Usein kysytyt kysymykset

Perusopetuksen osalta hallituksen linjaus yläkoulujen etäopetuksesta 8.3. -28.3.2021 toteutetaan voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaisesti poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäyhteyksiä hyödyntäen.

Kevään 2021 yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen sekä haut perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen päättyvät 7.4.2021.

Yhteishakuun liittyvää ohjausta ja oppilaanohjausta annetaan myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana. Ohjausta voi toteuttaa esimerkiksi etäyhteyden avulla sekä pienryhmä- tai henkilökohtaisena ohjauksena hygienia- ja väljyyssuositukset huomioiden. Etäopetuksessa mm. karanteenin, eristämisen sekä oman tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi olevien yhteishausta tai oppilaanohjauksesta huolehditaan esimerkiksi etäyhteyden avulla.

Oppilaiden henkilökohtainen tavoittaminen yhteishaun aikana on ensisijaisen tärkeää varsinkin niiden oppilaiden kohdalla, joilla riski syrjäytä koulutuksesta on suuri. 

Oppivelvollisuuteen liittyvä hakeutumisvelvoite tuli voimaan heti vuoden 2021 alusta lukien. Hakeutumisvelvoite vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet). Oppivelvollisen on hakeuduttava ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen, nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Oppivelvollinen voi hakeutua koulutukseen yhteishaussa tai muutoin.

Jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. 

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, kuten etäopetukseen, siirtyminen ei koske erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita. Näiden oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena, jotta heidän oikeutensa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen tosiasiallisesti toteutuisi myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Tukipalveluiden järjestäminen lähiopetuksessa turvaa oppilaan oikeutta perusopetukseen. Lähiopetuksessa olevien oppilaiden opetus tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti ja siten, että se motivoi oppilaita koulunkäyntiin. Lähiopetuksen järjestämistä varten on annettu hygieniaa ja väljyyttä koskevia suosituksia, joita noudattamalla pyritään varmistamaan turvallinen opetuksen järjestäminen.

Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Päätös poissaolosta tehdään hakemuksen perusteella yksilökohtaisesti. Se, että oppilas ei kuulu poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen piiriin, ei pelkästään riitä perusteluksi poissaololle. Opetuksen järjestäjä harkitsee huoltajan esittämien muiden perusteluiden painavuuden, kuten sen, onko oppilaan poissaolon myöntäminen koulusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa oppilaan edun kannalta perusteltu ratkaisu. Päätös tehdään oppilaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Viimesijainen vastuu oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnasta on oppilaan huoltajilla.

Koulu päättää, miten oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan poissaolon aikana. Oppilaalle voidaan antaa esimerkiksi tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa siitä, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta.

Tartuntatautiviranomaisen tartuntatautilain 58 §:n nojalla antaman päätöksen jälkeen opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Päätös voi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen.

Oppilaiden sekä henkilöstön fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etä- ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuorotellaan viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Tällöin esimerkiksi osa opetusryhmistä on etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa. Opetuksen järjestäjä voi myös päättää, että kaikki oppilaat siirtyvät etäopetukseen. Lähiopetusta on tällöinkin järjestettävä perusopetuslaissa erikseen mainituille oppilaille (POL 20 a §:n 4 mom.).

Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus tulisi järjestää niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta ja etäopetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä. Oppilaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta, voivat olla lähiopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden ajan. Opetuksen järjestäjä harkitsee yksilökohtaisesti, kuka tarvitsee lähiopetusta ja -ohjausta esimerkiksi niistä oppilaista, jotka saavat tehostettua tukea, osallistuvat joustavaan perusopetukseen tai joilla on havaittu lastensuojelun tarve. Sääntely jättää opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa järjestää opetusta siten, että poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kukaan oppilas ei olisi pelkästään etäopetuksessa, vaan lähi- ja etäopetuksessa voitaisiin vuorotella opetuksen järjestäjän päättämällä rytmillä. 

Oppilaan opetus voidaan järjestää tietyin edellytyksin erityisin opetusjärjestelyin perusopetuslain 18 §:n 3 kohdan mukaisesti myös oppilaan oman terveydentilaan liittyvän syyn perusteella.
 

