n mukaista toimintaa. Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisen tavoista. 

Toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä. Jos oppilaat ovat etäopetuksessa, heille ei järjestetä myöskään kerhotoimintaa lähitoimintana. 

Opetuksen järjestäjä vastaa kerhotoiminnan turvallisuudesta. Kerhotoiminta on järjestettävä siten, että väljyys-, etäisyys- ja hygieniasäännöksiä noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja heille annetaan ohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamisesta ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytännöistä.

Säännösten ja suositusten mukaan tarpeettomia lähikontakteja vältetään ja toiminnassa noudatetaan tartuntoja ehkäisevää hygieniaa. Lasten oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta. Kerhotoiminnan osalta voidaan soveltaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjeistusta. 

Kerhotoimintaan osallistuville lapsille voidaan tarjota välipala. Välipalan valmistuksessa ja tarjoilussa huomioidaan yleinen hygienia, ateriointi rauhallisissa ja pienissä ryhmissä sekä tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Hygieniaan liittyviä ohjeita löytyy Opetushallituksen kouluruokailujen järjestämistä koskevasta ohjeesta.

Viestinnässä voidaan käyttää myös sähköisiä yhteydenpitovälineitä. On tärkeää huomioida myös eri kieliryhmiin kuuluvat huoltajat. 

Oppilaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseksi kerhoja voidaan järjestää myös etänä opetuksen järjestäjän mahdollisuuksien mukaan. Opetushallituksen myöntämää valtionavustusta koulujen kerhotoimintaan voidaan käyttää myös etäkerhojen järjestämiseen. Tarvittaessa opetuksen järjestäjä voi tehdä paikallisen päätöksen kerhotoiminnan keskeyttämisestä välttämättömäksi katsomakseen ajaksi.

Koulujen tiloissa järjestetään myös erilaista harrastustoimintaa, jota koskevat THL:n ja OKM:n ohjeet ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä.

15.10.2021 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n 12.10.2021 antamia suosituksia

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koulun-kerhotoiminta-jarjest…

Päivitetty 30.12.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 1.3.2022antaman suositusten mukaan isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät. Koulun ulkopuolisia tiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. 

Perusopetuksessa kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa porrastamaan opetusta kouluissa mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään opetusryhmät erillään. 

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ja leirikoulun ohjelma ja majoitus suunnitellaan niin, että voidaan välttää lähikontakteja muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat ja opiskelijat yöpyvät kotonaan.

Ulkomaille suuntautuvia matkoja harkittaessa tulisi huomioida Suomen ja kohdemaan viranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset sekä matkaan liittyvät riskit. Lisätietoja löydät ulkoministeriön ja Rajavartiolaitoksen sivuilta.

29.12.2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12.2021 antamaa suositusta.

18.10.2021 päivitetty päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille

26.4.2021 lisäys retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta; täsmennys koulujen ulkopuolisten tilojen käytöstä

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

12.7.2021 päivitetty viranomaisten matkustusohjeita koskeva kohta

6.8. 2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-j…

Päivitetty 6.4.2022

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä. Tämä koskee myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestettäviä retkiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä järjestää.  Kukin varhaiskasvatuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 1.3.2022 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan väljyys- ja hygieniatekijät.  Lisäksi kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa pitämään varhaiskasvatusryhmät erillään. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia mahdollisimman paljon saman lapsiryhmän kanssa. 

Retkiä voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa.

Luonnossa ja rakennetussa ympäristössä retkeily sekä ympäristön tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestettävät retket rikastavat pedagogista suunnittelua ja toimintaa. Retkeilyn avulla lapset saavat osallisuuden kokemuksia ja innostusta liikkumiseen. Retkeilyn aikana harjoitellaan myös turvallisen liikkumisen sääntöjä ja ryhmässä toimimista.  

Mikäli retkien toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on perusteltua toteuttaa ne soveltuvin osin THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ohjelma suunnitellaan niin, että voidaan välttää lähikontakteja muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen monialaiseen yhteistyöhön kuuluu myös yhteistyö kunnan eri palveluiden kanssa. Kunnissa on alettu järjestää kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kanssa erillisiä vierailu- tai toiminta-aikoja lapsiryhmille tai toimintaa on toteutettu ulkotiloissa tai virtuaalisina satuhetkinä.

30.12.2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. antamaa suositusta.

18.10. 2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia  opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-varhaiskasvatuksessa-ja-…

Päivitetty 6.4.2022

Koululiikunnassa tulee kaikissa opetuksen järjestämismuodoissa ja -olosuhteissa turvata oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 

Opetuksen järjestäjiä kannustetaan koronatilanteessa hyödyntämään liikunnanopetuksessa ulkoliikunnan oppimisympäristöjä. 

Liikuntatunnit järjestetään tartuntatautilain 58 c §:n mukaiset hygieniavaatimukset huomioiden. Koronaepidemian aikana olennaista on lähikontaktien välttäminen. Sisäliikunta edellyttää opetusjärjestelyjen ja -sisältöjen pohtimista uudelleen, jotta oppilaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Sisäliikunnan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien määrä, opetustilan koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. Korkeampi tartuntariski liittyy liikuntamuotoihin ja -lajeihin, joissa lähikontakteja ja pisaratartunnan riskiä lähietäisyydellä ei voida välttää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen mukaan kiinnitetään huomiota väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään tarvittaessa porrastamaan opetusta kouluissa mahdollisuuksien mukaan sekä pitämään opetusryhmät erillään. Liikuntaan varatun tilan tulisi olla oppilasmäärään nähden riittävän suuri.  

Perusopetuksen liikunnanopetuksen perusteet (2014) tarjoavat turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden jälkeenkin monipuolisia mahdollisuuksia opettaa ja harjaannuttaa oppilaiden oppimistaitoja, kuten havaintomotoriikkaa, erilaisia motorisia perustaitoja, fyysisiä ominaisuuksia sekä uima- ja vesipelastustaitoja. Välineenkäsittelytaitojen opettaminen edellyttää koronatilanteessa perusteellista paikallista pohdintaa ja päätöksentekoa opetussisältöjen ja hygieniakäytänteiden osalta. 

Yhteiskäytössä olevien liikunta- ja muiden välineiden puhdistamista käyttäjien välillä suositellaan. Koulun ulkopuolisia liikuntatiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Mahdolliset kuljetukset toteutetaan THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista.

Opetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tartuntatautiviranomaisten päätökset. Paikallinen tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjä ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä. Opetuksen järjestäminen ei ole samanlaista vaikkapa pienessä kyläkoulussa ja monen sadan hengen isossa koulussa tai ala- ja yläkoulussa. Siksi ratkaisuja voidaan ja täytyy tehdä käytännön järjestelyjen osalta paikallisesti. 

30.12.2021 teksti päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. annettua suositusta.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4. 2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-perusopetuksen-liikuntatunni…