Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

205 aiheeseen liittyvää kysymystä

Voiko taloustiedon YH2-moduulin kanssa yhdistää samaan opintojaksoon sekä pitkän että lyhyen matematiikan moduuleja?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Kyllä voi. Yhteiskuntaopin taloustiedon moduuliin voi yhdistää talousmatematiikan moduuleja sekä pitkän että lyhyen matematiikan oppimääristä. On mahdollista tehdä näiden kaikkien moduulien yhteinen opintojakso tai opettaa käytännössä samalle ryhmälle kahta eri opintojaksoa, joista toisessa ovat mukana YH2-moduuli ja pitkän matematiikan talousmatematiikan moduuli sekä toisessa YH2-moduuli ja lyhyen matematiikan talousmatematiikan moduuli. Jälkimmäinen voi olla käytännöllisempi vaihtoehto arvioinnin kannalta.

Erasmus+ KA101. Onko tämä tuki verovapaata eli voidaanko se käsittää ikään kuin ”päivärahaksi” vai tuleeko siitä ottaa vero?

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Erasmus+ -tuki ei ole verollista tuloa, koska se on tarkoitettu ainoastaan kuluihin.

Erasmus+ KA101, Loppuraportti pyytää minua tekemään asialle jotain: Please complete or remove existing draft mobilities to be able to proceed with submission of final beneficiary report Osaatko sanoa, mitä minun pitäisi tehdä?

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kun osallistujaraportti palautuu Mobility Tooliin, status muuttuu ”submitted” mutta samalla status muuttuu draft -tilaan. Sinun pitää siksi palata henkilön Mobilities -sivulle ja täydentää Participant -sivulla oleva alalehti ”Certifications 0 max.3”, valitse saiko henkilö osallistujatodistuksen painamalla +create -painikkeesta.

 

Erasmus+ KA101. Project Summary-kohdassa on teksti suoraan hakemuksestamme. Korjaanko tätä nyt jollain tavalla toteutuneen mukaiseksi? Käännänkö samaan ruutuun englanniksi? En löytänyt erikseen kohtaa englanniksi käännetylle tiivistelmälle projektista.

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Mobility Toolissa oleva loppuraportti ottaa tiivistelmän hakulomakkeestanne, jonka te muokkaatte toteutuneen mukaiseksi. Loppuraportissanne on ruutu englannin kielistä tiivistelmää varten. Jos hanke arvioidaan loppuraportin tarkastuksessa hyväksi, tiivistelmä siirtyy EU:n hanketietokantaan Muut kohdat loppuraportissa voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Erasmus+ KA101. Mitä kautta voisimme saada muista maista opettajia KA1 job shadowing-jaksolle koulullemme?

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kirjaudu School Education Gateway tai eTwinning -portaaleihin, ja tee niihin ilmoitus. Mutta katso ensin muiden tekemiä ilmoituksia. Laita hakusanaksi vaikka job shadowing niin sinne tulee muutamia kouluja, jotka ovat hakemuksen jo tehneet.
Vastaanottavalle koululle ei ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä, kaikki byrokratia hoituu tulevan opettajan kautta. Teidän pitää vain antaa koulunne OID-tunnus, jos teillä se on, suunnitella vaihtoa ennakkoon tulijan kanssa, isännöidä job shadowing ja antaa lopuksi osallistujatodistus. Mutta muista, että job shadowing on enemmän kuin vierailu ja siinä keskusteluilla on tärkeä rooli.

Sivulta täydennyskoulutushankkeen osallistujalle saat lisätietoa otsikosta "Kurssin, job shadowing tai opetuskohteen etsiminen".

Kouluruokailu

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus Lukiokoulutus

Perusopetuslaki takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen sekä maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Kouluruokailu on katsottava osaksi koulun opetusta.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaisen yleisen velvollisuutensa osallistua opetukseen perusteella velvollisuus osallistua myös ruokailuun. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa syömään ja oppilaalla on siten myös oikeus kieltäytyä syömästä. Oppilas voidaan myös vapauttaa ruokailusta samalla tavalla kuin muustakin opetuksesta.

Koululla ei ole velvollisuutta tarjota ateriaa määräajaksi erotetulle tai loppupäiväksi opetuksesta evätylle oppilaalle, koska hän ei lain tarkoittamalla tavalla osallistu opetukseen ruokailun järjestämisaikaan.

Lukiolain perusteella lukio-opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää heidän läsnäoloaan. Koska abiturienteilla ei penkinpainajaispäivän jälkeen ole yleensä pakollista opetusta eikä muuta toimintaa, johon heidän tulisi osallistua, ei lukiolla ole velvollisuutta järjestää heille maksutonta ateriaa. Ateria voidaan kuitenkin tarjota, mikäli lukiokoulutuksen järjestäjä niin päättää.

Asiasanat

ruokailu, oppilaan velvollisuudet, opetuksen maksuttomuus

Mitä ovat opintopisteet, opintojaksot ja moduulit ja mikä on niiden suhde nykyisiin lukiokursseihin ja arviointiin?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 44 kurssin sijaan vähintään 88 opintopistettä.

Opetusta annetaan täsmälleen yhtä paljon kuin tähänkin asti, sillä opintopisteeseen sisältyy 19 x 45 minuutin oppituntia, kun nykyisessä kurssissa niitä on 38. Käytännössä useimmissa lukioissa on käytössä 75 minuutin oppitunnit, jolloin kurssia kohti on 22,8 x 75 minuutin oppituntia ja puolikasta kurssia eli tulevaa opintopistettä kohti 11,4 x 75 minuutin oppituntia. 

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty opetussuunnitelman perusteisiin 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Nämä entisten kurssien sijaan laadittavat opintojaksot voivat olla laajuudeltaan ja muodoltaan erilaisia. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. Jos kyseessä on useiden oppiaineiden yhteinen opintojakso, annetaan kustakin oppiaineesta omat arvosanat. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Voiko moduuleja jakaa, kun muodostetaan opintojaksoja?

Opintojaksoja muodostettaessa yksittäisiä moduuleja ei ole tarkoitus pilkkoa. Kun opintojaksossa on moduuleja eri oppiaineista, arvosanat annetaan oppiaineittain eli käytännössä ko. oppiaineiden moduulien perusteella. Jos tietty moduuli jakaantuu useaan opintojaksoon, arvosanan määräytyminen voi olla hankalaa. Jos moduulien pilkkomiseen kuitenkin päädytään, moduulien tulee olla jäljitettävissä opintojaksoista ja niiden arvioinnin käytänteet sovittuina yksikäsitteisesti.

Miten eri laajuiset opintojaksot on tarkoitus sijoittaa jaksojärjestelmään? Jakaantuuko esimerkiksi kolmen opintopisteen opintojakso kahden jakson ajaksi? Loppuuko se kesken jakson jälkimmäisessä jaksossa?

Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintojaksoja suunniteltaessa kannattaa miettiä uudelleen myös jaksojärjestelmää eli sitä, onko nykyinen 5/6-jaksojärjestelmä enää toimiva. Tällaisia pohdintoja käydään parhaillaan eri tahoilla, ja niitä pyritään jakamaan erilaisten verkostojen, esimerkiksi Lukioiden kehittämisverkoston, kautta.

Mitä on laaja-alainen osaaminen lukiossa?

Avainsanat Koulutuksen kehittäminen Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnokseen on muotoiltu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat

  • hyvinvointiosaaminen

  • vuorovaikutusosaaminen

  • monitieteinen ja luova osaaminen

  • yhteiskunnallinen osaaminen

  • eettisyys ja ympäristöosaaminen

  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Lops-perusteiden luonnoksessa (2019) on määritelty laaja-alaisen osaamisen toteutuminen kussakin oppiaineessa. Paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen tarkoituksena on tukea lukiolaisen kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi. Laaja-alaisen osaamisen yleisinä tavoitteina ovat hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet.

Onko kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisällytettävä jokaisen oppiaineen johonkin opintojaksoon?

Kuhunkin opintojaksoon sisällytetään niitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka niihin mielekkäästi kuuluvat. Kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon jossakin ko. aineen opintojaksossa. Jotkut osa-alueet saavat luonnollisesti enemmän painoarvoa joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Oppiaineiden ja koko lukion tasolla kannattaa tarkastella, että kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana.

Tuleeko laaja-alaiset osaamisalueet ottaa summatiivisessa arvioinnissa huomioon?

Laaja-alaista osaamista tulee arvioida myös summatiivisessa arvioinnissa. Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun kohdassa 5.1 sanotaan: "Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan". Lisäksi kohdassa 5.2.6 todetaan: "Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia".

Uusissa lukion opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kytkeytyvät kiinteämmin oppiaineisiin kuin nykyisissä perusteissa. Niitä on soveltuvin osin sisällytetty myös oppiaineiden tavoitteisiin. On luonnollista, että jotkut osa-alueet näyttäytyvät vahvemmin joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksoittain, mitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kyseiselle opintojaksolle asetetaan ja miten ne otetaan huomioon arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet ei linjaa, mikä painoarvo laaja-alaisella osaamisella on arvioinnissa, kuten ei linjaa työskentelyn arvioinnin kohdallakaan. Arviointi suhteutetaan näille kussakin opintojaksossa asetettuihin tavoitteisiin.

Miten oppilaan ruotsin kielen opetus tulee järjestää, jos oppilas opiskelee S2-oppimäärän mukaisesti?

Avainsanat Perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella.

Millaista ohjausta ja tukea lukiolainen voi saada jatkossa?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Oppilaitoksesta pois siirtyvällä opiskelijalla on oikeus myös jatko-ohjaukseen. Opinto-ohjausta annetaan opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa oppilaitoksesta. Lisäksi ohjausta saavat opiskelijat, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Opiskelijalla on oikeus jatko-ohjaukseen vuoden ajan. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.

Näytetään 1-10/205