Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

270 aiheeseen liittyvää kysymystä

Voiko koulujen ja oppilaitosten joululomaa pidentää koronatilanteen takia?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Julkaistu 4.12.2020

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät työ- ja loma-ajoista, kuten joululoman pituudesta. Perusopetuksen lukuvuodessa tulee perusopetuslain mukaan olla 190 työpäivää, joten joululoman pidentäminen suunnitellusta edellyttää, että kevätlukukaudelle lisätään vastaavasti työpäiviä. Perusopetuksessa lukuvuoden koulutyö päätetään perusopetusasetuksen mukaan viikon 22 viimeinen arkipäivä. Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa työ- ja loma-ajoista ei säädetä tarkemmin.  

Muutokset työaikoihin kirjataan koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelmiin tai niitä vastaaviin suunnitelmiin ja muutoksista tulee ilmoittaa oppilaille ja opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Muutoksista tulee kuulla myös henkilöstöä.

 

Voidaanko loppuvuoden juhlia järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö

Tarkistettu 17.12.2020

Joulu- ja muita juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (4.8.2020). Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Joulujuhlaa, pikkujouluja, itsenäisyyspäivää, Lucian päivää ja muita juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Fyysisiä lähikontakteja voidaan välttää tai vähentää tilajärjestelyillä ja tilaisuuksien henkilömäärää vähentämällä voidaan varmistaa riittävät turvavälit siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 metrin tila. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia tonttupolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.
 

Voiko lapsi tuoda mukanaan varhaiskasvatukseen unilelun tai muita omia tavaroita?

Keywords Koronavirus Koronajärjestelyjen purkaminen Varhaiskasvatus

Tarkistettu 17.12.2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaan lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Lapselle voi olla tärkeää tuoda mukanaan esimerkiksi turvallisuutta tuova unilelu päiväunia varten. Myös jotkut muut henkilökohtaiset tavarat voivat olla välttämättömiä – kuten esimerkiksi aurinkorasva tai aurinkolasit. Tällaisia tavaroita voi hygieniasuosituksia noudattaen tuoda varhaiskasvatukseen.

Jos unilelu tai muita lapsen henkilökohtaisia tavaroita tuodaan varhaiskasvatukseen, huoltajan tulee huolehtia, että ne ovat puhtaita. Tavaroiden säilyttämisessä on otettava huomioon hygieniasuositukset esimerkiksi niin, että unilelut säilytetään lepohuoneessa ja muut tavarat lapsen lokerossa. Tästä on hyvä myös keskustella lasten kanssa niin, että he ymmärtävät, miksi päiväkodin unilelua ei saa viedä kotiin.

Millaisia ikärajoja sosiaalisen median palveluissa on ja voiko niitä käyttää opetuksessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Tarkistettu ja päivitetty kokonaisuudessaan 17.12.2020

Opetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään opetuksessa ja viestinnän välineenä.  Jos opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisen median palveluiden tarjoamaa sisältöä, sisällön tulee olla oppilaiden iälle ja kehitystasolle sopivaa.

Sosiaalisen median palveluntarjoajat asettavat ikärajat itse. Toisin kuin elokuvissa, televisio-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä ikärajat eivät perustu sisällön haitallisuuden arvioon, vaan niiden tarkoituksena on vähentää lapsen henkilökohtaisten tietojen kertymistä palveluntarjoajalle.

Sosiaalisen median palveluiden ikärajat vaihtelevat. Osa palveluista on ikärajattomia. Niissä missä ikäraja on asetettu, se on tyypillisimmin 13─16 vuotta. Joissakin palveluissa asetettua ikärajaa nuoremmat käyttäjät voivat käyttää palvelua huoltajan suostumuksella.

Opetushallitus on julkaissut oppaan Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaan loppuun on koottu esimerkkejä sosiaalisen median palveluista ja digitaalisista peleistä kiusaamisen ehkäisyn näkökulmasta. Liite toimii yleisemminkin esittelymateriaalina lasten ja nuorten yleisimmin vapaa-ajallaan käyttämistä sosiaalisen median palveluista ja digitaalisista peleistä sekä niiden käyttöä koskevista ikärajoista. Siinä on esitelty esimerkiksi sosiaalisen median palveluista YouTube, WhatsApp, Instagram, Snapchat, Jodel, Facebook, Kik-messenger, Tiktok, Tellonym ja keskustelualustat sekä digitaalisia pelejä ja peliyhteisöjä.

