Usein kysytyt kysymykset
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.
323 aiheeseen liittyvää kysymystä
Opetushallitus ei ota kantaa siihen, millaisia koulurakennuksia pitäisi rakentaa. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät päättävät itse, millaisia kouluja rakentavat.
Opetushallitus ei siis myöskään suosittele ns. avokonttorikouluja. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei sanota, että tulee rakentaa avokonttorimaisia kouluja – avoimia oppimisympäristöjä ei perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainita lainkaan. Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan.
On tärkeää, että koulurakennusten suunnittelussa kuullaan koulun arjen ammattilaisia, kuten opettajia, rehtoreita ja opetuksen tutkijoita sekä oppilaita ja huoltajia.
Millainen oppimisympäristö tukee oppimista?
Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan sitä, että oppimisympäristöjen tulee tukea oppimista ja olla monipuolisia. Oppimisympäristöjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet.
Tilojen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös se, että tilat sopisivat eri oppiaineiden opetukseen. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi ergonomia, ekologisuus, esteettömyys, akustiikka, tilojen valaistus, viihtyisyys ja siisteys sekä sisäilman laatu.
Opetussuunnitelmaa voi toteuttaa monenlaisissa tiloissa. Opetussuunnitelman perusteissa ei oteta kantaa siihen, millainen oppimisympäristö olisi parempi kuin toinen.
Koulujen ja oppilaitosten kaikille oppilaille ja opiskelijoille tarkoitetut yhteiset juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, mutta niihin voi sisältyä joitain uskontoon viittaavia elementtejä kuten yksittäinen virsi. --> Linkki tähän UKK-kysymykseen: Voiko kaikille yhteiseen koulun tai oppilaitoksen juhlaan sisältyä uskonnollisia elementtejä, kuten virsiä, ja kuinka monta niitä voi olla?
Esi- ja perusopetus:
Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä.
Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyistä sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus. Järjestelyt, kuten oppilaan siirtyminen toiseen tilaan osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi.
Lukio- ja ammatillinen koulutus:
Lukiossa juhlat ovat osa opetusta ja lukion toimintaa, johon opiskelijoiden tulee osallistua.
Oppilaitoksen tulee tiedottaa opiskelijoille ja näiden huoltajille oppilaitoksessa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan kanssa sovitaan opiskelijaa koskevista yksilöllisistä järjestelyistä, jos opiskelija ei halua osallistua kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan. Järjestelyt, kuten opiskelijan siirtyminen toiseen tilaan osaksi aikaa, tulee toteuttaa hienotunteisesti ja mahdollisimman vähän huomiota herättävästi.
Kyllä.
Yhteisiin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Valiokunnan mietinnön mukaisesti juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp. ja 2/2014 vp. ja 16/2021 vp.)
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on marraskuussa 2019 antamassaan ratkaisussa (EOAK/2186/2018) katsonut, että kun koulun joulujuhla on pidetty kirkossa, juhlassa on laulettu virsiä, esitetty jouluevankeliumi ja seurakunnan pappi on pitänyt puheen, juhla on merkittäviltä osin sisältänyt uskonnollista ainesta ja sitä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Apulaisoikeusasiamies katsoi koulun menetelleen lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.
Perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjausten pohjalta tarkkaa rajaa uskontoon viittaavien elementtien sallitulle määrälle koulun tai oppilaitoksen yhteisissä juhlissa ei voida antaa, vaan asia jää opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai koulun tai oppilaitoksen harkittavaksi. Harkinnassa tulee kiinnittää huomiota juhlasta muodostuvaan kokonaisuuteen ja uskonnollisten elementtien osuuteen siinä.
Ei.
Yhteiset juhlat ovat perusopetusasetuksen (852/1998) 3 §:n 5 momentin mukaisia lukuvuoden päättäjäisiä ja muita yhteisiä tapahtumia, jotka ovat kaikille oppilaille tarkoitettuja (ks. EOAK/2186/2018). Myös lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen yhteiset juhlat ovat tarkoitetut kaikille oppilaitoksen opiskelijoille. Nämä juhlat eivät voi olla uskonnollisia tilaisuuksia, eikä niille järjestetä vaihtoehtoisia tilaisuuksia.
