Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

199 aiheeseen liittyvää kysymystä

Jos kunnassa halutaan järjestää valmistavaa opetusta, pitääkö siihen anoa lupa jostakin?

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Kunta ei tarvitse järjestämislupaa, mutta muut opetuksen järjestäjät tarvitsevat sen. Kunta voi järjestää valmistavaa opetusta, jos kunnassa on opetukseen oikeuttavia maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Onko kunnan pakko järjestää vasta maahan tulleelle oppilaalle valmistavaa opetusta?

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Ei ole. Perusopetuslaissa sanotaan, että perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta eli se ei ole ns. subjektiivinen oikeus. Valmistava opetus on kuitenkin erittäin hyödyllinen vasta maahan tulleelle. Valmistavassa opetuksessa luodaan hyvä pohja koulunkäynnille Suomessa, joten sen avulla voidaan säästyä monelta ongelmalta jatkossa. Kun oppilas ilmoitetaan valmistavan opetuksen oppilaaksi, on noudatettava valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita (Opetushallitus 2009).

Mitä opintoja laajan oppimäärän päättötodistuksessa arvioidaan?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden alaluvussa 6.4 Oppimäärän arviointi todetaan, että laajan oppimäärän arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan suorittamat syventävät opinnot. Päättöarviointi kertoo, miten oppilas on saavuttanut taiteenalan laajan oppimäärän syventävien opintojen tavoitteet. Laajan oppimäärän päättötodistuksessa annettavassa sanallisessa arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. Lopputyö arvioidaan osana syventäviä opintoja.

Mitä arvioinnin kriteerit ovat ja miten ne tulisi laatia?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Arvioinnin kriteerit laaditaan oppilaitoskohtaisesti osaksi paikallisia laajan oppimäärän opetussuunnitelmia.  Kriteerit eivät tarkoita samaa kuin tavoitteet, mutta ne johdetaan tavoitteista. Arviointikriteerejä käytetään arvioimaan, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut tietyn opetussuunnitelmassa määritellyn tavoitteen.

Oppilaalta edellytettävä osaaminen tulisi kuvata riittävän tarkasti, vaikkakin realistisesti. Arvioinnin kriteerit määrittelevät, mitä oppilaalta edellytetään tietyllä osaamisen tasolla. Koulutuksen järjestäjä voi itse päättää, millaista osaamisen tasoa kriteerit kuvaavat. Yksi käyttökelpoinen ratkaisu on laatia arvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle. Niitä käyttäen opettaja voi arvioida, minkä tavoitteiden kohdalla oppilaan oppiminen on hyvää tai esimerkiksi, minkä tavoitteiden osalta oppilaan osaamien ylittää hyvän osaamisen.   Laajan oppimäärän päättöarviointi annetaan syventävien opintojen pohjalta. Siksi päättöarvioinnin kriteerit kirjoitetaan koulutuksen järjestäjän syventävien opintojen tavoitteille.

Kuka oppilaitoksissa kirjoittaa syventävien opintojen päättöarvioinnin?

Päättöarvioinnin suorittamisesta vastaa oppilaan opettaja tai oppilaan opettajat yhdessä. Opetussuunnitelman perusteissa ei ole erikseen määrätty, kuka todistukseen annettavan sanallisen arvion kirjoittaa. Koska opettajat kuitenkin ovat keskeisessä asemassa päättöarvioinnin suorittamisessa, on luontevaa, että he myös laativat sanallisen arvion. Syventävien opintojen arvioinnin linjauksia täsmennetään perusteissa taiteenalakohtaisesti.

Kirjataanko laajan oppimäärän päättötodistuksen sanalliseen arvioon vain osa oppilaan saamasta arvioinnista?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.4 todetaan, että sanallinen arvio kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa syventävien opintojen tavoitteisiin. Sanallisessa arviossa tulee painottaa oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. Täten päättötodistuksen sanallisessa arviossa huomioidaan kaikki arvioinnin kohteet, mutta siinä keskitytään niihin arvioinnin kohteisiin, jotka liittyvät oppilaan osaamisen vahvuuksiin / joissa oppimisen osaaminen on erityisen vahvaa.

Miten arviointi annetaan käytännössä?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetuksen arviointia ohjaa laki taiteen perusopetuksesta ja sen 8 §, jonka ensimmäisessä momentissa todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti”. Opetussuunnitelman perusteissa aihetta käsitellään alaluvussa 6.2 Arviointi opintojen aikana sekä taiteenalakohtaisesti alaluvuissa oppimisen arviointi. Painopiste oppimisen arvioinnissa on opintojen aikana annettavassa oppimista eteenpäin ohjaavassa palautteessa.