Voiko lapsia ja nuoria videoida varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa tai niissä järjestetyissä juhlissa?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Julkaistu 3.12.2020

Etäopetuksessa voidaan lähettää kuvaa ja videoita erilaisia teknisiä välineitä tai tapoja käyttäen. Tällöin lähetys on osa opetusta, ja oppilaat ja opiskelijat voivat seurata sitä kotoa. Jos opetusta seuraa vain oma opetusryhmä, ei huoltajien suostumusta tarvita sille, että streamissä tai tallenteessa näkyy muita oppilaita tai opiskelijoita. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että lähetys on vain opetusryhmän katsottavissa, ja käytettävän alustan tietosuojan ja tietoturvan taso on riittävä. Jos lähetys olisi avoimesti kaikkien ulottuvilla internetissä, oppilaiden ja opiskelijoiden näkymisille täytyisi olla kirjallinen suostumus. Sen antaa alle 15-vuotiaan osalta huoltaja, mutta 15 vuotta täyttänyt voi antaa suostumuksen itse. 

Varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen etäjuhliin voidaan kutsua ulkopuolisia, kuten huoltajia, perheenjäseniä tai muita läheisiä. Näissä tilanteissa Opetushallitus suosittelee, että varhaiskasvatuksen lasten sekä opetuksessa ja koulutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden näkymiselle lähetyksessä pyydettäisiin kirjallinen suostumus. 

Kuvausluvasta on tärkeää käydä ilmi, millaiselle katsojajoukolle streamin tai tallenteen saa välittää. Lisäksi siinä kannattaa muistuttaa siitä, että tallenteen julkaisuun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa olisi hyvän tavan mukaista kysyä lupa muilta asianosaisilta, mikäli kuvissa ja videolla näkyy tunnistettavasti muita lapsia, oppilaita tai opiskelijoita.
 

Voidaanko lukion vanhojen tansseja harjoitella ja järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus

Tarkistettu 17.12.2020

Vanhojen tanssit voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja esityksissä pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronatilanteeseen liittyvää suositusta koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille (4.8.2020) sekä muita alueellisia suosituksia esimerkiksi maskien käytöstä. Kyse on paikallisesti päätettävästä asiasta. Perinteisissä pari- ja parinvaihtotansseissa ei 4.8.2020 annetun OKM-THL-suosituksen mukainen turvaväli toteudu.

OKM:n ja THL:n suosituksen mukaan tilat on hyvä järjestää tavallista väljemmin ja tarpeettomia fyysisiä lähikontakteja välttää tai vähentää. Turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä: henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 metrin tila. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa.

Isojen ryhmien ─ esimerkiksi suuren lukion koko toisen vuosikurssin ─ kokoontuminen samaan tilaan saattaa muodostaa tartuntariskin. Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisen tilanteen mukaan siitä, miten vanhojen tanssit voidaan turvallisesti järjestää.

Koulutuksen järjestäjä voi harkintansa mukaan järjestää vanhojen tanssien sijasta jonkun muun projektiluonteisen tanssiesityksen, jonka harjoituksissa ja esityksessä turvavälejä voidaan noudattaa. Vanhojen tanssit ja niiden harjoittelu voidaan myös siirtää myöhempään ajankohtaan.

Vanhojen tanssien juhlintaan liittyy usein myös koulun nuoremmille oppilaille sekä huoltajille ja muille oppilaitoksen ulkopuolelta tuleville vieraille järjestettäviä juhlaesityksiä. Paikallisesti päätetään, miten juhlayleisölle järjestetään mahdollisuus osallistua tansseihin. Yksi vaihtoehto on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa.

Vanhojen tanssien kurssi toteutetaan lukioissa yleensä joko valtakunnallisena syventävänä tai soveltavana kurssina. Vaikka vanhojen tanssit ovat osa vahvaa lukioiden perinnettä, on niihin osallistuminen opiskelijalle valinnaista.

Paikallisia mahdollisuuksia harjoittelulle ja vanhojen päivän toteutukselle:

  • Koulutuksen järjestäjä voi harkintansa mukaan järjestää vanhojen tanssien sijasta jonkun muun projektiluonteisen tanssiesityksen, jonka harjoituksissa ja esityksessä turvavälejä voidaan noudattaa.
  • Harjoittelu voidaan suunnitella OKM-THL-suosituksien sekä paikallisten kasvomaskisuositusten mukaisesti riittävän pienissä ryhmissä ja askeleita harjoitellen 1-2 metrin etäisyyksin. Pari- ja parinvaihtotanssien sekä niiden otteiden harjoittelu ei ole mahdollista normaalilla tavalla OKM:n ja THL:n voimassa olevan suosituksen mukaisesti. On mahdollista, ettei tansseja voida toteuttaa keväälläkään perinteisesti paritanssien, jos suositukset etäisyyksien pitämisestä ovat silloin edelleen voimassa. 
  • Vanhojen tanssit ja niiden harjoittelu voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Harjoittelu voidaan aloittaa esimerkiksi myös 3. jaksolla 2. jakson sijaan sen hetken tilanteeseen sopivalla tavalla.