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee järjestää erillään muusta toiminnasta, ja ne tulee myös nimetä siten, että oppilaille ja huoltajille tai opiskelijoille muodostuu oikea käsitys tilaisuuden tai toimituksen uskonnollisesta luonteesta. Esimerkiksi joulukirkkoa ei tule kutsua lukukauden päättäjäisjuhlaksi tai koulun/oppilaitoksen joulujuhlaksi.
Kyllä.
Erilaiset uskonnot ovat vaikuttaneet monin tavoin kulttuureihin ja yhteiskuntiin. Näitä vaikutuksia käsitellään opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa eri oppiaineissa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 yksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksista on ”Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu”. Se sisältää muun muassa tavoitteita, jotka liittyvät kulttuuriperintöön sekä kulttuuriseen, kielelliseen, uskonnolliseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvään osaamiseen.
Opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa voidaan tarkastella erilaisia katsomuksia ja uskontoon viittaavia ja uskonnollista alkuperää olevia lähteitä tai teoksia. Myös esimerkiksi konsertit, teatteriesitykset ja taidenäyttelyt voivat olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esimerkiksi yksittäinen uskontoon viittaava teos kaikille oppilaille tarkoitetussa konsertissa ei tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus on oppilaita uskonnollisesti sitouttamatonta. Oppilaan tulee osallistua opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.
Uskonnolliset tilaisuudet sisältävät uskonnon harjoittamista. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset toimitukset tai uskonnolliset päivänavaukset.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisuissaan EOAK/1609/2019 ja EOAK/1417/2019 kehottanut kouluja jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään uskontoon ja vakaumuksiin liittyvää yhteistyötä kotien kanssa, ottamaan näitä kysymyksiä esille oppilaiden kanssa ja kiinnittämään huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan esimerkiksi musiikkiluokkien kristillisiin tai muihin uskonnollisiin perinteisiin liittyvien konserttien toteuttamisessa tulee tehdä yhteistyötä sekä oppilaiden että kotien kanssa. Tässä yhteistyössä oppilaiden ja kotien on mahdollista tuoda esille maailmankatsomukselliset ongelmat, joita konsertista ja sen harjoittelusta voi aiheutua. Tällaisiin vakaumukseen liittyviin ristiriitatilanteisiin tulee suhtautua kunnioittavasti ja niiden selvittämiseen tulee etsiä kuhunkin tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Tällaisten ratkaisujen etsiminen on perusteltua toteuttaa paikallisesti, tarvittaessa koulu- tai luokkakohtaisesti. Ratkaisujen perusteella oppilaita ei saa pakottaa tai painostaa toimimaan vakaumuksensa vastaisesti, esimerkiksi laulamaan virsiä. (EOAK/1609/2019; EOAK/1417/2019.)
Ratkaisussaan EOAK/1609/2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, että vaikka kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja uskonnonvapauslaki turvaavatkin huoltajille oikeuden varmistaa heidän omien uskonnollisten vakaumustensa mukainen kasvatus, ei se tarkoita sitä, että lapsen oma vanhemmista itsenäinen uskonnon ja omantunnon vapaus voitaisiin jättää täysin huomioimatta. Perus- ja ihmisoikeussäädökset turvaavat myös lapsille uskonnonvapauden, joka tulee huomioida lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Jos huoltaja ei tee ilmoitusta siitä, osallistuuko oppilas uskonnolliseen vai sille vaihtoehtoiseen tilaisuuteen, koulun tulee kuulla oppilaan mielipidettä ja toimia sen mukaisesti. Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä oppilaalla ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa. On tärkeää, että myös alle 15-vuotiaan mielipide tilaisuuteen osallistumisesta huomioidaan. Jos oppilaan ja hänen huoltajansa näkemykset uskonnolliseen tilaisuuteen tai sille vaihtoehtoiseen ohjelmaan osallistumisesta poikkeavat toisistaan, koulu päättää oppilaan etu huomioon ottaen, kumman näkemyksen mukaan toimitaan.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 5 §:n mukaan lapsen huoltajat vastaavat pääsääntöisesti yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Koulunkäyntiin liittyvissä asioissa voidaan yleensä katsoa riittävän se, että toinen huoltajista on allekirjoittanut koululle osoitetut hakemukset ja lomakkeet. Taustalla on olettama siitä, että huoltajat ovat keskenään sopineet asioista edellä todetun lain kohdan mukaisesti.
