Usein kysyttyä

Teksti tarkastettu ja päivitetty 2.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön covid-19 -rokotusstrategian mukaan rokotuksia tarjotaan 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 1-2 perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut mallipohjan suostumukselle.  Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

2.8.2022 päivitetty tekstiä vastaamaan syyslukukauden 2022 alun tilannetta. Lisätty linkki sosiaali- ja terveysministeriön Suomen covid-19 -rokotusstrategia -julkaisuun

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse