Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

211 aiheeseen liittyvää kysymystä

Erasmus+ KA101. Mitä kautta voisimme saada muista maista opettajia KA1 job shadowing-jaksolle koulullemme?

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kirjaudu School Education Gateway tai eTwinning -portaaleihin, ja tee niihin ilmoitus. Mutta katso ensin muiden tekemiä ilmoituksia. Laita hakusanaksi vaikka job shadowing niin sinne tulee muutamia kouluja, jotka ovat hakemuksen jo tehneet.
Vastaanottavalle koululle ei ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä, kaikki byrokratia hoituu tulevan opettajan kautta. Teidän pitää vain antaa koulunne OID-tunnus, jos teillä se on, suunnitella vaihtoa ennakkoon tulijan kanssa, isännöidä job shadowing ja antaa lopuksi osallistujatodistus. Mutta muista, että job shadowing on enemmän kuin vierailu ja siinä keskusteluilla on tärkeä rooli.

Sivulta täydennyskoulutushankkeen osallistujalle saat lisätietoa otsikosta "Kurssin, job shadowing tai opetuskohteen etsiminen".

Kouluruokailu

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus Lukiokoulutus

Perusopetuslaki takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen sekä maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Kouluruokailu on katsottava osaksi koulun opetusta.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaisen yleisen velvollisuutensa osallistua opetukseen perusteella velvollisuus osallistua myös ruokailuun. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa syömään ja oppilaalla on siten myös oikeus kieltäytyä syömästä. Oppilas voidaan myös vapauttaa ruokailusta samalla tavalla kuin muustakin opetuksesta.

Koululla ei ole velvollisuutta tarjota ateriaa määräajaksi erotetulle tai loppupäiväksi opetuksesta evätylle oppilaalle, koska hän ei lain tarkoittamalla tavalla osallistu opetukseen ruokailun järjestämisaikaan.

Lukiolain perusteella lukio-opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää heidän läsnäoloaan. Koska abiturienteilla ei penkinpainajaispäivän jälkeen ole yleensä pakollista opetusta eikä muuta toimintaa, johon heidän tulisi osallistua, ei lukiolla ole velvollisuutta järjestää heille maksutonta ateriaa. Ateria voidaan kuitenkin tarjota, mikäli lukiokoulutuksen järjestäjä niin päättää.

Asiasanat

ruokailu, oppilaan velvollisuudet, opetuksen maksuttomuus

Mitä ovat opintopisteet, opintojaksot ja moduulit ja mikä on niiden suhde nykyisiin lukiokursseihin ja arviointiin?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 44 kurssin sijaan vähintään 88 opintopistettä.

Opetusta annetaan täsmälleen yhtä paljon kuin tähänkin asti, sillä opintopisteeseen sisältyy 19 x 45 minuutin oppituntia, kun nykyisessä kurssissa niitä on 38. Käytännössä useimmissa lukioissa on käytössä 75 minuutin oppitunnit, jolloin kurssia kohti on 22,8 x 75 minuutin oppituntia ja puolikasta kurssia eli tulevaa opintopistettä kohti 11,4 x 75 minuutin oppituntia. 

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty opetussuunnitelman perusteisiin 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Nämä entisten kurssien sijaan laadittavat opintojaksot voivat olla laajuudeltaan ja muodoltaan erilaisia. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. Jos kyseessä on useiden oppiaineiden yhteinen opintojakso, annetaan kustakin oppiaineesta omat arvosanat. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Voiko moduuleja jakaa, kun muodostetaan opintojaksoja?

Opintojaksoja muodostettaessa yksittäisiä moduuleja ei ole tarkoitus pilkkoa. Kun opintojaksossa on moduuleja eri oppiaineista, arvosanat annetaan oppiaineittain eli käytännössä ko. oppiaineiden moduulien perusteella. Jos tietty moduuli jakaantuu useaan opintojaksoon, arvosanan määräytyminen voi olla hankalaa. Jos moduulien pilkkomiseen kuitenkin päädytään, moduulien tulee olla jäljitettävissä opintojaksoista ja niiden arvioinnin käytänteet sovittuina yksikäsitteisesti.

Miten eri laajuiset opintojaksot on tarkoitus sijoittaa jaksojärjestelmään? Jakaantuuko esimerkiksi kolmen opintopisteen opintojakso kahden jakson ajaksi? Loppuuko se kesken jakson jälkimmäisessä jaksossa?

Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintojaksoja suunniteltaessa kannattaa miettiä uudelleen myös jaksojärjestelmää eli sitä, onko nykyinen 5/6-jaksojärjestelmä enää toimiva. Tällaisia pohdintoja käydään parhaillaan eri tahoilla, ja niitä pyritään jakamaan erilaisten verkostojen, esimerkiksi Lukioiden kehittämisverkoston, kautta.

Mitä on laaja-alainen osaaminen lukiossa?

