Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

264 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Oppilaiden ja opiskelijoiden tekemien teosten tekijänoikeudet kuuluvat heille itselleen, eikä oppilaitos voi käyttää teoksia vapaasti ilman oppilaan lupaa. Opinnoissa tehty teos voidaan arvostella tekijänoikeuden estämättä.

Oppilaalla on oikeus luopua taloudellisista tekijänoikeuksistaan opetuksen järjestäjän hyväksi, mutta tällöinkin hänelle jää tiettyjä luovuttamattomia moraalisia oikeuksia teokseen, kuten isyysoikeus eli oikeus tulla asianmukaisella tavalla teoksen yhteydessä mainituksi teoksen tekijänä sekä luoksepääsyoikeus.

On muistettava, että oppilaiden tuotokset nauttivat tekijänoikeussuojaa vain, jos ne ylittävät teoskynnyksen, eli ovat riittävän luovia ja omaperäisiä. Alaikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden tekijänoikeuksien luovuttaminen edellyttää huoltajan hyväksyntää.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppilaiden-tekemat-teokset

Avainsanat Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Jos perusopetuksen oppilaan koulumatka lähikouluun on pidempi kuin viisi kilometriä, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri tai poliisiviranomainen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Oikeus koulumatkaetuun koskee myös esiopetusta saavia oppilaita, joiden matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon täyttää edellä todetut edellytykset.

Opetuksen järjestäjä voi päättää lain vähimmäistasoa paremmasta koulumatkaetuudesta. Esimerkiksi jossain kunnissa koulumatkaetu myönnetään, jos koulumatkaetu on yli kolme kilometriä tai alakoululaisen koulumatka on yli kaksi kilometriä.

Oppilaan huoltajan on haettava koulumatkaetuutta. Opetuksen järjestäjän tulee tehdä asiasta päätös. Päätös on perusteltava ja siihen on liitettävä muutoksenhakuohjeet. Jos huoltaja on päätökseen tyytymätön, on hänellä oikeus valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Jälki-istunto ei ole syy evätä oppilaalta kuljetusta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä opetuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon oppilaiden mahdollisuus käyttää kuljetusetuaan. Tämä on kuitenkin vain aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelua ohjaava säännös eikä oppilailla ole lähtökohtaisista oikeutta kuljetukseen toiminnan loppuessa. Opetuksen järjestäjän tulee pyrkiä sovittamaan kuljetusoikeus yhteen toiminnan kanssa toimintaa suunniteltaessa. Oppilaat voidaan ohjata jo ennen toiminnan loppumista lähteviin kuljetuksiin, mutta oppilaiden osallistuminen toimintaan ei saa jäädä kohtuuttoman lyhyeksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätöksessään 4171/4/12 todennut, että esiopetusta saavien oppilaiden osalta on otettava huomioon heidän peruskoululaisiin nähden nuorempi ikänsä arvioitaessa oikeutta kuljetukseen. Lisäksi vaikka kunnalla ei olisi velvollisuutta, voi se kuitenkin järjestää kuljetuksen esikoululaisille oman harkintansa mukaisesti.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/koulumatkaetu

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Tieto oppilaan ja opiskelijan poissaolosta on julkinen tieto. Poissaolon syy voi kuitenkin olla salassa pidettävä, kuten sairaus, eikä se saa ilmetä tietoa luovutettaessa. Jos poissaolotietoja annetaan pidemmältä ajanjaksolta, on arvioitava, kuvaako tieto oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten elämäntapaa, jolloin tieto saattaa olla salassa pidettävä, eikä sitä saa antaa.

Poissaolotietoja käsiteltäessä on huomioitava tietosuoja-asetuksen vaatimukset henkilötietojen käsittelystä. Vaikka kysymys on julkisista tiedoista, ei henkilöön yhdistettävissä olevia poissaolotietoja saa luovuttaa ulkopuolisille, esimerkiksi luovuttamalla tieto kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa sitä pyytävälle tai asettamalla tiedot julkisesti nähtäville.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/poissaolotiedon-julkisuus

 

 

Avainsanat Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Perustuslain ja perusopetuslain mukaan perusopetus on maksutonta. Koulun järjestämä leirikoulu on osa maksutonta opetusta.

Lokakuussa 2019 antamassaan kolmessa kanteluratkaisussa (EAOK/1120/2018, EOAK/5984/2018 ja EOAK/2882/2018) eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, ettei mitään maksuja perusopetuksen vuosisuunnitelmaan kuuluvasta opetuksesta saa periä. Opetukseksi luetaan myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuosisuunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu vastaava koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Maksujen periminen ei muutu lailliseksi myöskään sillä, että oppilaille olisi tarjolla maksuton vaihtoehto, esimerkiksi liikuntapäivänä. Huoltajat voivat kerätä varoja ja tukea koulun toimintaa, mutta jokaiselle oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua opetukseen ja muuhun vuosisuunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräämiseen.

