Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

232 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miten koronavirus vaikuttaa valtionavustustoimintaan?

Avainsanat Koronavirus Rahoitus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen valtionavustustoimintaan monella tavalla. Tästä syystä olemme lisänneet joustavuutta käsittelyymme mm. pidentämällä valtionavustusten hakuaikoja, kasvattamalla valtionavustusten käyttöaikaa, keventämällä valtionavustusasioiden käsittelyä sekä ohjeistamalla valtionavustustoiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista keskitetysti.

Viimeisimmät koronavirustilanteeseen liittyvät ohjeistukset pääset katsomaan alla olevasta linkistä.

Miten toimitaan niiden lasten osalta, jotka ovat erityiskouluissa, koulukodeissa tai sairaalaopetuksessa?

Avainsanat Perusopetus

Erityiskouluissa ja erityisluokissa opetus jatkuu lähiopetuksena niiden oppilaiden osalta, jotka eivät ole huoltajien valinnan johdosta siirtyneet etäopetukseen. Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa, että lähiopetus järjestettäisiin sitä tarvitseville oppilaan omassa koulussa eikä oppilaita siirrettäisi koulusta toiseen. Opetusryhmiä voidaan tarvittaessa yhdistää. Ryhmät tulee kuitenkin pitää mahdollisimman pieninä tartuntavaaran vuoksi. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä. 

Koulukodeissa voidaan antaa lähiopetusta soveltamisasetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaan niin kuin muissakin kouluissa. Sairaalaopetuksessa opetusta suositellaan jatkettavan samoin opetusjärjestelyin kuin aiemmin, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät näkökulmat.

Mitä on laaja-alainen osaaminen lukiossa?

Avainsanat Koulutuksen kehittäminen Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Uusissa, 2019 vahvistetuissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvataan laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet.

Perusteiden mukaisesti laaja-alainen osaaminen käsittää opiskelijan hyvään yleissivistykseen ja hyväksi ihmiseksi kasvamiseen, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksiin tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostaman kokonaisuuden.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Perusteissa on kuvattu laaja-alaisen osaamisen toteutuminen kussakin oppiaineessa. Paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen alueet tarjoavat opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä, tavoitteita toiminnalle sekä perusteita erilaisten oppimisympäristöjen, työtapojen tai -menetelmien valinnalle.

Onko kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisällytettävä jokaisen oppiaineen johonkin opintojaksoon?

Kuhunkin opintojaksoon sisällytetään niitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka niihin mielekkäästi kuuluvat. Tällöin hyödynnetään perusteiden laaja-alaisen osaamisen lukua 6.2 sekä perusteiden oppiaineosuuksiin sisältyviä laaja-alaisen osaamisen kuvauksia. Kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon jossakin kyseisen aineen opintojaksossa. Jotkut osa-alueet saavat luonnollisesti enemmän painoarvoa joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Oppiaineiden ja koko lukion tasolla tulee huolehtia laaja-alaisen osaamisen kokonaiskoordinaatiosta eli tarkastella, että kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana.

Tuleeko laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ottaa summatiivisessa arvioinnissa huomioon?

Laaja-alaista osaamista tulee arvioida myös summatiivisessa arvioinnissa. Lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun kohdassa 5.1 sanotaan: "Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan". Lisäksi kohdassa 5.2.6 todetaan: "Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia".

Laaja-alaista osaamista ja sen osa-alueita on avattu oppiaineiden näkökulmasta perusteiden oppiaineosuuksissa. On luonnollista, että jotkut osa-alueet näyttäytyvät vahvemmin joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan kyseisessä opintojaksossa ja miten ne otetaan huomioon arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet eivät linjaa, mikä painoarvo laaja-alaisella osaamisella on arvioinnissa, kuten ei linjaa työskentelyn arvioinnin kohdallakaan. Arviointi suhteutetaan näille kussakin opintojaksossa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanojen korottaminen perusopetuksessa

Avainsanat Arviointi ja todistukset Lainsäädäntö Perusopetus

Perusopetuksen oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamaansa lukuvuositodistukseen merkitty hylätty arvosana. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Mahdollisuuden varaamisesta hyväksytyn arvosanan korottamiseksi ei ole erikseen säädetty, mutta opetuksen järjestäjä voi antaa tällaisen mahdollisuuden oppilaalle. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä korottamiseen liittyvästä menettelystä.

