Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

299 aiheeseen liittyvää kysymystä

Voidaanko koronavirusaikana järjestää juhlia?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö

Päivitetty 6.8.2021

Juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä: henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia ohjelmapolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet suositukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana .

3.5.2021 päivitetty tarkennettua hygieniasuositusta.

9.2.2021 laajennettu koskemaan muitakin kuin loppuvuoden juhlia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-koronavirusaikana-jarjes…

 

Voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus

Päivitetty 6.8.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia ei voida huomioida. Lisäksi opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Koulun ulkopuolisia tiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Lisäksi vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa.

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ja leirikoulun ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Lähikontaktien välttäminen on syytä huomioida myös mahdollisia majoituksia järjestettäessä. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat yöpyvät kotonaan.

Ulkomaille suuntautuvia matkoja harkittaessa tulisi huomioida viranomaisten määräykset, ohjeet ja suositukset sekä matkaan liittyvät riskit. Lisätietoja löydät ulkoministeriön ja Rajavartiolaitoksen sivuilta.

26.4.2021 lisäys retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta; täsmennys koulujen ulkopuolisten tilojen käytöstä

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

12.7.2021 päivitetty viranomaisten matkustusohjeita koskeva kohta

6.8. 2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-j…

 

Etäopetus perusopetuksessa

Keywords Lainsäädäntö Perusopetus

Lasten ja nuorten perusopetus järjestetään lähiopetuksena. Lähiopetuksen kuuluu opettajan antama opetus koulun osoittamassa turvallisessa opiskeluympäristössä työsuunnitelmassa määriteltyinä työaikoina. Perusopetuslaki ei mahdollista opetuksen järjestämistä etäopetuksena, jossa oppilas valitsee itse opiskelun ajan ja paikan. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan edellä mainitut lähiopetuksen kriteerit täyttyvät.

Aikuisten perusopetus voidaan sen sijaan perusopetuslain mukaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena.

Koronapandemian aikana voimassa olleiden väliaikaisten säännösten nojalla myös lapsille ja nuorille annettava perusopetuslain mukainen opetus on voitu järjestää poikkeuksellisesti osittain etäopetuksena säännöksissä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä. Lukuvuonna 2021-2022 voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta järjestetään osittain tai kokonaan etäopetuksena.  Poikkeuksellisia opetusjärjestelyitä ei voida käyttää kuitenkaan esiopetuksen, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien, erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien eikä maahanmuuttajille tarkoitetun valmistavan opetuksen oppilaiden opetuksessa. Kaikkien tartuntatautilain nojalla päätöksen poissaolosta, karanteenista ja eristämisestä saaneiden oppilaiden opetus voidaan kuitenkin antaa etäopetuksena.

Opetushallitus suosittelee, että poissaolon sijasta myös riskiryhmiin kuuluvien ja sellaisten oppilaiden, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, opetus järjestettäisiin erityisinä opetusjärjestelyinä etäopetuksena.

Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet
Perusopetuslaki 18, 20 a, 23, 29 § 1 momentti, 30 § ja 46 § 9 momentti 
Tartuntatautilaki 57, 58, 60 ja 63 § 
Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen perusopetuksessa 1.8.2021 (OPH:n tukimateriaali)

Asiasanat
oppilaan oikeudet, etäopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Kotiopetukseen siirtyminen perusopetuksessa

Keywords Lainsäädäntö Perusopetus

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

 

Sovellettava lainsäädäntö
Oppivelvollisuuslaki 9 §
Perusopetuslaki 25 § ja 26 § 

Rehtorin kelpoisuus

Keywords Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Koulutusmuodolla tarkoitetaan esiopetusta, perusopetusta, lukiota, ammattikoulua, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taiteen perusopetusta. Aineenopettaja voidaan kelpoisuusvaatimusten puolesta nimittää alakoulun rehtoriksi tai luokanopettaja yläasteen rehtoriksi, koska perusopetusta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Koulussa jossa on useampia koulutusmuotoja riittää, että rehtori on pätevä yhdessä näistä koulutusmuodoista. Luokanopettaja esimerkiksi voidaan nimittää myös yläaste-lukion rehtoriksi.

