Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

300 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miten uuden osaamisalan suorittaminen onnistuu, jos tutkinnon perusteet ovat tutkinnon suorittamisen jälkeen ennättäneet muuttua?

Keywords Elinikäinen ohjaus Opetus ja ohjaus Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Kun henkilö palaa täydentämään osaamistaan jo kertaalleen suorittamassaan tutkinnossa, hän aloittaa tutkintokoulutuksensa aina voimassa olevien perusteiden mukaisesti. Voimassa olevista perusteista selviää tutkinnon sen hetkiset osaamisalat ja tutkinnon osat. Tutkinnon perusteiden uudistuessa ja muuttuessa myös osaamisaloihin ja tutkinnon muodostumiseen on voinut tulla muutoksia.  

Ammatillisessa koulutuksessa osaamista voi täydentää yksilöllisten tarpeiden mukaan suorittamalla yhden tai useampia tutkinnon osia. Joustavuutta on joihinkin tutkinnon perusteisiin lisätty muun muassa siten, että tutkinnon osien suorittamisjärjestykseen liittyviä ehtoja on pyritty poistamaan. Näin on tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa.

Henkilö saa todistuksen suorittamistaan tutkinnon osista. Kun uusista tutkinnon osista muodostuu tutkinnon perusteiden määräämä osaamisala ja/tai tutkintonimike, ne merkitään tutkinnon osista annettavaan todistukseen. Maininta mahdollisesta osaamisalasta ja/tai tutkintonimikkeestä tehdään todistukseen kuitenkin vain silloin, kun opiskelijalla on entuudestaan tutkintotodistus kyseisestä tutkinnosta ja tutkinto on suoritettu voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kysymyksen henkilöllä aiemmin suoritettu tutkinto on tehty kumoutuneiden perusteiden mukaan. Sen vuoksi hänen todistukseensa uusista tutkinnon osista ei merkitä tietoa osaamisalasta eikä myöskään mahdollista tutkintonimikettä.

Lue lisää Opetushallituksen todistusmääräyksestä (OPH-2147-2020) luvusta 2.2

Onko rokotusta koskeva tieto salassa pidettävä terveystieto?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

13.8.2021

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista.

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-rokotusta-koskeva-tieto-salas…

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa ja voiko nuori päättää itse rokottamisesta?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 13.8.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan koronarokotetta tarjotaan Suomessa tällä hetkellä kaikille 12 vuotta täyttäneille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla myös perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Voi esimerkiksi olla, että terveystieto-oppiainetta ei meneillään olevassa jaksossa opeteta, vaan aihetta joudutaan käsittelemään muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.  Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan…

Voidaanko lukion vanhojen tansseja harjoitella ja järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus

Päivitetty 28.1.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat 28.1.2021 antaneet suosituksen siitä, että lukioiden perinteisiä penkinpainajaisia ei järjestettäisi koronavirusepidemian aikana. Vanhojen tanssit ja muut juhlallisuudet tulisi siirtää myöhempään ajankohtaan huomioiden epidemiatilanne.

Penkinpainajaisten ja vanhojen tanssien perinteelle on myös hyvä pyrkiä löytämään korona-aikaan sopivia terveysturvallisia toteutustapoja.

Tekstiä päivitetty 28.1.2021 OKM:n ja THL:n suosituksen myötä

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-lukion-vanhojen-tansseja…

 

Voiko lapsi tuoda mukanaan varhaiskasvatukseen unilelun tai muita omia tavaroita?

Keywords Koronavirus Koronajärjestelyjen purkaminen Varhaiskasvatus

Päivitetty 6.8.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaan lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Lapselle voi olla tärkeää tuoda mukanaan esimerkiksi turvallisuutta tuova unilelu päiväunia varten. Myös jotkut muut henkilökohtaiset tavarat voivat olla välttämättömiä – kuten esimerkiksi aurinkorasva tai aurinkolasit. Tällaisia tavaroita voi hygieniasuosituksia noudattaen tuoda varhaiskasvatukseen.