Päivitetty 5.2.2021

Perusopetuksen oppilaat ovat opetuksen järjestäjän vastuulla kaikessa toiminnassa, jota tämä järjestää. Vastuu ulottuu kaikkiin opetus- ja toimintapaikkoihin. Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 20 a §), karanteenin tai eristyksen, riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Kun oppilaat ovat etäopetuksessa, ei opettajalla voi olla samanlaista valvontavastuuta heistä kuin lähiopetuksessa. Opettaja on kuitenkin vastuussa antamastaan ohjeistuksesta. Opettajan tulee huolehtia, etteivät oppilaille annetut tehtävät vaaranna heidän turvallisuuttaan ja että heille annetut turvallisuus- ja muut ohjeet ovat riittäviä. 

Lähtökohtaisesti opettajan vastuu määritellään samojen periaatteiden mukaisesti myös toisen asteen oppilaitoksissa. Mitä vanhempia oppilaat ovat, sitä enemmän heiltä voi kutenkin edellyttää omaa harkintakykyä ja valmiuksia noudattaa annettuja ohjeita. 

5.2.2021 Julkaistu uudelleen tarkistettuna ja täydennettynä etäopetuksen syiden osalta    

Päivitetty 5.2.2021

Myös etäopetuksessa olevalla oppilaalla, jonka läsnäolo on varmistettu, on oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon. Etäopetuksessa oleville oppilaille onkin hyvä tehdä lukujärjestys, jossa näkyy päivittäinen opetuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Tällä voidaan todentaa opetuksen aika, jota korvausvelvollisuus koskee. Etäopetusta on opettajan määrittelemä aika, jona oppilaan tulee olla tavoitettavissa opetusta varten. Esim. läksyjen tekemiseen käytetty aika ei ole etäopetusta.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (29 §). Tämä kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Perusopetuslaissa todetaan myös, että koulussa tai muussa opetuksenjärjestämispaikassa, koulumatkalla tai majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta (34 §).  

Tapaturman hoidon maksuttomuus perustuu suoraan lakiin eikä edellytä opetuksen järjestäjältä vakuutuksen ottamista, vaikka monet ovat sellaisen korvausriskin varalta ottaneet. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Jos vakuutus on, opetuksen järjestäjän on syytä käydä vakuutusehdot läpi ja tarkistaa, koskeeko vakuutus myös etäopetusta.

Opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Se ei siis riipu tapaturman syystä eikä edellytä tuottamusta tai laiminlyöntiä. 
 

5.2.2021 julkaistu uudelleen tarkistettuna

Oppilaitokset, korkeakoulut ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta sekä sopivat kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvistä toimenpiteistä yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa. Toiminnassa tulee seurata ja noudattaa koronaan liittyvää viranomaisohjeistusta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi 2.2.2021 oppilaitoksille suosituksen Suomeen tai Suomesta ulkomaille suuntautuvan lyhytaikaisen opiskelijavaihdon tilapäisestä keskeyttämisestä koronatilanteen takia. Lyhytaikaisella opiskelijavaihdolla tarkoitetaan lyhyitä intensiivikursseja, kieli- ja kulttuurivaihtoja, retkiä ja leirikouluja sekä muita lukukautta lyhyempiä vaihtojaksoja. Suositus koskee uusia, suosituksenantopäivän jälkeen alkavia vaihtoja.

Suosituksen mukaan täyden lukukauden tai -vuoden mittaisia opiskelijavaihtoja voidaan edelleen toteuttaa turvallisuusohjeet huomioiden.

Lisätietoja saa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön koronaan liittyvistä UKK-vastauksista korkeakoulutukselle ja tutkimukselle:

• Miten koronavirus vaikuttaa EU:n Erasmus-opiskelijavaihtoihin tai Suomessa opiskelevien kv. tutkinto-opiskelijoiden tilanteeseen?
• Voiko opiskelijavaihtoja järjestää koronaepidemian aikana?
   

KURSSILLE OSALLISTUMINEN VIRTUAALISESTI

Erasmus+ KA1 -hankkeen rahoituksella on mahdollista osallistua maksulliselle täydennyskoulutuskurssille, jotka toteutetaan täysin virtuaalisesti. Tukea virtuaalitoteutukseen myönnetään organisaatiotuen verran eli virtuaalikurssin tuki on 350 €/kurssi. 