Jokaisella hallinnollisella koululla ei tarvitse olla omaa rehtoria, vaan yksi henkilö voi toimia useamman koulun rehtorina.  Usean koulun rehtoriksi valitseminen edellyttää, että rehtori pystyy tosiasiallisesti huolehtimaan kaikkien koulujen johtamisesta. Jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, opettajan kelpoisuuden osalta riittää, että rehtorilla on opettajalta vaadittava kelpoisuus johonkin niistä.

Rehtorille tulee aina olla määrättynä sijainen, mutta jokaisessa rehtorin johtamassa koulussa ei tarvitse olla läsnä olevaa sijaista. Yksi sijainen yhtä rehtoria kohden on mahdollinen ratkaisu. Tarkoituksenmukaista voi olla, että rehtorin ollessa useamman koulun yhteinen, opetuksen järjestäjä nimittää jokaiseen kouluun oman apulaisrehtorin.

Leirikoulusta perittävät maksut perusopetuslain mukaisessa opetuksessa

Keywords Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Perustuslain ja perusopetuslain mukaan perusopetus on maksutonta. Koulun järjestämä leirikoulu on osa maksutonta opetusta.

Lokakuussa 2019 antamassaan kolmessa kanteluratkaisussa (EAOK/1120/2018, EOAK/5984/2018 ja EOAK/2882/2018) eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut, ettei mitään maksuja perusopetuksen vuosisuunnitelmaan kuuluvasta opetuksesta saa periä. Opetukseksi luetaan myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuosisuunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muu vastaava koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta. Maksujen periminen ei muutu lailliseksi myöskään sillä, että oppilaille olisi tarjolla maksuton vaihtoehto, esimerkiksi liikuntapäivänä. Huoltajat voivat kerätä varoja ja tukea koulun toimintaa, mutta jokaiselle oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua opetukseen ja muuhun vuosisuunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräämiseen.

Maaliskuussa 2015 antamassaan ratkaisussa (3535/4/14) apulaisoikeusasiamies on todennut kouluissa vallinneen käytännön, jossa vanhempia on vaadittu allekirjoittamaan niin sanottu leirikoulusopimus ja sitoutumaan maksamaan sääntöjä rikkovan lapsensa palautuksesta leirikoulusta, olevan ristiriidassa perusopetuksen maksuttomuuden kanssa ja siten lain vastainen. Leirikoulussa epäasiallisesti käyttäytyvään tai muutoin järjestystä rikkovaan oppilaaseen voidaan kohdistaa perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja.

Oppivelvollisuuden suorittamisen laiminlyönnin seuraukset

Keywords Lainsäädäntö Perusopetus

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuus alkaa perusopetuslaissa tarkoitetun lukuvuoden alussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus). Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen.

Perusopetuslain mukaan oppivelvollisen tulee osallistua perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulupakkoa ei ole ja huoltajat voivat huolehtia opetuksen antamisesta. Oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä.

Myös perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa opetukseen osallistumatta lukiolaissa tarkoitettuna erityisenä tutkintona tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti osoittamalla osaamisensa ilman tutkintokoulutukseen osallistumista. Oppivelvollisen tulee ilmoittautua lukiokoulutuksen järjestäjälle erityiseen tutkintoon tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle osaamiseen osoittamiseksi. Lukion oppimäärää erityisessä tutkinnossa suorittavan oppivelvollisen tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma ja ammatillisen osaamisen näyttöön osallistuvalle oppivelvolliselle on laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä valvoo oppivelvollisen edistymistä. 

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, oppivelvollisen asuinkunta voi tehdä hänestä tutkintapyynnön poliisille.  Huoltaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista, voidaan tuomita oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon. Oppivelvollisuuden laiminlyönnistä voi myös seurata, että kunta tai opetuksen järjestäjä tekee asiasta lastensuojelulain mukaisen lastensuojeluilmoituksen, jonka perusteella lastensuojeluviranomaiset päättävät tarvittavista toimenpiteistä.

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Osallistumisvelvollisuus koskee kaikkea perusopetukseen kuuluvaa opetusta sekä koulun työsuunnitelman mukaista muuta toimintaa. Myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tulee pyytää lupa poissaoloon lähiopetuksesta.

