Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

288 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. 

Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti arviointi voi olla vuosiluokilla 1-3 sanallista kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa. Vuosiluokilla 1-3 voidaan käyttää myös kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Numeroarviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta oppiaineesta on annettava vähintään hyväksytty tai hylätty -arvio. 

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan myös vuosiluokilla 1–3. Jokaisesta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se on osa oppiaineen arviointia. Myös sanallista arviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan myös päättää, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-vuosiluokkien-1-3-lukuvuosi-ja-mahdollisissa-valitodistuksissa-kayttaa

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Avainsanat Lainsäädäntö Lukiokoulutus Perusopetus

Peruskoulun oppilaskunnan ja lukion opiskelijakunnan asema perustuu perusopetuslakiin ja lukiolakiin. Oppilaskunnilla katsotaan olevan julkisoikeudellinen asema.

Opetushallituksen näkemyksen mukaan oppilaskuntien oikeuteen tehdä sopimuksia tai muita sitoumuksia on sovellettava yhdistyslain rekisteröimättömiä yhdistyksiä koskevaa sääntelyä. Rekisteröimätön yhdistys ei voi tehdä oikeustoimia omissa nimissään, vaan luonnollisten henkilöiden eli luonnollisten henkilöiden tulee toimia niiden puolesta omalla vastuullaan ja riskillään.

Oppilaskuntien oikeudellinen asema on kuitenkin oikeudellisesti osin tulkinnanvarainen.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppilaskunnan-oikeudellinen-asema


Asiasanat

oppilaskunta, puhevalta

Avainsanat Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Oppilaiden ja opiskelijoiden tekemien teosten tekijänoikeudet kuuluvat heille itselleen, eikä oppilaitos voi käyttää teoksia vapaasti ilman oppilaan lupaa. Opinnoissa tehty teos voidaan arvostella tekijänoikeuden estämättä.

Oppilaalla on oikeus luopua taloudellisista tekijänoikeuksistaan opetuksen järjestäjän hyväksi, mutta tällöinkin hänelle jää tiettyjä luovuttamattomia moraalisia oikeuksia teokseen, kuten isyysoikeus eli oikeus tulla asianmukaisella tavalla teoksen yhteydessä mainituksi teoksen tekijänä sekä luoksepääsyoikeus.

On muistettava, että oppilaiden tuotokset nauttivat tekijänoikeussuojaa vain, jos ne ylittävät teoskynnyksen, eli ovat riittävän luovia ja omaperäisiä. Alaikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden tekijänoikeuksien luovuttaminen edellyttää huoltajan hyväksyntää.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppilaiden-tekemat-teokset

Avainsanat Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Jos perusopetuksen oppilaan koulumatka lähikouluun on pidempi kuin viisi kilometriä, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri tai poliisiviranomainen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Oikeus koulumatkaetuun koskee myös esiopetusta saavia oppilaita, joiden matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon täyttää edellä todetut edellytykset.

Opetuksen järjestäjä voi päättää lain vähimmäistasoa paremmasta koulumatkaetuudesta. Esimerkiksi jossain kunnissa koulumatkaetu myönnetään, jos koulumatkaetu on yli kolme kilometriä tai alakoululaisen koulumatka on yli kaksi kilometriä.

Oppilaan huoltajan on haettava koulumatkaetuutta. Opetuksen järjestäjän tulee tehdä asiasta päätös. Päätös on perusteltava ja siihen on liitettävä muutoksenhakuohjeet. Jos huoltaja on päätökseen tyytymätön, on hänellä oikeus valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Jälki-istunto ei ole syy evätä oppilaalta kuljetusta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä opetuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon oppilaiden mahdollisuus käyttää kuljetusetuaan. Tämä on kuitenkin vain aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelua ohjaava säännös eikä oppilailla ole lähtökohtaisista oikeutta kuljetukseen toiminnan loppuessa. Opetuksen järjestäjän tulee pyrkiä sovittamaan kuljetusoikeus yhteen toiminnan kanssa toimintaa suunniteltaessa. Oppilaat voidaan ohjata jo ennen toiminnan loppumista lähteviin kuljetuksiin, mutta oppilaiden osallistuminen toimintaan ei saa jäädä kohtuuttoman lyhyeksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätöksessään 4171/4/12 todennut, että esiopetusta saavien oppilaiden osalta on otettava huomioon heidän peruskoululaisiin nähden nuorempi ikänsä arvioitaessa oikeutta kuljetukseen. Lisäksi vaikka kunnalla ei olisi velvollisuutta, voi se kuitenkin järjestää kuljetuksen esikoululaisille oman harkintansa mukaisesti.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/koulumatkaetu

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Tieto oppilaan ja opiskelijan poissaolosta on julkinen tieto. Poissaolon syy voi kuitenkin olla salassa pidettävä, kuten sairaus, eikä se saa ilmetä tietoa luovutettaessa. Jos poissaolotietoja annetaan pidemmältä ajanjaksolta, on arvioitava, kuvaako tieto oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten elämäntapaa, jolloin tieto saattaa olla salassa pidettävä, eikä sitä saa antaa.

