Usein kysytyt kysymykset

Opetuksen edellyttämät materiaalit ovat maksuttomia. Maksuttomaan opetukseen luetaan välttämättömät opetusvälineet, kuten oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja -aineet. Maksuttomuus koskee perusopetuslain mukaan oppilaaksi otettuja oppivelvollisia henkilöitä. 

Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin tai eristyksen sekä oman tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Perusopetuslain 20 a §:n mukaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia. Yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi internetyhteyttä ja materiaaleilla opetuksessa tarvittavia oppimissovelluksia ja viestintävälineitä. Perusopetuslain 20 a §:n mukaan maksuttomuus koskee karanteenin ja eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevia oppilaita. Opetushallituksen näkemyksen mukaan laitteet ja yhteydet ovat maksuttomia etäopetuksessa myös niille oppilaille, jotka kuuluvat tai joiden perheenjäsen kuuluu koronaviruksen kannalta riskiryhmään.

Kotitaloudenoppiaineessa oppimistehtävien suorittaminen voi edellyttää harjoituskohtaisia materiaaleja. Etäopetustilanteessa materiaaleja voi jakaa kouluilta tarkoituksenmukaisesti pakattuina.  Materiaalien jakamisen voi yhdistää esimerkiksi kouluateriajakeluun.
 
Varsinaisen etäopetustilanteen rinnalla oppilaalla voi olla myös erillisiä kotitehtäviä. Kotitehtävät ovat tärkeä osa eri oppiaineiden oppimisprosessia. Kotitehtävät ovat yleensä väljiä ja jättävät tilaa soveltamiseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Kotitalouden oppiaineessa kotitehtävinä toteutettavat oppimistehtävät vahvistavat oppilaan näkemystä arjen rutiineista ja erilaisista tavoista toteuttaa kodin tehtäviä. Kotitalouden kotitehtävien avulla oppilas harjaantuu myös soveltamaan koulussa opiskeltuja asioita ja toimintoja omaan perhevaiheeseensa eli omaan kotikulttuuriinsa. 
 
Kotitalousoppiaineessa kotitehtävinä käytetään yleensä tyypillisiä kotitalouden työtehtäviä. Kotona tehtäviä tyypillisiä toiminnallisia työtehtäviä voivat olla

• ruoan valmistaminen, astioiden pesu, ruoan valmistamisen esivalmistelut, muu ruoanvalmistus, leipominen ja säilöminen
• säännöllisesti toistuva asunnonhoito, siivous, erityiset asunnon hoitotoimenpiteet, pyykinpesu, silitys ja muu vaatehuolto
• huolenpito perheenjäsenistä tai muista läheisistä, toisen kotitalouden auttaminen, lastenhoito, asiointi, hankintojen ja ostosten tekeminen, talouden suunnittelu ja kirjanpito.  

Opetuksen järjestäjä ja koulu päättävät oppimisprosessin (ml. kotitehtävät) suunnittelusta sekä opetusmateriaalin valinnasta ja käyttämisestä. Käytännössä jokainen koulu ja opettajat voivat päättää, mitä aineistoa, kirjoja tai muuta materiaalia opetuksessa käytetään ja millaisia kotitehtäviä annetaan. Materiaalin käytöstä sovitaan yleensä yhteisesti oppimisen ohjauksen yhteydessä. 
 
Opetettava kokonaisuus, sen tavoitteet ja mahdolliset oppiainerajat ylittävät yhteydet vaikuttavat siihen, millaisia materiaaleja opettaja opetuksessaan tai tehtävänannostaan käyttää. Koulun käytänteistä, opetuksellisista, ohjauksellisista ja kasvatuksellisista ratkaisuista on tärkeää viestiä myös huoltajille. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/ovatko-kotitalouden-materiaalit-et…

Opetuksen edellyttämät materiaalit ovat maksuttomia. Maksuttomaan opetukseen luetaan välttämättömät opetusvälineet, kuten oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet. Maksuttomuus koskee perusopetuslain mukaan oppilaaksi otettuja oppivelvollisia henkilöitä. 

Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin tai eristyksen sekä oman tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Perusopetuslain 20 a §:n mukaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia. Yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi internetyhteyttä ja materiaaleilla opetuksessa tarvittavia oppimissovelluksia ja viestintävälineitä. Perusopetuslain 20 a §:n mukaan maksuttomuus koskee karanteenin ja eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevia oppilaita. Opetushallituksen näkemyksen mukaan laitteet ja yhteydet ovat maksuttomia etäopetuksessa myös niille oppilaille, jotka kuuluvat tai joiden perheenjäsen kuuluu koronaviruksen kannalta riskiryhmään.