Mikäli oppilas tai opiskelija laiminlyö opetukseen osallistumisen, voidaan häneen kohdentaa kurinpito- ja ojentamiskeinoja. Jos oppilas tai opiskelija on poissa joiltain opetustunneilta huoltajan kehotuksesta tai kiellosta, on tämä otettava huomioon lieventävänä seikkana luvattomasta poissaolosta annettavista seurauksista päätettäessä.

Runsaat poissaolot voivat johtaa siihen, ettei oppilaalle tai opiskelijalle voida antaa perusopetuksen tai lukion päättötodistusta, koska hänen suorituksiaan ei ole voitu arvioida.

Sovellettava lainsäädäntö
Oppivelvollisuuslaki 2, 9 ja 22 §
Perusopetuslaki 26, 35 ja 36 §
Lukiolaki 30 §
Laki ammatillisesta koulutuksesta 94 §

Muutoksenhaku ja muut oikeussuojakeinot koulun toiminnasta ja päätöksistä perusopetuksessa

Keywords Lainsäädäntö Perusopetus

Keskustelu koulu- ja opetuksen järjestäjän tasolla

Jos oppilaan huoltaja tai oppilas on tyytymätön koulun tai opettajan toimintaan, ensisijaisena keinona vaikuttaa asiaan on keskustelu opettajan kanssa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin tai koulutuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistysvirastoon. Useisiin asioihin voidaan vaikuttaa koulun ja kodin välisellä avoimella vuorovaikutuksella.

Oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon

Lainsäädännön mukaan useimpiin oppilasta koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaussa noudatetaan lakiin kirjattuja määräaikoja ja menettelysäännöksiä. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Seuraavista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastoon:
1. Oppilaaksi ottaminen
2. Oikeus saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
3. Erityisen tuen järjestäminen
4. Erityiset opetusjärjestelyt
5. Pidennetty oppivelvollisuus
6. Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta
7. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen
8. Eronneeksi katsominen aikuisten perusopetuksessa

Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Seuraavista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen:
1. Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus
2. Oppilaan määräaikainen erottaminen
3. Opetuksen maksuttomuus
4. Koulumatkat
5. Majoitus
6. Koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito

Aluehallintoviraston päätöksestä on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Muutoksenhaku oppilaan arviointia koskevaan päätökseen

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta.

Muut oikeussuojakeinot

Jokaisella on oikeus kannella koulujen tai niissä toimivien virkamiesten tai muiden julkista valtaa käyttävien toiminnasta aluehallintovirastolle tai ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu voi kohdistua myös sellaiseen toimintaan, josta ei tehdä muutoksenhaun piiriin kuuluvaa hallintopäätöstä, kuten opettajan opetustyöhön tai oppilaiden opetusryhmiin jakamiseen.

Opetushallituksen toimivalta vaikuttaa opetuksen järjestämiseen

Opetushallitus ei valvo opetuksen järjestäjien toimintaa, eikä se ole toimivaltainen käsittelemään ja puuttumaan yksittäisten koulujen tai opettajien toimintaan. Opetushallitus vastaa paikallisten opetussuunnitelmien perusteena olevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisesta ja koulutuksen yleisestä seurannasta ja kehittämisestä. Opetushallitus jakaa yleisesti informaatiota koulutuksesta ja opetuksesta erilaisten ohjeiden ja muun materiaalin avulla sekä antaa neuvoja ja opastusta sen toimialaan kuuluvissa asioissa muulla tavoin.

Sovellettava lainsäädäntö
Perusopetuslaki 42, 42 a, 42 b, 42 c, 42 d, 42 e ja 42 f §
Oppivelvollisuuslaki 24 §


Katso myös 
Lapsi tai nuori voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle (Oikeusasiamies.fi)

Asiasanat

oikaisuvaatimus, valitus, muutoksenhaku

Lukiodiplomien suorittaminen Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaan

Keywords Arviointi ja todistukset Opetus ja ohjaus Lukiokoulutus

Lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviin opintojaksoihin voivat kuulua eri oppiaineryhmissä tai oppiaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Opetushallitus on lukion opetussuunnitelman perusteissa määrännyt lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen järjestäjän tarjoamien lukiodiplomien osalta lukiodiplomien tehtävä, yleiset tavoitteet ja arviointi sekä tavoitteet ja keskeiset sisällöt lukiodiplomeittain. Lukiodiplomien laajuus on kaksi opintopistettä. Lukiodiplomi voi sisältyä lukion valinnaisiin opintoihin paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. 