Virtuaalikoulutusten etsimiseen ei ole tällä hetkellä olemassa tietokantaa. Voit etsiä koulutusta eri tavoilla:

• Tarkistaa, onko suunnitellun lähikurssin järjestäjällä tarjota vastaavia virtuaalikursseja.
• Jos tunnet ennestään Erasmus+ kurssinjärjestäjiä niin tarkista heidän virtuaalitarjontansa
• Keksi Googlen hakusanaksi jokin osuva haku esim. ”virtual courses Erasmus+ KA1”

JOB SHADOWING -JAKSO (BLENDED)

Job shadowing- ja opettajavaihtojen liikkuvuusjaksoja voidaan aloittaa virtuaalisesti, jos fyysisen ulkomaanjakson aloittaminen kohdemaassa ei poikkeusolojen vuoksi ole vielä mahdollista. Fyysinen ulkomaanjakso tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa kohdemaassa myöhemmin, kun tilanne sen sallii ja sen tulee täyttää Erasmus+ -ohjelman minimipituuden (2 pv) vaatimukset. Virtuaalisen ja fyysisen ulkomaanjakson välissä voi olla aikaa, kunhan fyysinen jakso päättyy hankkeen aikana. 

• Rakennat itse vastaanottavan tahon kanssa jakson sisällöt.
  • Varjostuksen ydin on observoinnissa ja keskustelussa. Observointi tapahtuu helposti niin, että verkkoyhteys on lähiluokassa auki, tai etäopetuksessa linkin kautta. Erittäin tärkeää observoinnin jälkeen on keskustelu opettajien kesken siitä, mitä tunnin aikana tapahtui.
  • Job shadowing -virtuaaliosuuden suunnitteluun kannattaa ydinvaiheen lisäksi käyttää aikaa.  Virtuaaliosassa kannattaa hyödyntää kaikkea verkossa jo olevaa materiaalia esim. koulun esittelyvideoita. Jos teet uuden virtuaalipaketin niin huomaa, että voit hyödyntää samaa pakettia myös mahdollisissa muissa liikkuvuuksissa. Virtuaalipaketin suunnittelussa mieti, miten saisit tehtyä näkyväksi kaikkea muuta kokemusta, jota lähitapaamisessa on. Jos olet job shadowing -isäntänä tee, vaikka kännykkävideoesittely, jossa puhut tavallisen esittelykerroksen ja jossa näkyy missä koulu sijaitsee, miltä sisääntulo ja aula näyttää, lyhyt tervehdys rehtorilta ja muilta kollegoilta, tietoa koulusta, miltä luokat ja ruokala näyttää eli kaikki se, mitä tapahtuisi lähiesittelyn yhteydessä. Jos tapananne on järjestää vieraille muunlaisia kierroksia koulun ympäristössä, niin kuvaa ja kerro myös niistä paikoista.
    • Ideoita omaan virtuaaliosuuteen voit saada esim. https://museot.fi/lahde-virtuaaliopastukselle-museoon
    • Materiaalia on aika vähän olemassa mutta esim. Opetushallituksen webinaari “Possibilities of virtual internationalisation in higher ed - teachers’ and students’ perspectives” voisi antaa ideoita myös yleissivistävälle koulutukselle https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2020/edufi-highered-webinar-possibilities-virtual-internationalization-higher-education

 TODENTAMINEN

Sekä virtuaalinen että fyysinen ulkomaanjakso todennetaan Erasmus-ohjelman edellyttämin dokumentein.  Virtuaalisen jakson aikana osallistujalle ei makseta Erasmus+ apurahaa, mutta hankkeen toteuttaja/koulu/organisaatio on oikeutettu normaaliin liikkuvuuden organisointitukeen virtuaalisen jakson alettua. Kun fyysinen ulkomaanjakso alkaa, osallistuja saa normaalin Erasmus+ apurahan.

SOPIMUSLISÄYS

Virtuaaliliikkuvuuteen osallistumisen edellytys on, että Erasmus+ KA101 -hankkeenne on allekirjoittanut syksyllä 2020 Covid-19 -sopimuslisäyksen. Tämä asiakirja oli englanninkielinen ” Addendum to the Grant Agreement for KA1 Actions”.

Päivitetty 17.2.2021

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen toimeenpanemiin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin monella tavalla. Pyrimme kuitenkin joustaviin ratkaisuihin rahoittamiemme hankkeiden kanssa – sekä kansainvälisten vaihtojen että muiden yhteistyöhankkeiden kohdalla.