Oppiaineissa, kuten kotitaloudessa, käsityössä, kuvataiteessa, fysiikassa tai kemiassa, oppimistehtävien suorittaminen voi edellyttää harjoituskohtaisia materiaaleja. Etäopetustilanteessa materiaaleja voi jakaa kouluilta tarkoituksenmukaisesti pakattuina. Materiaalien jakamisen voi yhdistää esimerkiksi kouluateriajakeluun.

Varsinaisen etäopetustilanteen rinnalla oppilaalla voi olla myös erillisiä kotitehtäviä. Kotitehtävät ovat tärkeä osa eri oppiaineiden oppimisprosessia. Kotitehtävät ovat yleensä väljiä ja jättävät tilaa soveltamiseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. 
 
Opetuksen järjestäjä ja koulu päättävät oppimisprosessin (ml. kotitehtävät) suunnittelusta sekä opetusmateriaalin valinnasta ja käyttämisestä. Käytännössä jokainen koulu ja opettajat voivat päättää, mitä aineistoa, kirjoja tai muuta materiaalia opetuksessa käytetään ja millaisia kotitehtäviä annetaan. Materiaalin käytöstä sovitaan yleensä yhteisesti oppimisen ohjauksen yhteydessä. 
 
Opetettava kokonaisuus, sen tavoitteet ja mahdolliset oppiainerajat ylittävät yhteydet vaikuttavat siihen, millaisia materiaaleja opettaja opetuksessaan tai tehtävänannostaan käyttää. Koulun käytänteistä sekä opetuksellisista, ohjauksellisista ja kasvatuksellisista ratkaisuista on tärkeää viestiä myös huoltajille.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/ovatko-perusopetuksen-oppimateriaa…

Ei riitä. Etäopetus ei tarkoita pelkkien oppimistehtävien antamista. Etäopetuksen aikana on turvattava oppilaiden yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta. Etäopetuksen aikana opetuksen järjestäjä tarjoaa maksutta tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit sekä ateriaedun.

Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata etäopetuksen aikana perusopetuslain mukaisesti. Etäopetuksessa noudatetaan tuntijakoa, opetussuunnitelman perusteita, paikallista opetussuunnitelmaa, perusopetusasetuksen mukaista työaikaa, koulujen työaikoja, opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaa ja oppilaan lukujärjestystä. Koulupäivän rakennetta on tarpeen tarkastella kokonaisuutena, jossa on riittävästi aikaa myös tauoille, levolle ja palautumiselle.

Koulujen tulee olla aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteydessä oppilaisiin sekä edistää säännöllistä vuorovaikutusta heidän kanssaan. Koulupäivään tuo säännöllisyyttä ja rytmiä opiskelu lukujärjestyksen mukaisesti. Välitunnit ovat oppilaiden virkistäytymisen aikaa myös etäopetuksen aikana. Riittävä ja säännöllinen opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus sekä vertaisvuorovaikutus mahdollistavat opiskelussa edistymisen ja palautteen antamisen, vaikka opinnoissa voi olla itsenäistä tehtävien tekemistä samalla tavoin kuin lähiopetuksessa. Opettajan vuorovaikutuksen tarve korostuu varsinkin nuorempien oppilaiden ja tukea tarvitsen oppilaiden osalta.

Riittävän ja säännöllisen vuorovaikutuksen varmistamisessa keskeisiä näkökohtia ovat seuraavat:

• Suunnitellaan lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä. Opettaja voi olla yhteydessä koko ryhmään tai yksittäiseen oppilaaseen.
• Oppilaiden vahvuudet ja tuen tarpeet huomioidaan vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa.
• Suunnitellaan menettelytavat ja käytänteet, joilla oppilaiden läsnäolo opetuksessa varmistetaan ja joilla sitä tuetaan.
• Vuorovaikutusta tuetaan tarvittaessa koulun moniammatillisen henkilöstön avulla, esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajien tai oppilashuollon henkilöstön avulla.
• Seurataan aktiivisesti oppilaiden vuorovaikutuksen tarvetta ja tarvittaessa lisätään yhteydenottoja.

Koulussa on suositeltavaa luoda myös selkeä aikataulu, jolloin luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai muiden viestintävälineiden avulla. Näistä ajankohdista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Tällöin oppilas tai huoltaja voi keskustella opettajan kanssa esimerkiksi tukiopetuksen tarpeesta ja sopia sen järjestämisen ajankohdat.

Vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi opetus on tärkeää suunnitella ja organisoida niin, että opettajalla on tosiasiallinen mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tämä koskee myös karanteenin ja eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevia oppilaita sekä niitä etäopetuksessa olevia oppilaita, jotka kuuluvat tai joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmään.

Opetus- ja ohjaushenkilöstön on tärkeä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta he voivat tukea oppilaitaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opetuksen järjestäjän tulee osaltaan huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa voi käyttää uudenlaisia toimintatapoja, jotta ne vastaavat juuri omien oppilaiden tarpeisiin etäopetustilanteissa. Muutoksissa on tärkeä muistaa, että täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä.

Etäopetuksen järjestämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa huoltajat voivat ensisijaisesti olla yhteydessä opettajaan tai rehtoriin. Koulun ja kodin yhteistyössä ongelmiin voidaan löytää oppilaan kannalta parhaat ja toimivat ratkaisut. Mikäli näin ei löydetä yhteisymmärrystä, huoltaja voi tarvittaessa kannella myös aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/riittaako-kotitehtavien-antaminen-…

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-…

Tartuntatautilain 58 c § sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hygieniasuosituksen mukaan riittävä väljyys lähikontaktien välttämiseksi tulisi turvata tilajärjestelyillä. Voimakasta äänenkäyttöä voi sisältyä esimerkiksi laulamiseen ja draamaharjoituksiin. Voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat ja opiskelijat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä toteuttaa toimintaa niin, että voimakkaaseen äänenkäyttöön koronavirustartuntaan liittyviä riskejä minimoidaan. Lisäksi tulisi huomioida alueelliset ja paikalliset määräykset, ohjeet ja suositukset esimerkiksi maskien käytöstä.

Kuorolaulua voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että koko ryhmä on etänä, etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä eli hybridinä tai lähiopetuksena pienemmissä ryhmissä koulutusmuodon erityispiirteet huomioiden. Ulkotiloja voidaan lisäksi hyödyntää pedagogisesti toimivalla tavalla.

Perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden. Koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan takia joitain musiikin opetussisältöjä tai -menetelmiä ei voidakaan kaikilta osin toteuttaa.

Lukiokoulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 metriä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 metriä. Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Näissäkin tapauksissa on riittäviin etäisyyksiin pyrittävä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Vapaassa sivistystyössä henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 metriä. Koulutuksen järjestäjä päättää, pystyykö se järjestämään voimakasta äänenkäyttöä vaativan toimintansa tartuntatautilain 58 c §:n sekä THL ja OKM hygieniasuosituksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää voimakasta äänenkäyttöä vaativan toiminnan keskeyttämistä toistaiseksi tai sen järjestämisestä vaihtoehtoisin keinoin.

Taiteen perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa alle 12-vuotiaat oppilaat tulee sijoittaa mahdollisimman väljästi. Taiteen perusopetuksen toiminta yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa toteutetaan siten, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-laulaminen-ja-muu-voimakas-a…

Koronavirusepidemia huomioidaan monin tavoin suunniteltaessa, miten järjestetään perusopetusta aloittavien oppilaiden ja heidän huoltajiensa tutustuminen perusopetukseen ja uuteen kouluun. Osalla oppilaista on saattanut olla taukoja esiopetuksessa, jolloin oppilaat voivat tarvita tavallista enemmän tukea koulun aloituksessa. Järjestelyissä otetaan huomioon kouluun tutustuminen keväällä sekä koulun aloitus syksyllä esimerkiksi ryhmäyttämisen ja tiloihin tutustumisen näkökulmasta.   

Hyvän ja toimivan kodin ja koulun yhteistyön rakentaminen on tärkeää myös korona-aikana. Kouluun tutustumisesta ja koulun aloituksen järjestämisestä on tärkeää viestiä myös huoltajille. Tiedottamisessa voidaan hyödyntää paperisia tai sähköisiä tiedotteita tai esimerkiksi videoita. Monikielisten oppilaiden ja huoltajien tiedottaminen varmistetaan erikseen.

Opetuksen järjestäjän on tärkeä seurata ajankohtaisia kansallisia ja paikallisia määräyksiä ja suosituksia, jotka voivat kevään aikana muuttua.

Kouluun tutustuminen voidaan toteuttaa ulkotiloissa, etäyhteyksiä hyödyntäen tai sisätiloissa, jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositusta sekä mahdollisia paikallisia määräyksiä ja suosituksia pystytään noudattamaan. 

