Usein kysytyt kysymykset

Kirjaudu School Education Gateway tai eTwinning -portaaleihin, ja tee niihin ilmoitus. Mutta katso ensin muiden tekemiä ilmoituksia. Laita hakusanaksi vaikka job shadowing niin sinne tulee muutamia kouluja, jotka ovat hakemuksen jo tehneet.
Vastaanottavalle koululle ei ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä, kaikki byrokratia hoituu tulevan opettajan kautta. Teidän pitää vain antaa koulunne OID-tunnus, jos teillä se on, suunnitella vaihtoa ennakkoon tulijan kanssa, isännöidä job shadowing ja antaa lopuksi osallistujatodistus. Mutta muista, että job shadowing on enemmän kuin vierailu ja siinä keskusteluilla on tärkeä rooli.

Sivulta täydennyskoulutushankkeen osallistujalle saat lisätietoa otsikosta "Kurssin, job shadowing tai opetuskohteen etsiminen".

Päivitetty 27.12.2022

Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan tässä tekstissä esi- ja perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjää oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:n mukaisesti. Opiskelijalla tarkoitetaan myös esi- ja perusopetuksen oppilasta. Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja.

Opiskelijan tietojen luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa koulutuksen järjestäjä antaa hallussaan olevia opiskelijaa koskevia tietoja hyvinvointialueille opiskeluhuoltopalvelujen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi. Arjessa puhutaan yleensä tietojen siirrosta tai tiedonkulusta, joka on voitu toteuttaa erilaisin tavoin. Tietoja on voitu esimerkiksi siirtää suoraan järjestelmien välillä tai antamalla käyttöoikeuksia koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintajärjestelmiin. Tietoja on voitu siirtää myös antamalla tarvittavista tiedoista kopio tai tuloste.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan tiedot on luovutettu lain mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen tietojen luovutusta tarkistettava, että laissa säädetyt edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutus ja sen perusteet tulee myös kirjata ylös siten, että järjestäjä voi tarvittaessa jälkikäteen osoittaa luovutuksen olleen lainmukainen. Edellytyksiä arvioitaessa on tärkeää tunnistaa muun muassa se, mihin henkilörekisteriin luovutettavat tiedot kuuluvat, ovatko luovutettavaksi tarkoitetut tiedot julkisia vai salassa pidettäviä sekä millä menetelmällä tiedot aiotaan luovuttaa. Edellytysten arviointia käsitellään tarkemmin jäljempänä.

1. Voiko koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijahallintojärjestelmäänsä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille eli opiskeluhuollon kuraattoreille, psykologeille, terveydenhoitajille ja lääkäreille myös sen jälkeen kun nämä ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa? 

Vaikka opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden palvelukseen, heidän oikeutensa opiskelijoiden tietojen käsittelyyn lakisääteisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi säilyy ennallaan, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuta asiaa. Hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.

Yksittäistä opiskelijaa koskevaa tietoa voidaan luovuttaa opiskeluhuoltopalvelun työntekijälle, jos kyseessä on sellainen työntekijä, joka kuuluu opiskelijan tueksi suostumuksella koottuun monialaiseen asiantuntijaryhmään. Mikäli kyseessä on työntekijä, joka ei ole mukana opiskelijan asian hoitamisessa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, voi tietoa opiskelijasta luovuttaa lain säännöksen perusteella tai suostumuksella. Tietojen luovuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun koulutuksen järjestäjä antaa toisen viranomaisen palveluksessa olevalle henkilölle, kuten hyvinvointialueen palveluksessa työskentelevälle opiskeluhuollon psykologille tai kuraattorille, pääsyn omiin tietojärjestelmiinsä ja niissä oleviin henkilötietoihin.

Mikäli rajattua, tietotarpeen mukaista pääsyä tietojärjestelmiin ei pystytä antamaan, täytyy tietojen luovuttaminen järjestää muuten kuin pääsyllä kaikkiin tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit saavat käsitellä vain niitä tietoja, joita he tarvitsevat työtehtäviensä hoitamisessa. Tiedon luovuttamistilanteessa on tärkeää se, että tiedon pyytäjä pystyy yksilöimään sen, mitä tietoja hän tarvitsee ja millä perusteella. Tiedon luovuttaja saa luovuttaa vain sellaisia tietoja, joihin tiedon pyytäjällä on lakisääteinen oikeus tai asiakkaan tai tämän huoltajan suostumus.