Maaliskuussa 2015 antamassaan ratkaisussa (3535/4/14) apulaisoikeusasiamies on todennut kouluissa vallinneen käytännön, jossa vanhempia on vaadittu allekirjoittamaan niin sanottu leirikoulusopimus ja sitoutumaan maksamaan sääntöjä rikkovan lapsensa palautuksesta leirikoulusta, olevan ristiriidassa perusopetuksen maksuttomuuden kanssa ja siten lain vastainen. Leirikoulussa epäasiallisesti käyttäytyvään tai muutoin järjestystä rikkovaan oppilaaseen voidaan kohdistaa perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/leirikoulusta-perittavat-maksut-perusopetuslain-mukaisessa-opetuksessa

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät.

Aikuisten perusopetus voidaan sen sijaan perusopetuslain mukaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena.

Koronapandemian aikana voimassa olleiden väliaikaisten säännösten nojalla myös lapsille ja nuorille annettava perusopetuslain mukainen opetus on voitu järjestää poikkeuksellisesti osittain etäopetuksena säännöksissä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä. Lukuvuonna 2021-2022 voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta järjestetään osittain tai kokonaan etäopetuksena.  Poikkeuksellisia opetusjärjestelyitä ei voida käyttää kuitenkaan esiopetuksen, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien, erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien eikä maahanmuuttajille tarkoitetun valmistavan opetuksen oppilaiden opetuksessa. Kaikkien tartuntatautilain nojalla päätöksen poissaolosta, karanteenista ja eristämisestä saaneiden oppilaiden opetus voidaan kuitenkin antaa etäopetuksena.

Opetushallitus suosittelee, että poissaolon sijasta myös riskiryhmiin kuuluvien ja sellaisten oppilaiden, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, opetus järjestettäisiin erityisinä opetusjärjestelyinä etäopetuksena.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/etaopetus-perusopetuksessa

Asiasanat
oppilaan oikeudet, etäopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

 

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kotiopetukseen-siirtyminen-perusopetuksessa

 

Avainsanat Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus

Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Koulutusmuodolla tarkoitetaan esiopetusta, perusopetusta, lukiota, ammattikoulua, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taiteen perusopetusta. Aineenopettaja voidaan kelpoisuusvaatimusten puolesta nimittää alakoulun rehtoriksi tai luokanopettaja yläasteen rehtoriksi, koska perusopetusta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Koulussa jossa on useampia koulutusmuotoja riittää, että rehtori on pätevä yhdessä näistä koulutusmuodoista. Luokanopettaja esimerkiksi voidaan nimittää myös yläaste-lukion rehtoriksi.

Jokaisella hallinnollisella koululla ei tarvitse olla omaa rehtoria, vaan yksi henkilö voi toimia useamman koulun rehtorina.  Usean koulun rehtoriksi valitseminen edellyttää, että rehtori pystyy tosiasiallisesti huolehtimaan kaikkien koulujen johtamisesta. Jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, opettajan kelpoisuuden osalta riittää, että rehtorilla on opettajalta vaadittava kelpoisuus johonkin niistä.

Rehtorille tulee aina olla määrättynä sijainen, mutta jokaisessa rehtorin johtamassa koulussa ei tarvitse olla läsnä olevaa sijaista. Yksi sijainen yhtä rehtoria kohden on mahdollinen ratkaisu. Tarkoituksenmukaista voi olla, että rehtorin ollessa useamman koulun yhteinen, opetuksen järjestäjä nimittää jokaiseen kouluun oman apulaisrehtorin.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/rehtorin-kelpoisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuus alkaa perusopetuslaissa tarkoitetun lukuvuoden alussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus). Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen.

Perusopetuslain mukaan oppivelvollisen tulee osallistua perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulupakkoa ei ole ja huoltajat voivat huolehtia opetuksen antamisesta. Oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.

Myös perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa opetukseen osallistumatta lukiolaissa tarkoitettuna erityisenä tutkintona tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti osoittamalla osaamisensa ilman tutkintokoulutukseen osallistumista. Oppivelvollisen tulee ilmoittautua lukiokoulutuksen järjestäjälle erityiseen tutkintoon tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle osaamiseen osoittamiseksi. Lukion oppimäärää erityisessä tutkinnossa suorittavan oppivelvollisen tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ammatillisen osaamisen näyttöön osallistuvalle oppivelvolliselle on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä valvoo oppivelvollisen edistymistä. 