Muu kuin perusopetuksen oppilas voi korottaa arvosanojaan lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa. Myös perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa yhden tai useamman sellaisen oppiaineen oppimäärän, jota kyseisen oppilaan omassa koulussa ei opeteta tai jonka opetukseen oppilas ei osallistu. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Myös erityisen tutkinnon arviointia koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua vastaavalla tavalla.

 

Jos tutkinnon osan tai YTO osa-alueen osaamisen arviointia on mukautettu ja arvioinnista poikettu, miten se näkyy todistuksessa?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos osaamisen arviointia on sekä mukautettu, että ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikettu samassa tutkinnon osassa, on todistuksessa kaksi alaviitettä. YTO osa-alueiden arvosanat näkyvät opintosuoriteotteessa.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu jossakin tutkinnon osassa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueessa, opiskelijan osaaminen kuvataan tältä osin sanallisesti todistuksen liitteessä.

Jos yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden tiettyä osa-aluetta ei suoriteta, osa-alue on korvattava jollakin toisella osa-alueella, jotta tutkinnon osan vähimmäispistemäärä täyttyy.

Jos tutkinnon osan keskeiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet jäävät saavuttamatta, ei opiskelijalle voida antaa todistusta kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida, onko opiskelija saavuttanut tutkinnon osan edellyttämän keskeisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta tutkinnon osan keskeistä osaamista, hänelle annetaan todistus osaamisesta (sanallinen kuvaus).

Jokainen mukauttaminen ja poikkeaminen on ala- ja yksilökohtainen, joihin ei voida vetää yleisiä linjoja. Tutkinnon perusteet luovat raamit opiskelijan osaamiselle. Oleellista on, että annetaan työelämälle realistinen kuva opiskelijan osaamisesta.

Mitä eroa on mukauttamisella ja poikkeamisella?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa tehdä myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Missä vaiheessa osaamisen arvioinnin mukauttamisen voi tehdä?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun opettaja havaitsee mukauttamistarpeen. Tarve osaamisen arvioinnin mukauttamiseen voi tulla esille jo ennen tutkinnon osan aloittamista, tutkinnon osan alkaessa tai sen aikana. Arviointitilanteessa osaamisen arviointia ei voida enää mukauttaa.

Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus tavoitella T1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita riittävillä tukitoimilla. Osaamisen arvioinnin mukauttamista käytetään vain kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Joskus arviointikeskustelussa arvioijat toteavatkin, että opiskelija yltää tutkinnon perusteiden T1-kriteereiden mukaiseen osaamiseen. Näissä tilanteissa tutkinnon osa voidaan arvioida tutkinnon perusteiden mukaisilla kriteereillä. Tällöin tehdään päätös mukauttamisen purkamisesta. 

Lisätietoa: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Mitä, jos alle 18-v opiskelijan huoltajat eivät halua, että osaamisen arviointia mukautetaan?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen kuin tehdään päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Vanhemmat eivät sitä sinänsä voi estää, vaan osaamisen arvioinnin mukauttaminen on pedagogisesti arvioitava asia. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta on hallinnollinen asiakirja. Alaikäisen huoltajilla on oikeus hakea siihen oikaisua aluehallintovirastolta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa päätöstä tehdessä ohjeet, miten oikaisuvaatimus tehdään.

Perusopetuksen ohjeistus huoltajien kuulemisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/paatos-erityisesta-tuesta

Sulkeeko osaamisen arvioinnin mukauttaminen mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin, esim. korkea-asteelle?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijalla on pääsääntöisesti mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluun myös todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Korkeakoulu kuitenkin päättää itse opiskelijaksi ottamisen kriteereistä ja hakijan tulee tarkastaa hakukelpoisuuden linjaukset ko. korkeakoulun internet-sivuilta.

Ammattikorkeakouluun voi hakeutua todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Todistusvalinnassa ei olla ainakaan toistaiseksi tehty mitään rajauksia, ettei mukautetulla tutkinnolla voisi hakea.

Yliopistoilla on hakukelpoisuudesta erilaisia periaatteita. Pääsykoe-/valintakoevalinnassa yleensä vaaditaan tuo yleinen korkeakoulukelpoisuus eli suoritettu ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto.

Kuka päättää, että osaamisen arviointia on syytä mukauttaa ja miten se perustellaan?

Avainsanat Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä tulee kirjata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin mukauttamisesta: kuka tekee, miten tehdään, mitä ja mihin prosessi dokumentoidaan.

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Näytetään 21-30/232