Jos koululle on nimenomaisesti ilmoitettu tai koululla on muutoin tieto siitä, esimerkiksi yhteishuoltajuustilanteissa, että molemmat huoltajat haluavat tulla kuulluiksi, toimitaan tämän mukaisesti. Jos huoltajien näkemykset poikkeavat toisistaan, koulun tulisi tällöin ensisijaisesti ohjata huoltajat sopimaan asiasta keskenään. Jos sopimusta ei saada aikaan, olemassa olevan tilanteen säilyttämistä ja oppilaan edun turvaamista voidaan pitää lähtökohtana koulun päätöksenteossa.
Ei.
Ratkaisussaan EOAK/1417/2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, että se, että aamunavauksen pitäjänä toimii seurakunta ei väistämättä johda siihen, että tilaisuudessa olisi kyse uskonnon harjoittamisesta. Näkemys perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan järjestäjätahon oletettu tai todennettu taustamotiivi ei voi olla yksinomaisena perusteena tietyn teon tai tapahtuman arvioinnissa.
Mikäli seurakunnan kanssa on sovittu, että seurakunnan pitämät aamunavaukset ovat yleishumanistisia ja kaikille oppilaille tarkoitettuja, ne eivät voi pitää sisällään uskonnonharjoittamista. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että koulun ulkopuoliset toimijat noudattavat opetuksesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi näissä tapauksissa oppilaille ja kodeille on tärkeää tiedottaa siitä, että seurakunnan pitämät aamunavaukset ovat yleishumanistisia, eivätkä pidä sisällään uskonnonharjoittamista. (EOAK/1417/2019.) Samat periaatteet pätevät myös muiden uskonnollisten ja katsomuksellisten toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Edellä mainittuun eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun viitataan vastaavasti myös lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevissa Opetushallituksen ohjeissa.
Perusopetuksessa oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai niille vaihtoehtoiseen toimintaan. Huoltaja voi antaa ilmoituksen toistaiseksi kaikkien uskonnollisten tilaisuuksien osalta esimerkiksi esi- ja perusopetukseen ilmoittauduttaessa tai halutessaan ilmoittaa asiasta tapauskohtaisesti. Huoltaja voi myös muuttaa ilmoitustaan. Ilmoituksen muodon päättää opetuksen järjestäjä.
Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ilmoituksen antaa vastaavasti opiskelija.
Koska perusopetuksessa oppilaalla on huoltajan ilmoituksesta perustuslain 11 §:n 2 momentin nojalla mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, huoltajille toimitettavista tiedotteista on käytävä ilmi opetuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta.
Uskonnollisten ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien sisällöstä tulee antaa tietoa riittävällä tarkkuudella niin, että oppilaan huoltajalla on tosiasiallinen mahdollisuus ilmoittaa oppilaan osallistumisesta tapauskohtaisesti. Koulun on myös huolehdittava siitä, että tieto koulun uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat ja oppilaat riittävän ajoissa (EOAK/2186/2018).
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset tulee myös nimetä siten, että oppilaille ja huoltajille muodostuu oikea käsitys tilaisuuden tai toimituksen uskonnollisesta luonteesta.
Tilaisuuksien sisällöstä tiedotettaessa riittää yleinen luonnehdinta siitä, mikä tilaisuus on kyseessä ja missä se järjestetään. Tilaisuuden tarkkaa sisältöä ei tarvitse avata ohjelmatasolla, mutta esimerkiksi mahdolliset yhteistyötahot on hyvä mainita.
Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelija päättää osallistumisestaan uskonnollisiin tilaisuuksiin. Uskonnollisista ja niille vaihtoehtoisista tilaisuuksista tiedotetaan opiskelijoille edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti kuten perusopetuksessa.
Kyllä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Opetushallituksen mielestä lähtökohtana tulee aina olla, että vaihtoehtoista toimintaa on tarjolla.
Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Vaihtoehtoista tilaisuutta ei ole välttämätöntä järjestää samanaikaisesti uskonnollisen tilaisuuden kanssa, mutta järjestelyjen tulee olla oppilaiden kannalta tasapuolisia.