Peruuntuneiden tai siirtyneiden liikkuvuusjaksojen kuluista on mahdollista hakea korvausta. Käynnissä olevien hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Vaihtoehtona on myös hankekausien pidentäminen, jotta suunniteltu toiminta saadaan toteutettua.

Epidemia-tilanteen salliessa ei ohjelmien näkökulmasta ei ole esteitä käynnistää fyysisiä ulkomaanjaksoja, jos viranomaisohjeet ja matkustusmääräykset sen sallivat ja jos liikkuvuusjakson toteuttaminen on lähettävälle ja vastaanottavalle organisaatiolle mahdollista.

Suositamme seuraamaan viranomaisohjeita ja olemaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin. Kehotamme huomioimaan erityisesti THL:n 2.2.2021 antaman suosituksen, joka suosittaa lyhytaikaisen kansainvälisen opiskelijavaihdon keskeyttämistä. Suositus koskee uusia, 2.2.2021 jälkeen alkavia opiskelijavaihtoja

Esimerkiksi Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa  liikkuvuusjaksot voidaan aloittaa virtuaalisesti, jos niiden aloittaminen paikan päällä kohdemaassa ei poikkeusolojen vuoksi ole mahdollista.

Kansainvälisissä hankkeissa olevat organisaatiot ja henkilöt saavat apua myös ohjelmakohtaisista neuvontaosoitteista:

• Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle: comenius [at] oph.fi
• Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle: erasmus.ammatillinen [at] oph.fi
• Erasmus+ korkeakoulutukselle: erasmus [at] oph.fi
• Erasmus+ aikuiskoulutukselle: grundtvig [at] oph.fi
• Erasmus+ nuorisoalalle: nuoriso [at] oph.fi
• Erasmus+ Sport: Sport [at] oph.fi
• Euroopan solidaarisuusjoukot: nuoriso [at] oph.fi
• Luova Eurooppa: kulttuuri [at] oph.fi
• Kansalaisten Eurooppa: kansalaisteneurooppa [at] oph.fi
• Nordplus: kenneth.lundin [at] oph.fi, kristiina.Savikurki [at] oph.fi
• EDUFI-harjoittelu: kv-hakulomake [at] oph.fi
• EDUFI Fellowship, EDUFI Winter School ja The Finnish Government Scholarship Pool -apuraha: paivi.jokinen [at] oph.fi, tarja.makela [at] oph.fi, marjaana.kopperi [at] oph.fi 
• Virkamiesvaihto: ritva.ukkonen [at] oph.fi
• Suomen kieli ja kulttuuri: skk [at] oph.fi
• Kansainväliseen toimintaan liittyvät valtionavustukset / yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus: paula.mattila [at] oph.fi 
• Kansainväliseen toimintaan liittyvät valtionavustukset /ammatillinen koulutus: hanna.autere [at] oph.fi 

17.2.2021 tarkennettu vastausta THL:n suosituksen mukaiseksi

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että valtioneuvoston antaman tuntijakoasetuksen (422/2012 8 § 2 mom.) mukaan koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai eriyttämällä suomen tai ruotsin kieltä erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollain tai joillain kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä[3]. Näin toimitaan myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun[4]. Käytännössä kuitenkin oppilaan on opiskeltava jotakin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää, koska äidinkieli ja kirjallisuus on perusopetuslaissa (628/1998 11 §) kaikille yhteinen oppiaine. Saman lain 3 §:ssä todetaan, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Eli jos opetuksen järjestäjä tarjoaa esimerkiksi vasta vähän aikaa Suomessa olleelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle tukea vain suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisessa opetuksessa, ei opetusta ole järjestetty oppilaan tarpeiden tai edellytysten mukaisesti.

Perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän tai osan siitä esimerkiksi siksi, että oppimäärän opetus on päättynyt 7. vuosiluokalla ja oppilas tulee perusopetukseen vasta 8. vuosiluokalle. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.   

Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Jos erityisessä tutkinnossa on suoritettu osa tietyn oppiaineen oppimäärästä ja opetuksen järjestäjä hyväksilukee tämän suorituksen perusopetuslain 18 §:n perusteella oppiaineen osasuoritukseksi, erityisessä tutkinnossa saatu arvosana otetaan huomioon määritettäessä ao. oppiaineen arvosanaa esim. lukuvuosi- tai päättötodistukseen.  

Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista.