Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

264 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Maahanmuuttajakoulutus Perusopetus

Ei voi. S2 on tässä mielessä samanarvoinen kuin S1. Oppilaitokset arvioivat, onko maahanmuuttotaustaisen opiskelijan kielitaito riittävä opintoihin. Aikaisemman tutkinnon tai sen osan suorittaminen suomeksi saattaa riittää näytöksi riittävästä suomen osaamisesta.

Lukioon haettaessa ei testata opiskelukielen taitoa. Ammatillisessa koulutuksessa on alakohtaiset vaatimukset. Jotkin ammattiopistot vaativat kielitaidon todistamista kielitaitotestillä tai aikaisemmalla koulutuksella, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi. Jos kielitaito todennetaan peruskoulun tai lukion äidinkielen oppimäärän arvosanalla, suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä arvotetaan samalla tavalla esimerkiksi niin, että kummankin oppimäärän arvosana 7 vastaa taitotasoa A2, arvosana 8 taitotasoa B1 ja arvosana 9 taitotasoa B2. Yleensä vaadittava taitotaso ammatillisessa koulutuksessa on A2—B2 alasta riippuen.

Ammattikorkeakoulut järjestävät yleensä kielikokeen. Kielitaitovaatimukset kannattaa tarkistaa oppilaitoksesta, johon on hakemassa. Yliopistoissa suomen kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään se, (1) että opiskelija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi, (2) että perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa on hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä tai (3) että suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä -koe on suoritettu vähintään arvosanalla approbatur (A). Suomi äidinkielenä -oppimäärä ja suomi toisena kielenä -oppimäärä ovat siis samanarvoisia. Jos hakija sen sijaan ei ole suorittanut tutkintoa kokonaan, S1- ja S2-kokeen arvosanavaatimukset voivat vaihdella.

Oppijan monikielinen kompetenssi nähdään etuna, ja kielitietoisen koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoansa kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Opetus tukee oppilaitten monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajallansa käyttämiä kieliä. Tällöin kielitietoinen opetus vahvistaa oppilaitten luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa. Siitä syystä myös äidinkielen ja kirjallisuuden S2-oppimäärä tulee nähdä oppilaan kielitaitoa tukevana vaihtoehtona, sillä se keskittyy äidinkielenänsä muuta kieltä puhuvan oppilaan kannalta tärkeämpiin asioihin. S2-oppimäärä on siis oppilaan jatko-opintoihin etenemisen kannalta yhtä arvokas kuin suomi äidinkielenä.

Avainsanat Perusopetus

Opetushallitus myöntää valtionavustusta (opetusministeriön asetus 1777/2009) S2-oppimäärän mukaan opiskelevien oppilaiden opetukseen enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Jos oppilaita on opetuksen järjestäjän kouluissa vähemmän kuin neljä, ryhmän koko voi olla myös vähintään kaksi oppilasta. Avustusta voidaan myöntää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaiseen opetukseen sekä muun opetuksen tukeen enintään kuuden ensimmäisen vuoden ajalta opetukseen osallistumisen aloittamisesta. Esiopetuksessa olevat, samoin kuin koulussa pidempään olleet voivat osallistua tällä valtionavustuksella rahoitettavaan opetukseen, mutta heidän opetukseensa ei voi hakea tätä valtionavustusta.

Avainsanat Perusopetus

On mahdollista, että maahanmuuttajaoppilaalla on väestötietojärjestelmässä äidinkielenä suomi mutta hän silti tarvitsee S2-opetusta. Oppilas saa päättötodistukseen arvosanan S2-oppimäärästä, mikäli hän on opiskellut ko. oppimäärää 9. vuosiluokalla riippumatta siitä, mikä hänen äidinkielensä on väestötietojärjestelmässä.

Järjestelmään merkityn äidinkielen olisi kuitenkin hyvä olla oikein, sillä kunnan asukasperusteinen valtionavun osuus tulee väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen perusteella, ja se on korotettu vain niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Myös erillistä valtionavustusta S2-opetukseen voidaan hakea vain niistä oppilaista, joiden äidinkieli väestötietojärjestelmässä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Avainsanat Perusopetus

Kunkin oppilaan tarpeen S2-oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Perusopetuslain mukaan oppilaan huoltaja tekee lopullisen päätöksen oppimääriä koskevista valinnoista (628/1998, 30 §).

Koska opetus tulee järjestää oppilaiden iän ja edellytysten mukaisesti, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta (628/1998, 3 §). Asiasta keskusteltaessa on hyvä tuoda huoltajien tietoon suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ja vertailla niitä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin ja sisältöihin sekä oppilaan senhetkiseen opetuskielen kielitaitoon. 

Avainsanat Perusopetus

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tehtävänä on vahvistaa oppilaan opetuskielen taitoa, tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen.

Suomen kielen oppiminen tukee monikielisten ja etenkin maahanmuuttotaustaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä auttaa rakentamaan heidän kielellistä ja kulttuurista identiteettiään. Peruskoulussa oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. S2-oppimäärän erityistehtävä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin[1].

Yhtenä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä S2-opetuksen tehtävänä on myös tukea osaltaan kielitaidon kehittymistä varhaislapsuudesta lähtien elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on otettava huomioon lasten erilaiset kielelliset ja kulttuuriset taustat ja pyrittävä vahvistamaan lasten erilaisia kielellisiä identiteettejä sekä uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuurin ilmentymiin[2].

Avainsanat Ukraina Aikuiskoulutus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö

Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet opiskelijat eivät ole Suomessa oppivelvollisia, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa.

Perusopetusta vastaavan koulutuksen suorittaneet ukrainalaiset opiskelijat voivat hakeutua aineopiskelijoiksi aikuisten perusopetukseen tai aikuislukioon esimerkiksi opiskelemaan suomea tai ruotsia. Tällöin opiskelu on maksullista. 

Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua myös vapaan sivistystyön koulutukseen. Vapaassa sivistystyössä opetus on pääsääntöisesti maksullista. Tilapäisen suojelun piirissä olevilla ei ole oikeutta vapaan sivistystyön opiskelijamaksujen alentamiseen tarkoitettuihin opintoseteleihin.

Jos opiskelijalle laaditaan kunnassa tai TE-toimistossa kotoutumissuunnitelma, johon vapaassa sivistystyössä järjestetty kotouttava suomen tai ruotsin kielen koulutus hyväksytään, koulutus on opiskelijalle maksuton ja oppilaitoksen ylläpitäjä saa koulutuksesta sadan prosentin valtionosuusrahoituksen. Kunta voi laatia tilapäisen oleskeluluvan saaneelle kotoutumissuunnitelman henkilön pyynnöstä ja mikäli kunta katsoo henkilön sitä tarvitsevan.

Tilapäisen suojelun piirissä olevan nuoren opiskeluvaihtoehtona voi hänen tavoitteidensa ja koulutuksen järjestäjän tarjonnan mukaan olla tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), joka alkaa 1.8.2022. Siihen voi hakea jatkuvassa haussa ympäri vuoden. TUVA-koulutuksessa oletetaan opiskelijalla olevan riittävä peruskielitaito, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan painottaa erityisesti koulutuksen alussa opiskelukielen taidon kehittämiseen liittyviä opintoja.

Myös ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea opintoihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. Tällöin heillä ei kuitenkaan ole oikeutta opetuksen edellyttämiin maksuttomiin oppimateriaaleihin eikä työvälineisiin, -asuihin ja -aineisiin. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan nämä kuitenkin maksutta antaa. Ammatillinen tai lukiokoulutus eivät välttämättä kuitenkaan ole ensisijainen vaihtoehto ukrainalaisille opiskelijoille, koska opiskelukielen taitoa ei vielä ole. Kielitaidon kartuttamiseen on kuitenkin mahdollista saada tukea opintojen aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mihin-koulutuksiin-perusopetusta-v…

Avainsanat Arviointi ja todistukset Ammatillinen koulutus

Joillakin aloilla on tyypillistä, että ammatillisen tutkinnon suoritettuaan opiskelija haluaa suorittaa myös saman tutkinnon toisen osaamisalan. Näin opiskelija vahvistaa osaamistaan ja lisää työllistymismahdollisuuksiaan.

Määräysten mukaan todistus kirjoitetaan aina niiden perusteiden mukaisesti, joilla tutkinto tai tutkinnon osat on suoritettu.

Kun tutkinnon perusteet, joilla opiskelija on suorittanut tutkinnon, ovat edelleen voimassa, niin opiskelija voi aloittaa opintonsa tavoitteenaan tutkinnon osien suorittaminen. Todistukseen tutkinnon osan suorittamisesta voidaan Opetushallituksen todistuksia koskevan määräyksen mukaan kirjoittaa osaamisala ja/tai tutkintonimike, kun opiskelijalla on tutkintotodistus samojen voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan.

Kun tutkinnon perusteet, joilla opiskelija on tutkintonsa suorittanut, ovat siirtymäajalla tai eivät ole enää voimassa, niin opiskelijan on suoritettava koko tutkinto uusien perusteiden mukaan, jotta todistukseen voitaisiin kirjoittaa uusi osaamisala ja/tai tutkintonimike. Tällöin opiskelijan tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen ja aiempi osaaminen tunnustetaan Opetushallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, kun hän on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumissäännön mukaiset tutkinnon osat.

Avainsanat Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. 

Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti arviointi voi olla vuosiluokilla 1-3 sanallista kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa. Vuosiluokilla 1-3 voidaan käyttää myös kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Numeroarviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta oppiaineesta on annettava vähintään hyväksytty tai hylätty -arvio. 

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan myös vuosiluokilla 1–3. Jokaisesta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se on osa oppiaineen arviointia. Myös sanallista arviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan myös päättää, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-vuosiluokkien-1-3-lukuvuosi-ja-mahdollisissa-valitodistuksissa-kayttaa

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Avainsanat Lainsäädäntö Lukiokoulutus Perusopetus

Peruskoulun oppilaskunnan ja lukion opiskelijakunnan asema perustuu perusopetuslakiin ja lukiolakiin. Oppilaskunnilla katsotaan olevan julkisoikeudellinen asema.

Opetushallituksen näkemyksen mukaan oppilaskuntien oikeuteen tehdä sopimuksia tai muita sitoumuksia on sovellettava yhdistyslain rekisteröimättömiä yhdistyksiä koskevaa sääntelyä. Rekisteröimätön yhdistys ei voi tehdä oikeustoimia omissa nimissään, vaan luonnollisten henkilöiden eli luonnollisten henkilöiden tulee toimia niiden puolesta omalla vastuullaan ja riskillään.

Oppilaskuntien oikeudellinen asema on kuitenkin oikeudellisesti osin tulkinnanvarainen.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppilaskunnan-oikeudellinen-asema


Asiasanat

oppilaskunta, puhevalta

Näytetään 1-10/264