Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

295 aiheeseen liittyvää kysymystä

Mistä tiedän, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa oppilaitoksille lähitulevaisuudessa?

Keywords Johtaminen ja hallinto Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus

Tiedonkeruut ja aineistot  -sivustolta voit löytää tietoja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatuista kyselyistä ja tiedonkeruista, niiden sisällöstä ja aikataulusta sekä tiedonkeruista syntyvistä aineistoista. Tällaisia kyselyitä ja tiedonkeruita kouluille ja oppilaitoksille tekevät muun muassa Opetushallitus, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Sivuston tarkoitus on auttaa oppilaitoksia organisoimaan omaa toimintaansa niin, että oppilaitokset saisivat sivustolta kootusti tietoa siitä, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa ja millaisia tuloksia niistä on saatu.

Miten hygieniaosaaminen osoitetaan ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Ravintola- ja catering-alan työtehtävissä vaaditaan hyväksytysti suoritettu hygieniapassi. Hygieniapassi on oltava elintarvikealan toimijalla, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla hygieniapassi hyväksytysti.

Nykyiset ravintola- ja catering-alan perustutkinnon perusteet (OPH-2707-2017) tulivat voimaan 1.8.2018 ja silloin sai vielä hygieniapassin soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Elintarvikelain (1397/2019, 27 §) muutoksen jälkeen hygieniapassia ei enää myönnetä soveltuvan elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella vaan kaikkien on mentävä hygieniapassitestiin. Muutos on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Tutkinnon tai koulutuksen perusteella ennen 31.12.2019 myönnetty hygieniapassi on edelleen voimassa lainmuutoksen jälkeen.

Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee noudattaa hygienialainsäädäntöä. Tutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on suorittanut Ruokaviraston virallisen hygieniapassitestin hyväksytysti.

Miten korona vaikuttaa opiskelijavaihtoihin?

Keywords Koronavirus Kansainvälistyminen Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Kansainvälinen harjoittelu Nordplus Korkeakoulutus Nordplus-ohjelma north2north

Oppilaitokset, korkeakoulut ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta sekä sopivat kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvistä toimenpiteistä yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa. Toiminnassa tulee seurata ja noudattaa koronaan liittyvää viranomaisohjeistusta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi 2.2.2021 oppilaitoksille suosituksen Suomeen tai Suomesta ulkomaille suuntautuvan lyhytaikaisen opiskelijavaihdon tilapäisestä keskeyttämisestä koronatilanteen takia. Lyhytaikaisella opiskelijavaihdolla tarkoitetaan lyhyitä intensiivikursseja, kieli- ja kulttuurivaihtoja, retkiä ja leirikouluja sekä muita lukukautta lyhyempiä vaihtojaksoja. Suositus koskee uusia, suosituksenantopäivän jälkeen alkavia vaihtoja.

Suosituksen mukaan täyden lukukauden tai -vuoden mittaisia opiskelijavaihtoja voidaan edelleen toteuttaa turvallisuusohjeet huomioiden.

Lisätietoja saa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön koronaan liittyvistä UKK-vastauksista korkeakoulutukselle ja tutkimukselle:

  • Miten koronavirus vaikuttaa EU:n Erasmus-opiskelijavaihtoihin tai Suomessa opiskelevien kv. tutkinto-opiskelijoiden tilanteeseen?
  • Voiko opiskelijavaihtoja järjestää koronaepidemian aikana?

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-korona-vaikuttaa-opiskelijav…

 

Miten koronavirus vaikuttaa Erasmus+ -ohjelmaan tai muihin kansainvälisiin ohjelmiin ja toimintoihin?

Keywords Koronavirus Kansainvälistyminen Erasmus+ Euroopan solidaarisuusjoukot Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Nordplus-ohjelma

Päivitetty 17.2.2021

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen toimeenpanemiin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin monella tavalla. Pyrimme kuitenkin joustaviin ratkaisuihin rahoittamiemme hankkeiden kanssa – sekä kansainvälisten vaihtojen että muiden yhteistyöhankkeiden kohdalla.