Koulutuksen järjestäjä kerää ja käsittelee opiskelijoiden henkilötietoja koulutuksen järjestämistä varten. Nämä tiedot muodostavat koulutuksen opiskelijarekisterin, jonka tietoja säilytetään ja käsitellään koulutuksen järjestäjän opiskelijahallintojärjestelmässä. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijarekisteriin kuuluvien henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä. Tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä antaa pääsyn opiskelijarekisterin tietoihin (ml. opiskelijan nimi, yhteystiedot) hyvinvointialueen kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle tai lääkärille, on kyse opiskelijan henkilötietojen luovuttamisesta toiselle rekisterinpitäjälle. Koulutuksen järjestäjän on siten ennen pääsyn antamista tarkistettava, että lakisääteiset edellytykset luovutukselle täyttyvät. Luovutuksen jälkeen hyvinvointialue vastaa tietojen lainmukaisesta käsittelystä rekisterinpitäjänä siinä tarkoituksessa, johon tiedot on luovutettu.

Opiskeluhuoltoa toteuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden (terveydenhoitaja, psykologi ja lääkäri) laatimat potilasasiakirjat tallennetaan terveydenhuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukset tallennetaan sosiaalihuollon lainsäädännön mukaan, ja rekisterinpitäjänä toimii palvelun järjestänyt hyvinvointialue. Koulutuksen järjestäjä ylläpitää edelleen rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmien työstä muodostuvaa rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa asiantuntijaryhmän työstä laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat ml. suostumukset. Rekisterinpitäjän eli koulutuksen järjestäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kaikille opiskelijan asiantuntijaryhmään osallistuville opiskeluhuollon ammattilaisille (opettajille ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille) rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

Opiskelijarekisterin julkisten henkilötietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia. Säännöksen mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Luovutuksessa on myös noudatettava yleisiä tietosuojaperiaatteita. Edellä mainittu tarkoittaa muun muassa sitä, että luovutuksensaajalla on oltava tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste tietojen käsittelyyn ja että luovutettavat tiedot ovat tarpeellisia kuraattorien, psykologien, terveydenhoitajan ja lääkärin tehtävien hoitamiseksi. Luovutus on myös toteutettava tietoturvallisesti. Mikäli luovutettaviin tietoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja, tietoja voidaan luovuttaa julkisuuslain 26 §:n mukaisesti vain suostumuksella tai jos tiedonsaantioikeudesta tai velvollisuudesta luovuttamiseen on erikseen säädetty.

Koulutuksen järjestäjän on myös huomioitava tietojen luovutustapaan liittyvät säännökset. Mikäli tietojen luovutus toteutetaan antamalla käyttöoikeus järjestelmään, kyse on katseluyhteyden avaamisesta toiselle viranomaiselle. Katseluyhteyden avaamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin tiedonhallintalain 23 §:ssä. Katseluyhteyden avaaminen edellyttää muun muassa sitä, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisiin tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin. Tietoja on lisäksi mahdollisuus luovuttaa myös teknisen rajapinnan välityksellä. Katseluyhteyden avaamisen ja teknisen rajapinnan käytön edellytyksiä on käsitelty tarkemmin tiedonhallintalautakunnan suosituksessa 2021:21. Rekisterinpitäjän on mahdollista luovuttaa tietoa toiselle rekisterinpitäjälle myös muuten kuin vain antamalla käyttöoikeuksia, esimerkiksi salatulla sähköpostilla.

2. Voiko koulutuksen järjestäjä luovuttaa opiskelijoiden nimet ja syntymäajat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon?

Opiskelijoiden nimet, syntymäajat ja muut perustiedot sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskelijarekisteriin. Tietojen luovutus opiskelijarekisteristä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon määräytyy samojen säännösten mukaisesti kuin mitä edellä kohdassa 1 on esitetty yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta.

Tietosuojavaltuutettu on arvioinut ratkaisussaan (TSV 95/41/2000, 31.5.2000) opiskelijoiden nimi- ja syntymäaikatietojen luovuttamista koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Ratkaisun perusteella koulutuksen järjestäjä voi jatkossakin luovuttaa opiskelijan nimen ja syntymäajan näiden palveluiden järjestämistä varten niiltä osin, kuin tiedot ovat tarpeen hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Myös tieto opiskelijan luokasta ja ryhmästä voidaan luovuttaa, mikäli tieto on tässä tarkoituksessa tarpeellinen. Hyvinvointialueen velvoitteesta koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvistä tehtävistä on säädetty tarkemmin muun muassa terveydenhuoltolain 15 a, 16 ja 17 §:ssä. Ratkaisun mukaan opiskelijan henkilötunnus voidaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kerätä kuitenkin vasta hoitosuhteen alkaessa opiskelijalta itseltään.