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin oppilaiden sekä koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Oppilaan ja perheen mahdollisuus tutustua koulun toimintaan järjestetään THL:n ja OKM:n suosituksen mukaisesti väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden. Tärkeää on, että tiloissa voidaan liikkua väljästi eikä tule ruuhkaa. Tutustumiset voitaisiin järjestää esimerkiksi sellaiseen aikaan, jolloin koulussa ei ole opetusta. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jotta tutustujamäärä pysyy pienenä. Tutustumisissa tulee huomioida yleiset hygieniasuositukset, kuten turvavälit ja maskit. Erityisesti on korostettava ennakkotiedotuksessa, että kouluun voi tutustua vain oireettomana. Opetuksen järjestäjät päättävät mahdollisten tutustumisten käytännön järjestelyistä. Opetuksen järjestäjän tulee myös ottaa huomioon mahdolliset paikalliset rajoitusmääräykset ja suositukset esimerkiksi tilojen käytöstä tai kokoontumisista.  

Koulun aloituksessa elokuussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaohjeistuksiin sekä siihen, miten oppilaat oppivat toimimaan uudessa koulussa ja ryhmässä turvallisesti. Koulun aloituksessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteenkuuluvuuden tunteeseen, välittämiseen, hyvään ryhmähenkeen ja tuen antamiseen. Oppilaiden, koulun aikuisten ja huoltajien tutustuminen tukee koulun aloittamista. Uutta oppilasta tuetaan ryhmän jäseneksi pääsemisessä, työtapojen opettelussa ja tarvittaessa jatketaan oppilaan saamaa kasvun ja oppimisen sekä oppilashuollon tukea.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-kevaalla-2021-jarjestetaan-k…

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että peruskoulun aikana nuori oppii uima- ja vesipelastustaidon ja koulu on opetuksen järjestäjänä vastuussa tämän tavoitteen saavuttamisesta. Koulujen opetussuunnitelman mukaisessa uinninopetuksessa tulee koronaviruksen aikana huomioida viranomaisten ja oman kunnan opetustoimen ohjeet turvallisuudesta, hygieniasta ja opetusjärjestelyistä. 

Uima- ja vesipelastusopetusta voidaan järjestää, jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen väljyys- ja hygieniaohjeita pystytään noudattamaan eikä paikallisista rajoituksista ja suosituksista muuta johdu. Koronaepidemian aikana olennaista on lähikontaktien välttäminen. Vesiliikunta edellyttää opetusjärjestelyjen ja -sisältöjen pohtimista niin, että oppilaiden turvallisuudesta voidaan huolehtia. Vesiliikunnan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien määrä, pukuhuone- ja opetustilojen koko ja ilmastointi sekä toiminnan laatu. 

Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen esimerkiksi yläkouluissa on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Uima- ja vesipelastustaitojen opetukseen varatun tilan tulisi olla oppilasmäärään nähden riittävän suuri.

Koulun ulkopuolisia liikuntatiloja (esim. uimahalli) käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Lisäksi vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Mahdolliset kuljetukset toteutetaan THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa, siirtymisissä ja pukuhuonetiloissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia sekä ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista.  

Opetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon mahdolliset tartuntatautiviranomaisten päätökset. Paikallinen tartuntatautiviranomainen ja opetuksen järjestäjä ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä. 

Peruskoulun uimaopetuksen tavoite vuosiluokilla 1–2 on tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito. Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Vuosiluokilla 7–9 uimaopetuksen tavoitteena on puolestaan vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä. 

Mikäli korona-aikana ei paikallisesti ole ollut tai tule olemaan mahdollista järjestää oppilaille uima- ja vesipelastusopetusta, tulee opetuksen järjestäjän huolehtia siitä, että opetukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa.  

Jos opetuksen järjestäjä ei ole voinut tai voi koronaviruksen vuoksi järjestää uima- ja vesipelastustaitojen opetusta, ei tällaisten poikkeusolosuhteiden tule vaikuttaa oppilaan kannalta negatiivisesti esim. oppilaan liikunnan arviointiin. Perusopetuksen arviointi perustuu oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja kohdistuu vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi ja voitu opettaa. Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin. Sitä osaa oppiaineen oppimäärästä, jota ei ole voitu opettaa, ei oteta arvioinnissa kuitenkaan huomioon.   

Hyvän ja toimivan kodin ja koulun yhteistyön rakentaminen on tärkeää myös korona-aikana eli uimaopetuksen järjestämisestä on tärkeää viestiä myös huoltajille. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät suunnittelevat omat käytännön ohjeistuksensa ja toimintatapansa, koska heillä on paikallisten ratkaisujen tekemiseen toimivalta ja paras osaaminen. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-uinnin-ja-vesipelastuksen-op…

Perusopetuksen osalta hallituksen linjaus yläkoulujen etäopetuksesta 8.3. -28.3.2021 toteutetaan voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaisesti poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäyhteyksiä hyödyntäen.