Avainsanat Koulutuksen kehittäminen Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnokseen on muotoiltu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat

  • hyvinvointiosaaminen

  • vuorovaikutusosaaminen

  • monitieteinen ja luova osaaminen

  • yhteiskunnallinen osaaminen

  • eettisyys ja ympäristöosaaminen

  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Lops-perusteiden luonnoksessa (2019) on määritelty laaja-alaisen osaamisen toteutuminen kussakin oppiaineessa. Paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen tarkoituksena on tukea lukiolaisen kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi. Laaja-alaisen osaamisen yleisinä tavoitteina ovat hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet.

Onko kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisällytettävä jokaisen oppiaineen johonkin opintojaksoon?

Kuhunkin opintojaksoon sisällytetään niitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka niihin mielekkäästi kuuluvat. Kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon jossakin ko. aineen opintojaksossa. Jotkut osa-alueet saavat luonnollisesti enemmän painoarvoa joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Oppiaineiden ja koko lukion tasolla kannattaa tarkastella, että kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana.

Tuleeko laaja-alaiset osaamisalueet ottaa summatiivisessa arvioinnissa huomioon?

Laaja-alaista osaamista tulee arvioida myös summatiivisessa arvioinnissa. Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun kohdassa 5.1 sanotaan: "Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan". Lisäksi kohdassa 5.2.6 todetaan: "Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia".

Uusissa lukion opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kytkeytyvät kiinteämmin oppiaineisiin kuin nykyisissä perusteissa. Niitä on soveltuvin osin sisällytetty myös oppiaineiden tavoitteisiin. On luonnollista, että jotkut osa-alueet näyttäytyvät vahvemmin joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksoittain, mitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kyseiselle opintojaksolle asetetaan ja miten ne otetaan huomioon arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet ei linjaa, mikä painoarvo laaja-alaisella osaamisella on arvioinnissa, kuten ei linjaa työskentelyn arvioinnin kohdallakaan. Arviointi suhteutetaan näille kussakin opintojaksossa asetettuihin tavoitteisiin.

Miten oppilaan ruotsin kielen opetus tulee järjestää, jos oppilas opiskelee S2-oppimäärän mukaisesti?

Avainsanat Perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella.

Millaista ohjausta ja tukea lukiolainen voi saada jatkossa?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Oppilaitoksesta pois siirtyvällä opiskelijalla on oikeus myös jatko-ohjaukseen. Opinto-ohjausta annetaan opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa oppilaitoksesta. Lisäksi ohjausta saavat opiskelijat, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Opiskelijalla on oikeus jatko-ohjaukseen vuoden ajan. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.

Mitä tarkoittaa yhteistyö korkeakoulujen kanssa? Entä kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitteita vahvistetaan lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa siten, että jokainen lukiolainen saa halutessaan kokemusta korkeakouluopiskelusta. Opetus on lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Nämä osaamisalueet sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.

Onko perusopetuksen oppilaitoksilla velvollisuus järjestää S2-opetusta?

Avainsanat Perusopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että valtioneuvoston antaman tuntijakoasetuksen (422/2012 8 § 2 mom.) mukaan koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai eriyttämällä suomen tai ruotsin kieltä erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollain tai joillain kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä[3]. Näin toimitaan myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun[4]. Käytännössä kuitenkin oppilaan on opiskeltava jotakin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää, koska äidinkieli ja kirjallisuus on perusopetuslaissa (628/1998 11 §) kaikille yhteinen oppiaine. Saman lain 3 §:ssä todetaan, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Eli jos opetuksen järjestäjä tarjoaa esimerkiksi vasta vähän aikaa Suomessa olleelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle tukea vain suomi äidinkielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisessa opetuksessa, ei opetusta ole järjestetty oppilaan tarpeiden tai edellytysten mukaisesti.

Erasmus+ KA101, ilmoitimme hakemuksessa täydennyskoulutuksen kestoksi 7 päivää nyt kesto onkin 6 päivää. Miten tämä vaikuttaa hakemaamme tukeen?

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kun oleskelukulutukeen oikeutetut päivät vähenevät haetusta, voitte käyttää yli jäänyttä tukea joustavasti tuleviin liikkuvuuksiin esim. siinä tapauksessa että ne toteutuvat suunniteltua kalliimmassa maassa tai ovat kestoltaan suunniteltua pidempiä. Voitte myös siirtää tukea kululuokkien välillä hankesopimuksenne ilmoittamalla tavalla esim. matkakuluihin. Jos tukea jää paljon käyttämättä niin voitte tehdä ”ylimääräisen liikkuvuuden” mutta huomioikaa, että ette saa tästä liikkuvuudesta lainkaan organisaatiokulutukea, koska hankesopimuksenne mukaan organisaatiokululuokkaan tukea ei voi siirtää.

 

Erasmus+ KA101, koulullemme on tulossa italialaisia opettajia Job Shadowing -vierailulle ja olisin kysynyt olisiko meidän pitänyt vastaanottavana kouluna tehdä joitain hakemuksia?

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Teidän ei tarvitse tehdä vastaanottavana kouluna hakemusta. Mutta suunnitelkaa hyvät job shadowing -jaksot yhdessä italialaisten kanssa, ja antakaa sen päätteeksi osallistujille osallistumistodistus. Todistuksen pohjana voi käyttää esim. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/certificate_of_attendance.doc

Näytetään 11-20/211