Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

264 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Digitaalisuus Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Osaamisen arviointi Lukiokoulutus Perusopetus

Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteydessä kirjattavat ja asiaankuuluville tahoille lähetettävät tietokokonaisuudet pitävät tyypillisesti sisällään julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja sekä tietosuoja-asetuksen tarkoittamia henkilötietoja, joiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Kirjaamiseen ja tiedonvaihtoon käytettävän tietojärjestelmän tietoturvan on oltava sen tasoinen, että siinä voidaan viestiä salassa pidettäviä tietoja ilman, että tietosuoja vaarantuu.

Opetushallitus tai muut valtion viranomaiset eivät hyväksy tai sertifioi tietojärjestelmiä, eikä Opetushallitus siksi voi ottaa kantaa yksittäisten tietojärjestelmien, kuten laajalti käytetyn Wilman, tietoturvallisuuteen, vaan tämä on opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tehtävä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppilas-ja-opiskelijahuollon-sahkoiset-jarjestelmat

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus

Kunta opetuksen järjestäjänä vastaa opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisestä koulujensa oppilaille. Terveydenhuoltolain perusteella kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuoltopalvelut kaikkien alueellaan sijaitsevien koulujen oppilaille opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Psykologi- ja kuraattoripalveluista vastaa kunta, ellei yksityinen taho tai valtio opetuksen tai koulutuksen järjestäjänä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella siitä, että oppilailla, opiskelijoilla ja heidän mahdollisilla huoltajillaan on tieto oppilaitoksen oppilaiden tai opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/opiskeluhuoltopalveluiden-jarjestamisvelvollisuus

Asiasanat

oppilashuolto, järjestämisvelvollisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Koulun oppilas voi joutua korvaamaan koululle, sen henkilökuntaan kuuluvalle tai toiselle oppilaalle aiheuttamansa vahingon. Vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että oppilas on aiheuttanut vahingon tahallaan tai huolimattomuuttaan.

Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Jos oppilas on aiheuttanut vahingon toiselle oppilaalle, huoltajat voivat sopia keskenään vahingonkorvauksesta. Koulu ei voi päättää vahingonkorvaamisesta. Tarvittaessa korvausta voidaan hakea tuomioistuimesta.

Perusopetuslain mukaan oppilaan aiheuttamasta vahingoista tulee ilmoittaa huoltajalle tai oppilaan muulle lailliselle edustajalle. Alaikäisen huoltajat voivat joutua vastuuseen lapsen tekemästä vahingosta, jos heidän katsotaan laiminlyöneen valvonta- tai kasvatusvastuunsa. Oppilaiden aiheuttaessa vahinkoa koulussa on erittäin harvinaista, että vanhempien katsottaisiin olevan vahingonkorvausvastuussa, kun lapsi on ollut koulun henkilökunnan valvonnassa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/vahingonkorvaus-oppilaan-aiheuttamasta-vahingosta

Avainsanat Hyvinvointi Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Perusopetuslain mukaan ”[K]oulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton”. Säännös koskee kaikkea perusopetuslain mukaista opetusta, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Oikeus tapaturman hoitoon ei riipu tapaturman syystä eikä opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus edellytä tuottamusta, vaan velvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Oikeus korvaukseen voi jatkua vaikka henkilön koko elämän ajan.

Koulumatkalla sattuneen tapaturman suhteen on huomattava, että lain tarkoittama koulumatka merkitsee vain välitöntä koulumatkaa suoraan koulusta kotiin tai toisinpäin. Jos oppilas poikkeaa esimerkiksi leikkimään jonnekin tai vierailee ystävänsä luona ja jatkaa sitten matkaansa, ei opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus ole enää voimassa.

Opetuksen järjestäjän vastuu tapaturman hoidosta aiheutuviin kustannuksiin rajoittuu vain välittömään hoitoon. Opetuksen järjestäjä arvioi, mitä on pidettävä tarpeellisena hoitona. Oppilaalle aiheutunutta muuta taloudellista haittaa tai aiheutuneita menetyksiä ei opetuksen järjestäjän tarvitse perusopetuslain vamman maksutonta hoitoa koskevan sääntelyn perusteella korvata. Toinen asia on, onko järjestäjä korvausvelvollinen näistä vahingoista vahingonkorvauslain perusteella tahallisen tai tuottamuksellisen toimintansa tai isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai työntekijänsä toiminnan seurauksena.

Opetuksen järjestäjä on voinut ottaa vakuutuksen korvausvelvollisuuden varalta. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Vakuutuskorvauksen kattavuus määräytyy vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vamman maksutonta hoitoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/tapaturman-maksuton-hoito

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Opetus ja ohjaus Opetussuunnitelma Perusopetus

Perusopetusasetuksen mukainen vuosiluokkiin sitomaton opetus edellyttää, että siitä on maininta kunnan/koulun opetussuunnitelmassa. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville oppilaille tulee laatia oma opinto-ohjelma, jonka mukaan opetus toteutetaan.

Opetus voidaan eri aineissa hajauttaa tai keskittää tietyille vuosiluokille, kunhan tuntijaon mukainen vähimmäistuntimäärä täyttyy tuntijakoasetukseen pystyviivoin merkityissä nivelkohdissa, kuten 9. vuosiluokan päättyessä. Myös perusopetusasetuksen mukaisen keskimääräisen vuosittaisen vähimmäistuntimäärän tulee täyttyä kullakin vuosiluokalla (esim. 7. ja 8. keskimäärin vähintään 29 ja 9. keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa).

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa lukuvuositodistukseen merkitään ko. lukuvuoden suoritukset ja maininta siitä, että oppilas opiskelee perusopetusasetuksen mukaisen oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opinto-ohjelma voidaan liittää todistukseen.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/vuosiluokkiin-sitomaton-opetus-ja-opetuksen-tuntimaarat-perusopetuksessa-0

Avainsanat Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Ammatillinen koulutus

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (1150/2017) määrittää kelpoisuuden yleisellä tasolla. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on  arvioida, mikä on kulloinkin soveltuva tutkinto kyseisen osa-alueen opettamiseen kelpoisuusasetuksen 14 §:n asettamissa raameissa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milla-koulutuksella-kelpoinen-opettamaan-ammatillisia-tutkinnon-osia-ja-yhteisia

Avainsanat Lainsäädäntö Opettajat ja kasvattajat Opetussuunnitelma Oppimateriaali Perusopetus

Perusopetuslain mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskieli voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esi- ja perusopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Säännös koskee myös yksikielisiä kuntia, ja velvollisuus on voimassa, jos kunnassa on yksikin äidinkieleltään ruotsinkielinen tai suomenkielinen oppivelvollinen. Opetus voidaan kuitenkin järjestää kunnan ulkopuolella ja hankkia toiselta kunnalta tai koulutuksen järjestäjältä. Koulupaikkaa määrättäessä huomioon tulee kuitenkin ottaa perusopetuslain mukainen lähikouluperiaate, jonka mukaan koulumatkan tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

Jos kunnassa annetaan opetusta useammalla kielellä, voi huoltaja valita oppivelvollisen opetuskielen, jos oppilas pystyy opiskelemaan tällä kielellä. Näin ollen väestötietojärjestelmän mukaiselta äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelua varten riittävän hyvin suomea osaava oppilas voi käydä koulua suomeksi ja vastaavasti äidinkieleltään suomenkielinen oppilas ruotsiksi. Opetuksen järjestäjän on otettava tällainen oppilas lähikouluunsa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/ruotsinkielisen-oppilaan-ottaminen-suomenkieliseen-opetukseen

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Perusopetuslain mukaan otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kunta päättää, millä perusteilla valinta tapahtuu, jos toimintaan hakevia on enemmän kuin toimintaan voidaan ottaa. Valintaperusteina ei saa käyttää perustuslaissa todettuja hakijoiden yhdenvertaisuutta loukkaavia perusteita. Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Huoltajien työssäkäynti tai opiskelu voivat muiden syiden ohella muodostaa tarpeen toimintaan osallistumiselle. Niitä voidaan käyttää valintaperusteina aamu- ja iltapäivätoimintaan otettaessa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/aamu-ja-iltapaivatoimintaan-ottaminen

Avainsanat Arviointi ja todistukset Lainsäädäntö Osaamisen arviointi Perusopetus

Perusopetuksen oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamaansa lukuvuositodistukseen merkitty hylätty arvosana. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Mahdollisuuden varaamisesta hyväksytyn arvosanan korottamiseksi ei ole erikseen säädetty, mutta opetuksen järjestäjä voi antaa tällaisen mahdollisuuden oppilaalle. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä korottamiseen liittyvästä menettelystä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-lukuvuoden-arvosanoja-korotetaan-perusopetuksessa

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Tapauskohtaisesti tulee arvioida, kenellä on yksittäistapauksessa oikeus saada oppilaan opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Esimerkiksi Wilman luku- ja käyttöoikeus oppilaiden salassa pidettäviin tietoihin voidaan antaa ainoastaan niille henkilöille, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamisessa. Tämä koskee myös terveydenhoitajaa ja koulukuraattoria.

Tietojen luovuttamista arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Arvion tiedon välttämättömyydestä ja tiedon luovuttamisesta päättää se, jolla tieto on. Esimerkiksi opettajalla ei voi koskaan olla yleistä lukuoikeutta toisen opettajan oppilaiden tietoihin.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/oppilashuoltotyossa-kasiteltyjen-henkilotietojen-luovuttaminen-perusopetuksessa

Oppilaita koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta säädetään lisäksi esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, lastensuojelulaissa ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.

Asiasanat

oppilashuolto, henkilötiedot, oppilaan oikeudet

Näytetään 21-30/264