Arvioinnin tehtävä on ohjata oppilaan työskentelyä, rohkaista häntä opiskeluun ja siten edistää oppimista. Kaikkien taiteenalojen opinnoissa palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista. Se tarkoittaa, että palautetta annetaan oppituntien aikana eri tavoin opittavan asian mukaan. Palautteen antamisessa kannattaa hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia ja myös digitaalisen tallentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Taiteen perusopetuksessa oppimisen arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Eri taiteenaloilla arvioinnissa keskitytään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin.

Miten arviointi annetaan käytännössä?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetuksen arviointia ohjaa laki taiteen perusopetuksesta ja sen 8 §, jonka ensimmäisessä momentissa todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti”. Opetussuunnitelman perusteissa aihetta käsitellään alaluvussa 6.2 Arviointi opintojen aikana sekä taiteenalakohtaisesti alaluvuissa oppimisen arviointi. Painopiste oppimisen arvioinnissa on opintojen aikana annettavassa oppimista eteenpäin ohjaavassa palautteessa.

Arvioinnin tehtävä on ohjata oppilaan työskentelyä, rohkaista häntä opiskeluun ja siten edistää oppimista. Kaikkien taiteenalojen opinnoissa palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista. Se tarkoittaa, että palautetta annetaan oppituntien aikana eri tavoin opittavan asian mukaan. Palautteen antamisessa kannattaa hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia ja myös digitaalisen tallentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Taiteen perusopetuksessa oppimisen arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Eri taiteenaloilla arvioinnissa keskitytään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas yleisopetuksen ryhmässä

Avainsanat Opettajat ja kasvattajat Opetus ja ohjaus Opiskelijavalinnat Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Perusopetuslain mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksessa säädetään tarkemmin opetusryhmien muodostamisesta ja ryhmien enimmäiskoosta eräissä tapauksissa. Vaikka asetuksen säännökset säätelevät oppilaiden enimmäismääriä, voidaan niiden tulkita tarkoittavan oppilaiden määrää opettajaa kohti.

Yleisopetuksen ryhmä, jossa on pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppilas, enimmäiskoko on 20 oppilasta. Edellä todetun tulkinnan mukaisesti, jos ryhmällä on kaksi opettajaa, samassa tilassa opetettavassa ryhmässä voi olla kuitenkin enemmän kuin 20 oppilasta.

Oppilas- ja opiskeluhuollon henkilörekisteri

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan koulutuksen järjestäjä ylläpitää opiskeluhuoltorekisteriä, johon tallennetaan opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Opiskeluhuoltorekistereistä voidaan luovuttaa tietoja tietoon oikeutetulle asianmukaisesti suojatun teknisen käyttöyhteyden avulla. Opiskelijahuoltorekisteriin eivät lain mukaan kuulu terveydenhuollon potilaskertomukset tai kuraattorin asiakaskertomukset, jotka kuuluvat eri rekistereihin.

Opiskeluhuollon henkilörekistereihin on oppilas- ja opiskelijahuoltolain lisäksi sovellettava tietosuojalainsäädäntöä ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki). Tietosuojaperiaatteiden mukaisesti rekisteröityjen tietoja on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Erityisesti arkaluonteisten henkilötietojen, joita opiskelijahuoltorekisterit lähes aina sisältävät, käsittely on hyvin rajoitettua. Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä viranomaisen hallussa olevia tietoja ei saa luovuttaa sivullisille, ellei siihen ole laissa säädettyä perustetta tai sen, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antamaa lupaa. Opiskelijahuoltorekisterit sisältävät salassa pidettäviä tietoja.

Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoasian käsittelijän tekemien Word-asiakirjojen tallennuksessa on tärkeää huolehtia siitä, etteivät sivulliset pääse näkemään tiedostoon sisältyviä tekstejä. Jos henkilön työtehtävät muuttuvat, eikä hän ole enää oikeutettu tietoihin, on tekstit poistettava tiedostoista. Ylipäänsä salassa pidettäviä tietoja sisältävien tekstien säilyttämiseen edes tekstinkäsittelyohjelmien tiedostoissa kannattaa suhtautua pidättyväisesti. Erilaisia tekstien mallipohjia, ilman henkilötietoja, voidaan toki säilyttää.

Näytetään 31-40/199