Kevään 2021 yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen sekä haut perusopetuksen jälkeisiin valmistaviin koulutuksiin ja vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen päättyvät 7.4.2021.

Yhteishakuun liittyvää ohjausta ja oppilaanohjausta annetaan myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen aikana. Ohjausta voi toteuttaa esimerkiksi etäyhteyden avulla sekä pienryhmä- tai henkilökohtaisena ohjauksena hygienia- ja väljyyssuositukset huomioiden. Etäopetuksessa mm. karanteenin, eristämisen sekä oman tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi olevien yhteishausta tai oppilaanohjauksesta huolehditaan esimerkiksi etäyhteyden avulla.

Oppilaiden henkilökohtainen tavoittaminen yhteishaun aikana on ensisijaisen tärkeää varsinkin niiden oppilaiden kohdalla, joilla riski syrjäytä koulutuksesta on suuri. 

Oppivelvollisuuteen liittyvä hakeutumisvelvoite tuli voimaan heti vuoden 2021 alusta lukien. Hakeutumisvelvoite vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet). Oppivelvollisen on hakeuduttava ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen, nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Oppivelvollinen voi hakeutua koulutukseen yhteishaussa tai muutoin.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kuinka-yhteishakuun-liittyva-ohjau…

Jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se on opetuksen järjestämiseksi välttämätöntä. 

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, kuten etäopetukseen, siirtyminen ei koske erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita. Näiden oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena, jotta heidän oikeutensa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen tosiasiallisesti toteutuisi myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Tukipalveluiden järjestäminen lähiopetuksessa turvaa oppilaan oikeutta perusopetukseen. Lähiopetuksessa olevien oppilaiden opetus tulee järjestää tarkoituksenmukaisesti ja siten, että se motivoi oppilaita koulunkäyntiin. Lähiopetuksen järjestämistä varten on annettu hygieniaa ja väljyyttä koskevia suosituksia, joita noudattamalla pyritään varmistamaan turvallinen opetuksen järjestäminen.

Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Päätös poissaolosta tehdään hakemuksen perusteella yksilökohtaisesti. Se, että oppilas ei kuulu poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen piiriin, ei pelkästään riitä perusteluksi poissaololle. Opetuksen järjestäjä harkitsee huoltajan esittämien muiden perusteluiden painavuuden, kuten sen, onko oppilaan poissaolon myöntäminen koulusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa oppilaan edun kannalta perusteltu ratkaisu. Päätös tehdään oppilaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Viimesijainen vastuu oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnasta on oppilaan huoltajilla.

Koulu päättää, miten oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan poissaolon aikana. Oppilaalle voidaan antaa esimerkiksi tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa siitä, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-erityisen-tuen-oppilaall…

Tartuntatautiviranomaisen tartuntatautilain 58 §:n nojalla antaman päätöksen jälkeen opetuksen järjestäjä päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Päätös voi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voidaan järjestää etäyhteyksiä hyödyntäen.

Oppilaiden sekä henkilöstön fyysisten kontaktien välttämiseksi opetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi etä- ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuorotellaan viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Tällöin esimerkiksi osa opetusryhmistä on etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa. Opetuksen järjestäjä voi myös päättää, että kaikki oppilaat siirtyvät etäopetukseen. Lähiopetusta on tällöinkin järjestettävä perusopetuslaissa erikseen mainituille oppilaille (POL 20 a §:n 4 mom.).

Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus tulisi järjestää niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta ja etäopetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä. Oppilaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta, voivat olla lähiopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden ajan. Opetuksen järjestäjä harkitsee yksilökohtaisesti, kuka tarvitsee lähiopetusta ja -ohjausta esimerkiksi niistä oppilaista, jotka saavat tehostettua tukea, osallistuvat joustavaan perusopetukseen tai joilla on havaittu lastensuojelun tarve. Sääntely jättää opetuksen järjestäjälle harkintavaltaa järjestää opetusta siten, että poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana kukaan oppilas ei olisi pelkästään etäopetuksessa, vaan lähi- ja etäopetuksessa voitaisiin vuorotella opetuksen järjestäjän päättämällä rytmillä. 

Oppilaan opetus voidaan järjestää tietyin edellytyksin erityisin opetusjärjestelyin perusopetuslain 18 §:n 3 kohdan mukaisesti myös oppilaan oman terveydentilaan liittyvän syyn perusteella.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-syrjaytymisvaarassa-oleva-op…