Poissaolotietoja käsiteltäessä on huomioitava tietosuoja-asetuksen vaatimukset henkilötietojen käsittelystä. Vaikka kysymys on julkisista tiedoista, ei henkilöön yhdistettävissä olevia poissaolotietoja saa luovuttaa ulkopuolisille, esimerkiksi luovuttamalla tieto kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa sitä pyytävälle tai asettamalla tiedot julkisesti nähtäville.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/poissaolotiedon-julkisuus

 

 

Avainsanat Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Perustuslain ja perusopetuslain mukaan perusopetus on maksutonta. Koulun järjestämä leirikoulu on osa maksutonta opetusta.

Lokakuussa 2019 antamassaan kolmessa kanteluratkaisussa (EAOK/1120/2018, EOAK/5984/2018 ja EOAK/2882/2018) eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, ettei mitään maksuja perusopetuksen vuosisuunnitelmaan kuuluvasta opetuksesta saa periä. Opetukseksi luetaan myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuosisuunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu vastaava koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Maksujen periminen ei muutu lailliseksi myöskään sillä, että oppilaille olisi tarjolla maksuton vaihtoehto, esimerkiksi liikuntapäivänä. Huoltajat voivat kerätä varoja ja tukea koulun toimintaa, mutta jokaiselle oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua opetukseen ja muuhun vuosisuunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräämiseen.

Maaliskuussa 2015 antamassaan ratkaisussa (3535/4/14) apulaisoikeusasiamies on todennut kouluissa vallinneen käytännön, jossa vanhempia on vaadittu allekirjoittamaan niin sanottu leirikoulusopimus ja sitoutumaan maksamaan sääntöjä rikkovan lapsensa palautuksesta leirikoulusta, olevan ristiriidassa perusopetuksen maksuttomuuden kanssa ja siten lain vastainen. Leirikoulussa epäasiallisesti käyttäytyvään tai muutoin järjestystä rikkovaan oppilaaseen voidaan kohdistaa perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/leirikoulusta-perittavat-maksut-perusopetuslain-mukaisessa-opetuksessa

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät.

Aikuisten perusopetus voidaan sen sijaan perusopetuslain mukaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena.

Koronapandemian aikana voimassa olleiden väliaikaisten säännösten nojalla myös lapsille ja nuorille annettava perusopetuslain mukainen opetus on voitu järjestää poikkeuksellisesti osittain etäopetuksena säännöksissä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä. Lukuvuonna 2021-2022 voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta järjestetään osittain tai kokonaan etäopetuksena.  Poikkeuksellisia opetusjärjestelyitä ei voida käyttää kuitenkaan esiopetuksen, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien, erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien eikä maahanmuuttajille tarkoitetun valmistavan opetuksen oppilaiden opetuksessa. Kaikkien tartuntatautilain nojalla päätöksen poissaolosta, karanteenista ja eristämisestä saaneiden oppilaiden opetus voidaan kuitenkin antaa etäopetuksena.

Opetushallitus suosittelee, että poissaolon sijasta myös riskiryhmiin kuuluvien ja sellaisten oppilaiden, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, opetus järjestettäisiin erityisinä opetusjärjestelyinä etäopetuksena.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa

Asiasanat
oppilaan oikeudet, etäopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

 

Avainsanat Maahanmuuttajakoulutus Perusopetus

Ei voi. S2 on tässä mielessä samanarvoinen kuin S1. Oppilaitokset tarkistavat, että maahanmuuttotaustaisen opiskelijan kielitaito on riittävä opintoihin. Aikaisemman tutkinnon tai sen osan suorittaminen suomeksi saattaa riittää näytöksi riittävästä suomen osaamisesta.

Lukioon haettaessa ei testata opiskelukielen taitoa. Ammatillisessa koulutuksessa on alakohtaiset vaatimukset. Jotkin ammattiopistot vaativat kielitaidon todistamista kielitaitotestillä tai aikaisemmalla koulutuksella, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi. Jos kielitaito todistetaan peruskoulun tai lukion äidinkielen oppimäärän arvosanalla, suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä arvotetaan samalla tavalla esimerkiksi niin, että kummankin oppimäärän arvosana 7 vastaa taitotasoa A2, arvosana 8 taitotasoa B1 ja arvosana 9 taitotasoa B2. Yleensä vaadittava taitotaso ammatillisessa koulutuksessa on A2—B2 alasta riippuen.

Yliopistoissa suomen kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään se, (1) että opiskelija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi, (2) että perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa on hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä tai (3) että suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä -koe on suoritettu vähintään arvosanalla approbatur (A). Suomi äidinkielenä -oppimäärä ja suomi toisena kielenä -oppimäärä ovat siis samanarvoisia. Jos hakija sen sijaan ei ole suorittanut tutkintoa kokonaan, S1- ja S2-kokeen arvosanavaatimukset voivat vaihdella.

Oppijan monikielinen kompetenssi nähdään etuna, ja kielitietoisen koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoansa kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Opetus tukee oppilaitten monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajallansa käyttämiä kieliä. Tällöin kielitietoinen opetus vahvistaa oppilaitten luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa. Siitä syystä myös äidinkielen ja kirjallisuuden S2-oppimäärä tulee nähdä oppilaan kielitaitoa tukevana vaihtoehtona, sillä se keskittyy äidinkielenänsä muuta kieltä puhuvan oppilaan kannalta tärkeämpiin asioihin. S2-oppimäärä on siis oppilaan jatko-opintoihin etenemisen kannalta yhtä arvokas kuin suomi äidinkielenä.

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kotiopetukseen-siirtyminen-perusopetuksessa

 

Näytetään 1-10/288