Päivitetty 27.12.2022. Lisätty tarkennus, että hyvinvointialueen työntekijöillä voi edelleen säilyä tunnukset sähköisiin järjestelmiin kuten Wilmaan, jos henkilön tehtäviin kuuluu oikeus käsitellä tietoja ja jos järjestelmään toteutettu katseluyhteys on lainmukainen.

Lähtökohtana on että, perusopetusta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Häiriötilanteita varten on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka turvaavat opetuksen jatkumista, oppilaiden hyvinvointia sekä henkilöstön jaksamista. Jotta toimintaa voidaan jatkaa myös häiriötilanteissa, opetuksen järjestäjän on ollut tärkeää ennakoida ja suunnitella etukäteen esimerkiksi koulujen keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden opetuksen järjestäjien kanssa.

Perusopetuksessa koulutyön keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa koulutyötä ei voi pakottavasta syystä jatkaa eikä opetuksen järjestäminen sijoittamalla opetustunteja poikkeavalla tavalla, vaihtoehtoisessa paikassa, yhdessä toisen koulun tai muiden opetuksen järjestäjien kanssa, ole mahdollista. Jos opetusta ei voida järjestää, voidaan opetus keskeyttää määräajaksi. Normaaliin koulutyöhön tulee palata heti, kun pakottava syy poistuu.

Perusopetusasetuksen mukaan lukuvuosi päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Mikäli perusopetuksen järjestämiseen tulee keskeytyksiä eikä opetussuunnitelman tavoitteita voida muutoin saavuttaa, opetusta voidaan jatkaa viikon 22 jälkeen enintään kuudella työpäivällä. Päätöksen opetuksen keskeyttämisestä ja pitämättä jääneiden päivien korvaamisesta tekee opetuksen järjestäjä. (Perusopetuslaki 23 § 3 momentti) 

Opetushallitus ei tee päätöksiä oman äidinkielen opettajan pätevyydestä.

Opetushallitus voi tehdä päätöksiä ulkomaisen tutkinnon tuottamasta pätevyydestä sellaisiin tehtäviin, joihin on lainsäädännössä määritelty kelpoisuusvaatimus.

Oman äidinkielen opetusta järjestetään yleensä perusopetusta täydentävänä oppilaan oman äidinkielen opetuksena. Täydentävänä opetuksena annettavaan oman äidinkielen opetukseen ei ole lainsäädännössä määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia. Tällöin opetuksen tai koulutuksen järjestäjä määrittää, millainen pätevyys ja millaista osaamista opettajalta vaaditaan.

Aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksena on 

• ylempi korkeakoulututkinto, 
• vähintään 60 tai vähintään 120 opintopisteen laajuiset opetettavien aineiden opinnot ja 
• vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Olet suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon. 

Voit hakea Opetushallitukselta päätöstä ulkomaisen opettajankoulutuksesi rinnastamisesta Suomessa suoritettaviin vähintään 60 opintopisteen laajuisiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Tällaisissa päätöksissä määrätään yleensä Suomessa suoritettavia täydentäviä opettajan pedagogisia opintoja.  

Opetettavan aineen opintojen osalta kelpoisuuden voi osoittaa joko Opetushallituksen rinnastamispäätöksellä tai yliopiston antamalla vastaavuustodistuksella. Jos Suomessa suorittamaasi ylempään korkeakoulututkintoon sisältyy matematiikan opintoja, selvitä ensin, voiko tutkinnon myöntänyt suomalainen yliopisto antaa sinulle vastaavuustodistuksen. 

Tutkintojen tunnustamisen hakulomakkeessa on lueteltu kaikki oppiaineet, joiden aineenopetukseen Opetushallituksen tunnustamispäätöksessä voidaan antaa pätevyys.

Tällaisia oppiaineita ovat

• äidinkieli ja kirjallisuus (suomi, ruotsi, saame)
• toinen kotimainen kieli (suomi, ruotsi)
• vieras kieli (englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, portugali, ranska, saame, saksa, venäjä, viro)
• matematiikka
• biologia
• maantieto
• fysiikka
• kemia
• terveystieto
• uskonto
• elämänkatsomustieto
• historia
• yhteiskuntaoppi
• musiikki
• kuvataide
• käsityö
• liikunta
• kotitalous
• tietotekniikka

Siirry lisätietoihin tutkintojen tunnustamisen verkkosivuilla

Ei voi. S2 on tässä mielessä samanarvoinen kuin S1. Oppilaitokset arvioivat, onko maahanmuuttotaustaisen opiskelijan kielitaito riittävä opintoihin. Aikaisemman tutkinnon tai sen osan suorittaminen suomeksi saattaa riittää näytöksi riittävästä suomen osaamisesta.