Jos unilelu tai muita lapsen henkilökohtaisia tavaroita tuodaan varhaiskasvatukseen, huoltajan tulee huolehtia, että ne ovat puhtaita. Tavaroiden säilyttämisessä on otettava huomioon hygieniasuositukset esimerkiksi niin, että unilelut säilytetään lepohuoneessa ja muut tavarat lapsen lokerossa. Tästä on hyvä myös keskustella lasten kanssa niin, että he ymmärtävät, miksi päiväkodin unilelua ei saa viedä kotiin.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-lapsi-tuoda-mukanaan-varhais…

 

Mitä viestintävälineitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä voi käyttää vanhemmille viestimiseen?

Keywords Koronavirus Koronajärjestelyjen purkaminen Varhaiskasvatus

Päivitetty 17.12.2020

Lasten tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen on osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, viestintävälineitä, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että varhaiskasvatuksen käyttämissä laitteissa noudatetaan tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia. Sovellusten valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Lähtökohtana on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjän laitteet. Huoltaja päättää, voiko lapsi käyttää lähi- tai etäopetuksessa omaa tai vanhemman mobiililaitetta tai muita kotoa löytyviä laitteita.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on toimia yhdessä lapsen ja hänen vanhempansa kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä viestii vanhemmille tarkoituksenmukaisia viestimiä käyttäen. Korona-tilanteen aikana varhaiskasvatuksen järjestäjä voi mahdollisuuksien mukaan jatkaa yhteydenpitoa varhaiskasvatuksessa oleviin lapsiin ja vanhempiin, vaikka nämä eivät osallistuisi varhaiskasvatukseen. 

Viestinnän suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kaikki vanhemmat tavoitetaan. Viestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostia ja tekstiviestejä. Jos käytetään sosiaalisen median sovelluksia, kuten pikaviestipalveluita, viestinnän tulee perustua vanhemman suostumukseen. Jos vanhemmalla ei ole käytössään sosiaalisen median sovelluksia, hänelle tulee viestiä muuta kautta. Mikäli viestinnässä käsitellään julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja tai tietosuoja-asetuksen mukaisia erityisten henkilötietoryhmien tietoja, tulee viestintävälineeksi valita sellainen väline, jossa tietosuojan ja tietoturvan taso on riittävä. Salassa pidettäviä tietoja ja erityisiä henkilötietoryhmiä ovat esimerkiksi lapsen terveystiedot.

17.12.2020 lisätty linkki uusin varhaiskasvatuksen ohjeisiin

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mita-viestintavalineita-varhaiskas…

 

Miten toteutan biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian kokeellista työskentelyä korona-aikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Päivitetty 6.8.2021

Opetuksen järjestäjä päättää opetusjärjestelyistä ja paikallisesti noudatettavista käytänteistä. Opetustilojen suomat mahdollisuudet, turvalliset etäisyydet, opetuksen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja -varusteet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaan yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Usean oppiaineen opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissäsekä koulussa että koulun ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineissa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi biologiassa tavoitteet 8, 9 ja 10 sekä maantiedossa tavoite 8. Fysiikassa ja kemiassa vastaavia tavoitteita ovat tavoitteet 6 ja 8. 

Tavoitteiden mukainen opetus ja sisältöjen valinta edellyttävät yksityiskohtaista suunnittelua ja harkintaa, esimerkiksi kuinka huolehtia riittävistä väljyys- ja hygieniavaatimuksista kokeellisia töitä tehdessä ja laboroidessa. Hyvin ohjeistettu opetustilanne, riittävät turvavälit, käsien puhtaus, laitteiden huolellinen puhdistaminen ja desinfiointi oppilasryhmien välillä ovat tärkeitä keinoja välttää taudin mahdollista leviämistä luokkatilassa. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi opettajan tekemät demonstraatiot, videot demonstraatioista ja virtuaalilaboratoriot. 

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita ja tabletteja).

