Usein kysytyt kysymykset

Yhdenvertaisessa ja turvallisessa oppimisilmapiirissä jokaisella oppilaalla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tukea oppimiseensa ja kasvaa omana itsenään sekä tulla tasavertaisesti huomioiduksi ja kuulluksi. Opettaja on työssään yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja tasa-arvolain (609/1986) alainen. 

Opettajien, kuten jokaisen kasvattajan on tärkeää tunnistaa omassa toiminnassaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen suhtautumiseensa sukupuoliin sekä toimintaansa opettajana. Opettajan tulee pyrkiä purkamaan sukupuolittuneita rakenteita, toimintamalleja ja stereotypioita.

Move!-mittausosiot on kehitetty monitieteellisessä prosessissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Suoritustekniikoiden määrittelyssä pohdittiin tarkasti tasa-arvokysymystä. 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo otetaan perusopetuksen koululiikunnassa ja Move!-mittauksissa vakavasti ja tarkoin huomioon. Käytettävien mittareiden tulisi olla luotettavia ja erottelukykyisiä sekä mahdollisimman kannustavia. 

Tyttöjen ja poikien välillä on keskimäärin fyysisiä eroja, jotka aiheuttavat sen, että mittarit toimivat eri tavalla. Move!-mittaustulosten viitearvot on määritetty tieteellisessä prosessissa erikseen tytöille ja pojille. Muille sukupuolille ei ole nykyisellään käytettävissä viitearvoja. Jos oppilas ei samaistu binäärisen sukupuolijaottelun sukupuoliin, opettajan on tärkeää keskustella asiasta oppilaan kanssa ja yhdessä sopia, mitä viitearvoja oppilaan kohdalla Move!-mittauksissa käytetään.

Eduskunnalle jätettyyn kirjalliseen kysymykseen (KK 519/2021) vastasi Opetusministeri Li Andersson 14.10.2021.

Päivitetty 6.4.2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Oikeuskansleri on terveysturvallisuusohjeiden noudattamista ja seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta koskevassa ratkaisussaan 3.2.2022 (OKV 2733/70/2021) katsonut, että tartuntariskien välttämiseksi koulutuksen järjestäjien tulisi toimia laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa erityisesti ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun, mutta myös tilojen väljyyteen ja kuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä. Käytännössä ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun liittyvissä järjestelyissä yhteistyötä tulisi tehdä teknisten asiantuntijoiden kanssa ja koulukuljetuksissa kuljetuksen järjestäjien kanssa. Väljyyteen liittyvissä järjestelyissä tulisi lisäksi tehdä yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien toimijoiden kanssa.

6.4.2022 lisätty tekstin viimeinen kappale oikeuskanslerin ratkaisusta

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-varhaiskasvatuksen-opetuksen-ja-koulutuksen

Päivitetty 2.8.2022

Koronaviruspandemian takia perusopetuslain 18 §:n mukaisissa erityisissä opetusjärjestelyissä olleilla tai kotiopetukseen siirtyneillä oppilailla on aina oikeus palata lähiopetukseen.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei opetuksen järjestäjä ole myöntänyt hänelle erityisestä syystä tilapäisesti vapautusta eli oikeutta olla poissa. 

Oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartunnasta mahdollisesti aiheutuvan vakavan taudin riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Poissaolon tarpeellisuuden pitäisi ensisijaisesti perustua lääkärin arvioon.  

Opetushallitus suosittelee, että poissaolon sijasta riskiryhmiin kuuluvien opetus järjestettäisiin erityisinä opetusjärjestelyinä etäopetuksena. 

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain mukaiset erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet mahdollisia jo ennen koronavirusepidemiaa. 

Koronavirusepidemian yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Lue lisää Opetushallituksen poissaolo-ohjeesta (alla).

2.8.2022 päivitetty tekstiä ja linkityksiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-toimitaan-jos-lapsi-tai-oppilas-kuuluu-riskiryhmaan-tai-jos-heidan-perheissaan

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ohjeistaa milloin lapsi voi tulla kouluun tai varhaiskasvatukseen koronavirustartunnan saatuaan. 

Kun huomaat, että lapsellasi on virusinfektioon sopivia oireita, THL suosittelee, että hän ei mene kouluun tai varhaiskasvatukseen. 

Jos lapsi on saanut positiivisen tuloksen kotitestistä tai terveydenhuollon koronatestistä, hän voi palata varhaiskasvatukseen tai kouluun, kun  oireiden alkamisesta on kulunut vähintään viisi vuorokautta ja kuume on ollut poissa ja muut oireet ovat selvästi vähentyneet ainakin kahden vuorokauden ajan.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milloin-lapsi-voi-tulla-kouluun-tai-varhaiskasvatukseen-koronavirustartunnan

Teksti tarkastettu 2.8.2022

Koulu päättää, miten oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa oppilaille tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

2.8.2022 päivitetty tekstiä ja linkityksiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-perusopetuksessa-oppilasta-voidaan-tukea-poissaolon-aikana

Teksti tarkastettu 2.8.2022

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Ensi sijassa työntekijän kannattaa työturvallisuutta koskevissa kysymyksissään kääntyä esihenkilönsä tai varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän puoleen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon.

Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta. Ohjeessa keskitytään ehkäisemään työntekijöiden altistumista ja annetaan toimintaohjeita työnantajalle. Sitä voidaan käyttää soveltuvin osin paikallisesti tai alueellisesti päätettävin tavoin.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen työnantajia koskevat myös Työterveyslaitoksen yleiset ohjeet työnantajalle koronavirusepidemiaan varautumiseksi.

Opetushallituksen Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja koronavirus -koontisivulta löytyy tietoa, tukimateriaalia ja UKK-vastauksia erilaisiin koronavirusepidemian aiheuttamiin tilanteisiin.

4.4.2022 Päivitetty linkki THL:n ja OKM:n suositukseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille.

30.12.2021 päivitetty linkki THL:n ja OKM:n suositukseen opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

18.10.2021 päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

2.8.2022 päivitetty tekstiä ja linkkejä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/millaisia-ohjeita-paivakodeille-ja-kouluille-tyontekijoiden-altistumisen

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Karanteeni ja eristys ovat tartuntatautilääkärin viranomaispäätöksiä.  Niiden aikana jokaisella perusopetuksen oppilaalla on oikeus 

• opetukseen
• maksuttomiin laitteisiin, materiaaleihin ja yhteyksiin
• oppimisen tukeen
• oppilashuoltopalveluihin
• opetuksen järjestäjän järjestämiin aterioihin tai ruokatarvikekassiin. 

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi vointinsa mukaan osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa.

Myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan oikeus opetukseen on turvattava mahdollisimman täysimääräisesti.

Koulu tai oppilaitos päättää, miten oppilaiden tai opiskelijoiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat ja opiskelijat, mutta koulu tai oppilaitos vastaa siitä, että kaikki saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Esiopetuksessa tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta lapselle voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä.  Oppilaita voidaan tukea poissaolon aikana etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella paikallisesti päätettävällä tavalla.

18.1.2022 täsmennetty toiseksi viimeistä kappaletta sillä, että oppilas voi osallistua etäyhteydellä muulle ryhmälle annettavaan lähiopetukseen.

14.1.2022 päivitetty kauttaaltaan; lisäksi laajennettu koskemaan perusopetuksen lisäksi esiopetusta ja toista astetta.

15.10.2021 tarkennettu viimeistä kappaletta THL:n ohjeiden mukaiseksi.

2.8.2022 päivitetty uutista ja linkkejä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-karanteenin-ja-eristyksen-aikana-oikeus-perusopetukseen

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön covid-19 -rokotusstrategian mukaan rokotuksia tarjotaan 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Kunnat suunnittelevat ja toteuttavat koronavirusrokotukset. Kuntakohtaisesti arvioidaan, millä tavalla lasten rokotukset järjestetään. Rokotukset voidaan toteuttaa alueellisen harkinnan mukaan esimerkiksi kouluissa ja neuvoloissa tai joukkorokotuksina aikuisväestön joukkorokotusten yhteydessä.

Lähes kaikki pienet lapset ovat saaneet rokotteita, ja rokottaminen on heille aiheena tuttu. Aiheen ajankohtaisuus ja sen esillä olo esimerkiksi mediassa herättää myös lasten mielenkiinnon ja joskus jopa pelkoakin, joten rokotusten käsittely voi nousta lapsiryhmässä esille. Rokotus voi olla iso asia pienelle lapselle, ja monia rokotus saattaa jännittää. Asiaa voidaan käsitellä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa esimerkiksi yhteistyössä neuvolapalvelujen kanssa. Lapselle kannattaa kertoa avoimesti, mitä rokotustilanteessa tehdään ja miksi.

Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden periaatteena on, että erityisesti ne asiat, jotka kiinnostavat ja mietityttävät lapsia, voivat olla yhteisen toiminnan ja tutkimisen pohjana. On tärkeää, että lapset saavat vastauksia kysymyksiinsä ja heidän kanssaan voidaan pohtia esimerkiksi sitä, miksi rokotteita annetaan. Koronaa, rokottamista ja lääkärillä käyntiä käsitellään varhaiskasvatuksessa usein myös leikin, lastenkirjojen ja draaman keinoin.  

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto, jota ei saa kertoa ulkopuolisille. Vaikka lapsi itse kertoisi rokotuksesta esimerkiksi päiväkodin henkilöstölle, tietoa ei saa kertoa eteenpäin. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä varhaiskasvatus ja esiopetus pidä rekisteriä rokotetuista. 

2.8.2022 päivitetty tekstiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta. Lisätty linkki sosiaali- ja terveysministeriön Suomen covid-19 -rokotusstrategia -julkaisuun

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-varhaiskasvatuksessa-tai-esiopetuksessa-olevien-lasten-kanssa-kasitellaan

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön covid-19 -rokotusstrategian mukaan rokotuksia tarjotaan 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 1-2 perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut mallipohjan suostumukselle.  Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

2.8.2022 päivitetty tekstiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta. Lisätty linkki sosiaali- ja terveysministeriön Suomen covid-19 -rokotusstrategia -julkaisuun

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse

Päivitetty 2.8.2022

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta.

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa. 

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.

30.12.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12. antamaa suositusta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

6.4.2022 päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n voimassaolevia suosituksia.

2.8.2022 tekstiä ja sivun otsikko päivitetty vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-uima-ja-vesipelastustaitojen-vaje-paikataan-perusopetuksessa-korona-ajan