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, oppivelvollisen asuinkunta voi tehdä hänestä tutkintapyynnön poliisille.  Huoltaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista, voidaan tuomita oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon. Oppivelvollisuuden laiminlyönnistä voi myös seurata, että kunta tai opetuksen järjestäjä tekee asiasta lastensuojelulain mukaisen lastensuojeluilmoituksen, jonka perusteella lastensuojeluviranomaiset päättävät tarvittavista toimenpiteistä.

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Osallistumisvelvollisuus koskee kaikkea perusopetukseen kuuluvaa opetusta sekä koulun työsuunnitelman mukaista muuta toimintaa. Myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tulee pyytää lupa poissaoloon lähiopetuksesta.

Mikäli oppilas tai opiskelija laiminlyö opetukseen osallistumisen, voidaan häneen kohdentaa kurinpito- ja ojentamiskeinoja. Jos oppilas tai opiskelija on poissa joiltain opetustunneilta huoltajan kehotuksesta tai kiellosta, on tämä otettava huomioon lieventävänä seikkana luvattomasta poissaolosta annettavista seurauksista päätettäessä.

Runsaat poissaolot voivat johtaa siihen, ettei oppilaalle tai opiskelijalle voida antaa perusopetuksen tai lukion päättötodistusta, koska hänen suorituksiaan ei ole voitu arvioida.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppivelvollisuuden-suorittamisen-laiminlyonnin-seuraukset

Avainsanat Maahanmuuttajakoulutus Perusopetus

Oppilailla tulisi olla opettaja, joka opettaa heille S2-oppimäärää joko erillisessä ryhmässä tai inklusiivisesti suomen kieli ja kirjallisuus -tunneilla yhdessä S1-opettajan kanssa. S2-opetukseen haetaan erillistä valtionavustusta, joka perustuu laskennalliseen 25 euron tuntihintaan, josta opetuksen järjestäjälle korvataan 86 %, jos yllä mainitut ehdot täyttyvät.

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Keskustelu koulu- ja opetuksen järjestäjän tasolla

Jos oppilaan huoltaja tai oppilas on tyytymätön koulun tai opettajan toimintaan, ensisijaisena keinona vaikuttaa asiaan on keskustelu opettajan kanssa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin tai koulutuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistysvirastoon. Useisiin asioihin voidaan vaikuttaa koulun ja kodin välisellä avoimella vuorovaikutuksella.

Oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon

Lainsäädännön mukaan useimpiin oppilasta koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaussa noudatetaan lakiin kirjattuja määräaikoja ja menettelysäännöksiä. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Seuraavista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastoon:
1. Oppilaaksi ottaminen
2. Oikeus saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
3. Erityisen tuen järjestäminen
4. Erityiset opetusjärjestelyt
5. Pidennetty oppivelvollisuus
6. Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta
7. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen
8. Eronneeksi katsominen aikuisten perusopetuksessa

Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Seuraavista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen:
1. Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus
2. Oppilaan määräaikainen erottaminen
3. Opetuksen maksuttomuus
4. Koulumatkat
5. Majoitus
6. Koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito

Aluehallintoviraston päätöksestä on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Muutoksenhaku oppilaan arviointia koskevaan päätökseen

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta.

Muut oikeussuojakeinot

Jokaisella on oikeus kannella koulujen tai niissä toimivien virkamiesten tai muiden julkista valtaa käyttävien toiminnasta aluehallintovirastolle tai ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu voi kohdistua myös sellaiseen toimintaan, josta ei tehdä muutoksenhaun piiriin kuuluvaa hallintopäätöstä, kuten opettajan opetustyöhön tai oppilaiden opetusryhmiin jakamiseen.

Opetushallituksen toimivalta vaikuttaa opetuksen järjestämiseen

Opetushallitus ei valvo opetuksen järjestäjien toimintaa, eikä se ole toimivaltainen käsittelemään ja puuttumaan yksittäisten koulujen tai opettajien toimintaan. Opetushallitus vastaa paikallisten opetussuunnitelmien perusteena olevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisesta ja koulutuksen yleisestä seurannasta ja kehittämisestä. Opetushallitus jakaa yleisesti informaatiota koulutuksesta ja opetuksesta erilaisten ohjeiden ja muun materiaalin avulla sekä antaa neuvoja ja opastusta sen toimialaan kuuluvissa asioissa muulla tavoin.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/muutoksenhaku-ja-muut-oikeussuojakeinot-koulun-toiminnasta-ja-paatoksista

Näytetään 11-20/264