Lukioon haettaessa ei testata opiskelukielen taitoa. Ammatillisessa koulutuksessa on alakohtaiset vaatimukset. Jotkin ammattiopistot vaativat kielitaidon todistamista kielitaitotestillä tai aikaisemmalla koulutuksella, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi. Jos kielitaito todennetaan peruskoulun tai lukion äidinkielen oppimäärän arvosanalla, suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä arvotetaan samalla tavalla esimerkiksi niin, että kummankin oppimäärän arvosana 7 vastaa taitotasoa A2, arvosana 8 taitotasoa B1 ja arvosana 9 taitotasoa B2. Yleensä vaadittava taitotaso ammatillisessa koulutuksessa on A2—B2 alasta riippuen.

Ammattikorkeakoulut järjestävät yleensä kielikokeen. Kielitaitovaatimukset kannattaa tarkistaa oppilaitoksesta, johon on hakemassa. Yliopistoissa suomen kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään se, (1) että opiskelija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi, (2) että perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa on hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä tai (3) että suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä -koe on suoritettu vähintään arvosanalla approbatur (A). Suomi äidinkielenä -oppimäärä ja suomi toisena kielenä -oppimäärä ovat siis samanarvoisia. Jos hakija sen sijaan ei ole suorittanut tutkintoa kokonaan, S1- ja S2-kokeen arvosanavaatimukset voivat vaihdella.

Oppijan monikielinen kompetenssi nähdään etuna, ja kielitietoisen koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoansa kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Opetus tukee oppilaitten monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajallansa käyttämiä kieliä. Tällöin kielitietoinen opetus vahvistaa oppilaitten luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa. Siitä syystä myös äidinkielen ja kirjallisuuden S2-oppimäärä tulee nähdä oppilaan kielitaitoa tukevana vaihtoehtona, sillä se keskittyy äidinkielenänsä muuta kieltä puhuvan oppilaan kannalta tärkeämpiin asioihin. S2-oppimäärä on siis oppilaan jatko-opintoihin etenemisen kannalta yhtä arvokas kuin suomi äidinkielenä.

Opetushallitus myöntää valtionavustusta (opetusministeriön asetus 1777/2009) S2-oppimäärän mukaan opiskelevien oppilaiden opetukseen enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Jos oppilaita on opetuksen järjestäjän kouluissa vähemmän kuin neljä, ryhmän koko voi olla myös vähintään kaksi oppilasta. Avustusta voidaan myöntää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiseen opetukseen sekä muun opetuksen tukeen enintään kuuden ensimmäisen vuoden ajalta opetukseen osallistumisen aloittamisesta. Esiopetuksessa olevat, samoin kuin koulussa pidempään olleet voivat osallistua tällä valtionavustuksella rahoitettavaan opetukseen, mutta heidän opetukseensa ei voi hakea tätä valtionavustusta.

On mahdollista, että maahanmuuttajaoppilaalla on väestötietojärjestelmässä äidinkielenä suomi mutta hän silti tarvitsee S2-opetusta. Oppilas saa päättötodistukseen arvosanan S2-oppimäärästä, mikäli hän on opiskellut ko. oppimäärää 9. vuosiluokalla riippumatta siitä, mikä hänen äidinkielensä on väestötietojärjestelmässä.

Järjestelmään merkityn äidinkielen olisi kuitenkin hyvä olla oikein, sillä kunnan asukasperusteinen valtionavun osuus tulee väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen perusteella, ja se on korotettu vain niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Myös erillistä valtionavustusta S2-opetukseen voidaan hakea vain niistä oppilaista, joiden äidinkieli väestötietojärjestelmässä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Kunkin oppilaan tarpeen S2-oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Perusopetuslain mukaan oppilaan huoltaja tekee lopullisen päätöksen oppimääriä koskevista valinnoista (628/1998, 30 §).

Koska opetus tulee järjestää oppilaiden iän ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta (628/1998, 3 §). Asiasta keskusteltaessa on hyvä tuoda huoltajien tietoon suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ja vertailla niitä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin ja sisältöihin sekä oppilaan senhetkiseen opetuskielen kielitaitoon.