Peruuntuneiden tai siirtyneiden liikkuvuusjaksojen kuluista on mahdollista hakea korvausta. Käynnissä olevien hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Vaihtoehtona on myös hankekausien pidentäminen, jotta suunniteltu toiminta saadaan toteutettua.

Epidemia-tilanteen salliessa ei ohjelmien näkökulmasta ei ole esteitä käynnistää fyysisiä ulkomaanjaksoja, jos viranomaisohjeet ja matkustusmääräykset sen sallivat ja jos liikkuvuusjakson toteuttaminen on lähettävälle ja vastaanottavalle organisaatiolle mahdollista.

Suositamme seuraamaan viranomaisohjeita ja olemaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin. Kehotamme huomioimaan erityisesti THL:n 2.2.2021 antaman suosituksen, joka suosittaa lyhytaikaisen kansainvälisen opiskelijavaihdon keskeyttämistä. Suositus koskee uusia, 2.2.2021 jälkeen alkavia opiskelijavaihtoja

Esimerkiksi Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa  liikkuvuusjaksot voidaan aloittaa virtuaalisesti, jos niiden aloittaminen paikan päällä kohdemaassa ei poikkeusolojen vuoksi ole mahdollista.

Kansainvälisissä hankkeissa olevat organisaatiot ja henkilöt saavat apua myös ohjelmakohtaisista neuvontaosoitteista:

  • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle: erasmus.yleissivistava(at)oph.fi
  • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle: erasmus.ammatillinen(at)oph.fi
  • Erasmus+ korkeakoulutukselle: erasmus(at)oph.fi
  • Erasmus+ aikuiskoulutukselle: erasmus.aikuiskoulutus(at)oph.fi
  • Erasmus+ nuorisoalalle: nuoriso(at)oph.fi
  • Erasmus+ Sport: sport(at)oph.fi
  • Euroopan solidaarisuusjoukot: nuoriso(at)oph.fi
  • Luova Eurooppa: kulttuuri(at)oph.fi
  • Kansalaisten Eurooppa: kansalaisteneurooppa(at)oph.fi
  • Nordplus: kenneth.lundin(at)oph.fi, kristiina.Savikurki(at)oph.fi
  • EDUFI-harjoittelu: kv-hakulomake(at)oph.fi
  • EDUFI Fellowship, EDUFI Winter School ja The Finnish Government Scholarship Pool -apuraha: paivi.jokinen(at)oph.fi, tarja.makela(at)oph.fi, marjaana.kopperi(at)oph.fi 
  • Virkamiesvaihto: ritva.ukkonen(at)oph.fi
  • Suomen kieli ja kulttuuri: skk(at)oph.fi
  • Kansainväliseen toimintaan liittyvät valtionavustukset / yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus: erasmus.yleissivistava(at)oph.fi
  • Kansainväliseen toimintaan liittyvät valtionavustukset /ammatillinen koulutus: erasmus.ammatillinen(at)oph.fi

17.2.2021 tarkennettu vastausta THL:n suosituksen mukaiseksi

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronavirus-vaikuttaa-erasmu…

 

Miten oppilaan ruotsin kielen opetus tulee järjestää, jos oppilas opiskelee S2-oppimäärän mukaisesti?

Keywords Perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella.

Miten varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa olevien lasten kanssa käsitellään koronarokotuksia?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus

Vaikka pienet lapset eivät toistaiseksi kuulu koronarokotettavien joukkoon, lähes kaikki heistä ovat saaneet rokotteita ja rokottaminen on heille aiheena tuttu. Aiheen ajankohtaisuus ja sen esillä olo esimerkiksi mediassa herättää myös lasten mielenkiinnon ja joskus jopa pelkoakin, joten rokotusten käsittely voi nousta lapsiryhmässä esille. 

Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden periaatteena on, että erityisesti ne asiat, jotka kiinnostavat ja mietityttävät lapsia, voivat olla yhteisen toiminnan ja tutkimisen pohjana. On tärkeää, että lapset saavat vastauksia kysymyksiinsä ja heidän kanssaan voidaan pohtia esimerkiksi sitä, miksi rokotteita annetaan. Koronaa, rokottamista ja lääkärillä käyntiä käsitellään varhaiskasvatuksessa usein myös leikin, lastenkirjojen ja draaman keinoin.  

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-varhaiskasvatuksessa-tai-esi…

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa ja voiko nuori päättää itse rokottamisesta?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan koronarokotetta tarjotaan Suomessa tällä hetkellä kaikille 16 vuotta täyttäneille. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotukset 16–19-vuotilaille käynnistyvät alustavien alueellisten aikataulujen mukaan kesän tai alkusyksyn aikana. 12–15-vuotiaiden mahdollisesta rokottamisesta tämän jälkeen päätetään Suomessa myöhemmin. Rokotuksia on hyvä käsitellä perusopetuksen viidennestä vuosiluokasta alkaen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa vielä ennen kevätlukukauden 2021 päättymistä.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Voi esimerkiksi olla, että terveystieto-oppiainetta ei meneillään olevassa jaksossa opeteta, vaan aihetta joudutaan käsittelemään muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.  Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 3–6 perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).   Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan…

Voidaanko vuosiluokkien 1–3 lukuvuosi- ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttää sanallisessa arvioinnissa kahdenlaista asteikkoa, esimerkiksi arvioida osa oppiaineista vaikka neliportaisella asteikolla ja osa asteikolla hyväksytty/hylätty?

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa.  

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta oppiaineesta on annettava vähintään hyväksytty tai hylätty -arvio. 

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan myös vuosiluokilla 1–3. Jokaisesta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se on osa oppiaineen arviointia. Myös sanallista arviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan myös päättää, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

Voidaanko koronavirusaikana järjestää juhlia?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö

Päivitetty 3.5.2021

Juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (4.8.2020). Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä: henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia ohjelmapolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.

3.5.2021 päivitetty tarkennettua hygieniasuositusta.

9.2.2021 laajennettu koskemaan muitakin kuin loppuvuoden juhlia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-koronavirusaikana-jarjes…

 

Miten laulaminen ja muu voimakas äänenkäyttö voidaan järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö

Tartuntatautilain 58 c § sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hygieniasuosituksen mukaan riittävä väljyys lähikontaktien välttämiseksi tulisi turvata tilajärjestelyillä. Voimakasta äänenkäyttöä voi sisältyä esimerkiksi laulamiseen ja draamaharjoituksiin. Voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat ja opiskelijat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä toteuttaa toimintaa niin, että voimakkaaseen äänenkäyttöön koronavirustartuntaan liittyviä riskejä minimoidaan. Lisäksi tulisi huomioida alueelliset ja paikalliset määräykset, ohjeet ja suositukset esimerkiksi maskien käytöstä.

Kuorolaulua voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että koko ryhmä on etänä, etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä eli hybridinä tai lähiopetuksena pienemmissä ryhmissä koulutusmuodon erityispiirteet huomioiden. Ulkotiloja voidaan lisäksi hyödyntää pedagogisesti toimivalla tavalla.

Perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden. Koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan takia joitain musiikin opetussisältöjä tai -menetelmiä ei voidakaan kaikilta osin toteuttaa.

Lukiokoulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Näissäkin tapauksissa on riittäviin etäisyyksiin pyrittävä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Vapaassa sivistystyössä henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, pystyykö se järjestämään voimakasta äänenkäyttöä vaativan toimintansa tartuntatautilain 58 c §:n sekä THL ja OKM hygieniasuosituksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää voimakasta äänenkäyttöä vaativan toiminnan keskeyttämistä toistaiseksi tai sen järjestämisestä vaihtoehtoisin keinoin.

Taiteen perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa alle 12-vuotiaat oppilaat tulee sijoittaa mahdollisimman väljästi. Taiteen perusopetuksen toiminta yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa toteutetaan siten, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-laulaminen-ja-muu-voimakas-a…

 

 

Näytetään 1-10/295