Vanhojen päivän ohjelman sisällön suunnittelussa on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua tulevien kuukausien aikana. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistuksen ja suosituksen mukaisesti.

 

Voidaanko lukion penkinpainajaisia viettää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus

17.12.2020

Penkinpainajaisia on järjestetty Suomessa jo lähes yhtä kauan kuin ylioppilaskirjoituksiakin. Penkkarit ovat yleensä ajoittuneet helmikuuhun, viikon 7 torstaihin, jolloin abiturientit päättävät säännöllisen päivittäisen koulunkäyntinsä ja aloittavat valmistautumisen kevään ylioppilastutkintoon. Penkkarijuhla on viime vuosikymmeninä saanut yhä enemmän läksiäisten luonnetta. Vaikka päivän ohjelma on hauska ja humoristinen, on mukana myös haikeutta, kun tuttuun lukioon ei enää palata muuten kuin ylioppilaskokeisiin. Penkkariperinteelle on hyvä pyrkiä löytämään korona-aikaan sopivia toimintatapoja, joissa kunnioitetaan abiturienttien lukiotaivalta ja riemuitaan yhdessä.

Koulutuksen järjestäjien on tärkeää aktiivisesti seurata koronapandemiatilanteen kehitystä ja toimia mahdollisten uusien kansallisten ja paikallisten määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjät päättävät niitä koskevan voimassa olevanlainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositukset huomioiden. 

Koulutuksen järjestäjien on tärkeää aktiivisesti seurata koronapandemiatilanteen kehitystä ja toimia mahdollisten uusien kansallisten ja paikallisten määräysten, ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjät päättävät niitä koskevan normaaliolojen lainsäädännön puitteissa opetuksen tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositukset huomioiden. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivittivät 4.8.2020 koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille keväällä antamaansa koronapandemiaan liittyvää suositusta. Suosituksen mukaan tilat on hyvä järjestää tavallista väljemmin ja välttää tai vähentää tarpeettomia fyysisisiä lähikontakteja. Lähikontaktien välttämisen ja turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä. Henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää 1–2 m tilaa. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. Muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. Paikallisesti ja alueellisesti voi olla voimassa rajoituksia yleisötapahtumien järjestämiselle. Nämä rajoitukset koskevat koulutiloissa järjestettäviä yleisötapahtumia sekä penkkaritapahtumaa kaduilla seuraavia katsojia.

Kiihtymis- ja leviämisvaiheessa THL suosittelee maskin käyttöä lukioissa. Päätös suositusten antamisesta tehdään paikallisesti tai alueellisesti epidemiologisen tilanteen mukaan. Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Kun kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voida velvoittaa käyttämään maskeja. Kasvomaskin käyttöön on kuitenkin syytä kannustaa ja opastaa, jotta mahdollinen epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

Paikallisesti päätetään, pystyykö koulutuksen järjestäjä järjestämään penkkarit niin, että OKM:n ja THL:n suositusta sekä paikallisia ja alueellisia määräyksiä pystytään noudattamaan. Pohdittavaksi tulle muun muassa seuranvanlaisia kysymyksiä:

Pystytäänkö penkkarit järjestämään perinteisellä kalenteripaikalla helmikuussa vai onko harkittava niiden järjestämistä esimerkiksi ylioppilaskokeiden jälkeen?

Pystytäänkö koululla järjestettävät abi-show ja abiturienttien nuoremmille ikäluokille pitämät ohjelmatuokiot pitämään esimerkiksi striimattuina, nauhoitettuina tai lukion keskusradiota hyödyntäen, jos riittävän turvallinen live-toteutus ei ole mahdollista?

Onko paikallisten ja alueellisten määräysten mukaan luvallista järjestää yleisötapahtumaa kuten penkkariajelua, joka kerää yleisöä?

Pystytäänkö penkkariajelun kuorma-autoihin ryhmittäytymään riittävän väljästi? Onko hankittava lisää autoja tai onko mietittävä penkkariajeluiden korvaamista esimerkiksi penkkarimarssilla, jossa abiturientit kulkevat kulkueena, esittävät iskulauseitaan ja heittävät karamellejä? Penkkarimarssin voi tilanteen niin vaatiessa myös striimata.