17.12.2020 päivitetty linkkejä

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-toteutan-biologian-maantiedo…

 

Missä tilanteissa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan järjestää vierailuja?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus

Päivitetty 6.8.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös opetussuunnitelmaan perustuvan vuosisuunnitelman mukaisia kouluihin ja oppilaitoksiin järjestettyjä vierailuja sekä vierailukäyntejä koulun ja oppilaitoksen ulkopuolelle. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta ja tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko vierailukäyntejä järjestää tai vierailijoita kutsua. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.   

Vierailujen ja vierailukäyntien järjestämisessä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antamia suosituksia. Perusopetusta koskevan suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Toisen asteen oppilaitokset voivat omalla päätöksellään rajoittaa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella. 

Mikäli vierailukäynti tai vierailijan kutsuminen harkitaan opetuksen kannalta tarpeelliseksi, voidaan väljyys- ja hygieniasuositukset ottaa parhaiten huomioon järjestämällä tilaisuus tai tapaaminen etäyhteyksiä hyödyntäen tai ulkotiloissa riittävistä turvaetäisyyksistä huolehtien.  

Vierailukäyntien ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Jos vierailukäynnin toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. 

5.11.2020 Maskeja koskeva kohta tekstin lopusta; ikäraja poistettu; lisätty linkki THL:n kasvomaskeja koskeviin UKK-vastauksiin.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet suositukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/missa-tilanteissa-perusopetuksessa…

 

Onko varhaiskasvatuksen tiloissa mahdollista toteuttaa esimerkiksi kuntoutusta?

Keywords Koronavirus Oppilas- ja opiskelijahuolto Varhaiskasvatus

Päivitetty 6.8.2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa verkkosivuillaan, että terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniasuositukset.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-varhaiskasvatuksen-tiloissa-m…

Kuka maksaa maskit perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 9.8.2021

Perusopetuksessa lähtökohtana on, että kunta tarjoaa ja kustantaa maskit kaikille vuosiluokkien 6–9-oppilaille, sillä kyse on oppivelvollisuuskoulutuksesta. Perusopetuksessakin oppilas voi käyttää halutessaan omaa maskia.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukio-, ammatillinen ja nivelvaiheen koulutus sekä eräät muut perusopetuksen jälkeiset koulutukset ovat oppivelvollisille maksuttomia, mistä johtuen he saavat myös kasvomaskit maksutta. Oppivelvollisuus laajenee lukuvuodesta 2021–2022 ikäluokka kerrallaan. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa ja kustantaa maskit oppivelvollisille opiskelijoille, mutta voi tarjota niitä maksutta myös muille opiskelijoille. Kuntien on joka tapauksessa huolehdittava, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat maskit ilmaiseksi, jos kunta kuuluu suosituksen voimassaoloalueeseen.  

Nivelvaiheen koulutuksia ovat perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnattu koulutus. Maskit ovat maksuttomia myös oppivelvollisuuttaan suorittaville työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestettävässä koulutuksessa. 

Kun kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja. Käyttöön kuitenkin on syytä kannustaa ja opastaa, jotta epidemian leviäminen pystytään mahdollisimman tehokkaasti estämään.

THL suosittelee kiihtymis- ja leviämisvaiheessa maskin käyttöä myös kaikissa työyhteisöissä sisätiloissa, jos samassa tilassa toimii ja oleskelee useampia henkilöitä. Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan osalta vastuu maskien käyttöönotosta on työnantajalla, jolloin lähtökohtana on, että työnantaja vastaa maskien hankinnasta. Työntekijällä on lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ollessa työssäoppimassa noudatetaan niitä suosituksia, jotka ovat käytössä työpaikalla.

Tekstiä muokattu

2.10.2020 täydennetty aikuisten perusopetuksen osalta

27.11. täydennetty valtionosuuskorotuksen osalta

11.1.2021 päivitetty vastaamaan THL:n maskisuositusta (perusopetuksen luokat 6-9, työyhteisöt)

9.8.2021 päivitetty vastaamaan oppivelvollisuuden laajentamisen aiheuttamia seurauksia maksuttomuuteen

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kuka-maksaa-maskit-lukiokoulutukse…

 

Näytetään 11-20/300