Usein kysytyt kysymykset

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka perustuu työsuhteeseen ja josta maksetaan palkkaa tai palkkiota, sovitaan oppisopimuksella (Apprenticeship), mikäli oppisopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen.

Ulkomaanjakson osalta oppisopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan. Oppisopimuksen laadinnan tukena voi käyttää englanninkielisiä malliesimerkkejä sopimusten yhdenmukaisuuden ja oikeiden termien varmistamiseksi. Sopimuksen tulee täyttää lain minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa, että oppisopimusjakson osalta sopimuksessa sovitaan sovellettavasta työajasta, koeajan pituudesta sekä opiskelijan palkkauksen perusteista.

Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Opiskelijalle on mahdollisesti syytä muistuttaa jakson pituuden merkityksestä palkan verovelvollisuuteen/verovapauteen Suomessa (ns. 6 kuukauden sääntö).

Oppisopimukseen on liitettävä ulkomaanjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Liiteosassa tulee ilmetä ainakin:

• suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
• vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
• oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja
• keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
• työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
• mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi ulkomaanjaksolle käytettävää sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia oppimissopimuksia (Learning Agreement) Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset.

Mikäli kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, oppisopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka ei perustu työsuhteeseen ja josta ei makseta palkkaa tai palkkiota, sovitaan koulutussopimuksella (Training agreement).

Ulkomaanjakson osalta koulutussopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan.

Kansainvälisten sopimuspohjien laadintaan on tehty englanninkieliset mallisisällöt, joilla yhdenmukaistetaan sopimuksia ja varmistetaan oikeiden termien käyttö. Kansainvälisten sopimusten tulee täyttää vähintään lain mukaiset minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Koulutussopimuksen yksi sopijaosapuoli on aina ulkomainen työpaikka, tämän lisäksi sopimuksen muihin tietoihin voidaan lisätä myös esim. ulkomainen yhteistyöoppilaitos. Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Koulutussopimukseen tulee asetuksen mukaan liittää (ulkomaan) koulutussopimusjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Tämän osan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

• suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
• vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
• keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
• työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
• mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan käyttää pohjana ja hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia Learning Agreement-pohjia Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset. 

Kun kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, koulutussopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

 Move! -järjestelmän verkkosivujen osoite on www.oph.fi/move. Sivuilta löytyvät kaikki keskeiset käytännön toteutukseen liittyvät materiaalit. "Opettajan oppaalla" kysyjä tarkoitti varmaankin Opettajan käsikirjaa, joka löytyy mittausten käytännön järjestelyihin ohjeistusta ja tukea tarjoavalta Move!-mittaus-sivulta.

 Move! -soveltavat mittaukset on tarkoitettu oppilaille, joilla on pitkäaikaisia (kroonisia) tai pysyviä vaikeuksia nähdä, kuulla, liikkua, keskittyä, huolehtia itsestä tai kommunikoida. Kyseessä on siten pitkäaikainen tai pysyvä, toimimista vaikeuttava haitta tai vamma. 

Soveltava osio EI ole tarkoitettu oppilaille, jolla on tilapäinen toimimista vaikeuttava haitta tai vamma, kuten nilkan nyrjähdys/-murtuma, flunssa- tai kuume. Näissä tapauksissa mittaustulokset toteutetaan ja kirjataan siltä osin kuin on mahdollista ja käytetään normaalia tuloslomaketta. Mikäli oppilas ei suorita esim. flunssan takia yhtä tai useampaa mittausosiota, valtakunnallisessa tietojärjestelmässä jokaisen mittausosion kohdalle on mahdollista laittaa rasti ”ei suorittanut”.

Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Oppilaan tulokset kirjataan erilliselle sovelletulle tuloslomakkeelle. Lomakkeelle kirjataan myös tapa, jolla mittausosiota on sovellettu. Mikäli oppilas ei voi suorittaa jotakin mittausosiota lainkaan, kirjoitetaan lomakkeeseen ”ei suorittanut”. Tärkeintä on, että oppilas ja hänen perheensä saavat mittauksista tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Lisäksi fyysisestä toimintakyvystä päästään keskustelemaan oppilaan ja perheen kanssa laajassa terveystarkastuksessa (mikäli huoltaja on antanut luvan mittaustulosten siirtämiseen käytettäväksi laajassa terveystarkastuksessa).  

Tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään: 
Mikäli oppilas suoritti yhden tai useamman mittausosion sovelletusti, ei numeerisia mittaustuloksia syötetä järjestelmään lainkaan. Näin turvataan oppilaan anonymiteetti. Syöttölomakkeessa kysytään: ”Suorittiko oppilas jonkun mittausosioista sovelletusti? Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, niin numeeristen tulosten syöttöruudut menevät ”harmaiksi” ja tuloksia ei pääse syöttämään. 

Uudet soveltamisohjeet on päivitetty Opettajan käsikirjaan, jonka löydät alla olevasta linkistä.

Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu maksimiryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä maksimiryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen optimaalinen ryhmäkoko on 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulu- ja kielitausta sekä opettajan kokemus.

S2-oppimäärän uudet opetussuunnitelman perusteet ovat muuttuneet taitotasoasteikon käytön suhteen. Nyt päättöarviointi perustuu opetuksen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät numeroarvosanan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason.

Kehittyvän kielitaidon asteikko on tarkoitettu opetuksen suunnittelun sekä oppilaiden kielitaidon arvioinnin ja itsearvioinnin tueksi.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta [13].

S2-oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti[11].

Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja[12].

Oppilas voi opiskella kerrallaan vain yhtä oppimäärää, vaikka hän osallistuisikin sekä S2-opetukseen että suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetukseen[7].

Mikäli oppilas opiskelee S2-oppimäärää osittain (ks. Valtioneuvoston asetus 422/2012), korostuu opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa opettajien välinen yhteistyö[8]. Opetusta eriytettävä siten, että oppilas voi opiskella S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti osallistuessaan toisen oppimäärän tunneille. Tällöin myös arvioinnin tulee perustua S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti.

Arviointi pohjautuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti[9]. Arvioinnin tärkein tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman kielitaitonsa ja osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Palautteen tulee perustua laajaan dokumentointiin, ja sen tulee olla monipuolista, konkreettista ja kiinteä osa oppimisprosessia[10].

Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Päätös asiasta tehdään paikallisesti. S2-oppimäärä antaa jo itsessään mahdollisuuden joustavaan etenemiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen, joten lähtökohtaisesti maahanmuuttajaoppilaalle ei ole tarpeen tehdä tehostetun tuen päätöstä. Tehostetun tuen päätös tehdään aina yksilökohtaisesti riippumatta siitä, onko oppilas maahanmuuttaja vai ei.

Jos oppilas on saanut tehostetun tuen päätöksen jossakin muussa oppiaineessa, kannattaa siinäkin tapauksessa seurata oppilaan osaamisen kehittymistä perusopetuksessa riittävän pitkän aikaa, jotta mahdollinen tehostetun tuen tarve ilmenee siinä määrin, että pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma voidaan tehdä[6].