Vaikka penkkaripäivän ohjelmasta vastaavat pääsääntöisesti abiturientit, olisi tärkeää myös, että muu kouluyhteisö pystyy huomioimaan abiturientti-ikäluokan sekä yhteisönä että yksilöllisesti. Esimerkiksi jokaisen abiturientin henkilökohtainen esittely penkkaripuvussaan ja nimen kuuluttaminen ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi. Nämä ovat tarvittaessa toteuttavissa myös digitaalisesti.

Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. On myös muistettava, että vaikka penkkarit ovat osa vahvaa lukioiden perinnettä, on penkkareihin osallistuminen opiskelijalle vapaaehtoista.

Voiko lukion toisen kotimaisen ja vieraiden kielten suullisen kielitaidon kurssin ja siihen liittyvän kokeen suorittaa etänä?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus

Tarkistettu 17.12.2020

Toiseen kotimaiseen kieleen ja vieraisiin kieliin kuuluu lukiossa suullisen kielitaidon kurssi, jonka arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin liittyvän suullisen kielitaidon kokeen.

Suullisen kielitaidon kurssin ja siihen liittyvän kokeen voi suorittaa myös etäopetustilanteessa, mutta toteutus edellyttää uudenlaisia paikallisia järjestelyjä. Kurssin voi järjestää verkko-opetuksena ja kokeen suorittaa opettajan ohjauksessa etäyhteyden avulla. 
 

Miten lukion puheviestintätaitojen koe (Puhvi) järjestetään etäopetustilanteessa?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus

Tarkistettu 17.12.2020

Poikkeusjärjestelyistä kokeen suorittamiseksi sovitaan paikallisesti. Mikäli kokeeseen halukkaat ovat toisen vuoden opiskelijoita, kokeen tekemisen voi siirtää kolmanteen vuoteen. Voidaan myös sopia, että kokeet järjestetään vasta sen jälkeen, kun on palattu lähiopetukseen.

Koe voidaan suorittaa myös verkon kautta, mikäli

  • käytössä on sopiva järjestelmä
  • suoritukset pystytään tallentamaan
  • opiskelijat näkevät ryhmäkeskustelussa toisensa
  • opiskelijat näkevät yleisöä yksilötehtävässä
  • toinen arvioija saadaan mukaan järjestelmään.

Muutoin noudatetaan Puhvi-kokeen perusohjeita. Koesuoritusten tallentamisesta sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Näin on Puhvissa tehty ennenkin, mutta koronatilanteessa tallenteen merkitys voi olla suurempi.

Joillakin opiskelijoilla olisi mahdollisuus hankkia osaamista esimerkiksi sukulaisten maa- tai metsätilalla tai remonttitöissä. Voiko koulutussopimuksen tehdä, jos paikan tarjoajana on huoltaja, sukulainen tai muu yksityishenkilö?

Keywords Arviointi ja todistukset Koronavirus Opetus ja ohjaus Oppimisympäristö Ammatillinen koulutus

Tarkistettu 17.12.2020

Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi järjestää työpaikalla tapahtuvaa koulutusta joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen edellytysten varmistaminen ja lainsäädännön mukaisten sopimusten laadinta on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja siinä maksetaan palkkaa. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. 

Koulutuksen järjestäjä arvioi koulutustyöpaikan soveltuvuuden ottaen huomioon tutkinnon perusteiden tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiset opiskelijan yksilölliset tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että koulutustyöpaikalta löytyy tavoitteelliseen opiskeluun

  • riittävä tuotanto- ja palvelutoiminta
  • tarpeelliset työvälineet
  • ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö. 

Koulutustyöpaikan henkilöstöstä tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan vastuullinen työpaikkaohjaaja. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opiskelijalla on turvallinen opiskeluympäristö. Koulutussopimustyöpaikka vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai koulutukseen liittyvän työn kyseessä ollessa koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy malli koulutussopimukselle. Sopimukseen tulisi voida merkitä koulutussopimustyöpaikan Y-tunnus.

Jos oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, henkilökohtaistamisen yhteydessä voidaan sopia myös muusta osaamisen hankkimisesta työpaikalla. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Koulutuksen järjestäjälle ei tältä ajalta kerry opiskelijasta perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja siitä päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijilla tulee olla riittävä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27–29 §:ssä säädetään. Esimerkiksi opiskelijan vanhempi tai muu läheinen ei voi olla arvioijana.

Näytetään 11-20/270