Lukiodiplomit eivät ole lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen mukaisia pakollisia tai valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Asetuksen 12 §:n mukaisesti lukiokoulutuksen oppimääriin voi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Näistä paikallisista valinnaisista opinnoista, esimerkiksi opiskelijan suorittaman lukiodiplomin opintojaksosta, voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, luku 5.2.1).  

Lukiodiplomin suorittamisen edellytykseksi ei ole säädetty tai määrätty opintovaatimuksia.  Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukiodiplomien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on tarkoitettu kuitenkin sen tasoisiksi, että näyttöön osallistuvalla opiskelijalla tulisi olla ainakin neljän opintopisteen verran suoritettuja lukiodiplomiin liittyviä valinnaisia lukion opintoja tai että opiskelija on muulla tavalla hankkinut niitä vastaavan osaamisen. Osa lukiodiplomeista voi perustua edellä todettua laajempiinkin opintoihin tai niitä vastaavaan osaamiseen sen mukaan kuin Opetushallituksen lukiodiplomeita koskevissa ohjeissa todetaan.

Vaikka lukiodiplomista ei merkittäisi numeroarvosanaa lukion päättötodistukseen, lukiodiplomi arvioidaan lukion opetussuunnitelman perusteiden ja Opetushallituksen antaminen lukiodiplomien suoritusohjeiden mukaisesti numeroarvosanalla asteikolla 4–10. Lukiodiplomin suorittanut opiskelija saa lukion päättötodistuksen liitteenä erillisen lukiodiplomitodistuksen, jossa on kyseisestä lukiodiplomista annettu numeroarvosana.

Miten koronavirus vaikuttaa Erasmus+ -ohjelmaan tai muihin kansainvälisiin ohjelmiin ja toimintoihin?

Keywords Koronavirus Kansainvälistyminen Erasmus+ Euroopan solidaarisuusjoukot Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Nordplus-ohjelma

Päivitetty 14.7.2021

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen toimeenpanemiin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin monella tavalla. Pyrimme kuitenkin joustaviin ratkaisuihin rahoittamiemme hankkeiden kanssa – sekä kansainvälisten vaihtojen että muiden yhteistyöhankkeiden kohdalla.

Peruuntuneiden tai siirtyneiden liikkuvuusjaksojen kuluista on mahdollista hakea korvausta. Käynnissä olevien hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Vaihtoehtona on myös hankekausien pidentäminen, jotta suunniteltu toiminta saadaan toteutettua.

Epidemia-tilanteen salliessa ei ohjelmien näkökulmasta ei ole esteitä käynnistää fyysisiä ulkomaanjaksoja, jos viranomaisohjeet ja matkustusmääräykset sen sallivat ja jos liikkuvuusjakson toteuttaminen on lähettävälle ja vastaanottavalle organisaatiolle mahdollista.

Esimerkiksi Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa  liikkuvuusjaksot voidaan aloittaa virtuaalisesti, jos niiden aloittaminen paikan päällä kohdemaassa ei poikkeusolojen vuoksi ole mahdollista.

Kansainvälisissä hankkeissa olevat organisaatiot ja henkilöt saavat apua myös ohjelmakohtaisista neuvontaosoitteista:

  • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle: erasmus.yleissivistava(at)oph.fi
  • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle: erasmus.ammatillinen(at)oph.fi
  • Erasmus+ korkeakoulutukselle: erasmus(at)oph.fi
  • Erasmus+ aikuiskoulutukselle: erasmus.aikuiskoulutus(at)oph.fi
  • Erasmus+ nuorisoalalle: nuoriso(at)oph.fi
  • Erasmus+ Sport: sport(at)oph.fi
  • Euroopan solidaarisuusjoukot: nuoriso(at)oph.fi
  • Luova Eurooppa: kulttuuri(at)oph.fi
  • Kansalaisten Eurooppa: kansalaisteneurooppa(at)oph.fi
  • Nordplus: kenneth.lundin(at)oph.fi, kristiina.Savikurki(at)oph.fi
  • EDUFI-harjoittelu: kv-hakulomake(at)oph.fi
  • EDUFI Fellowship, EDUFI Winter School ja The Finnish Government Scholarship Pool -apuraha: paivi.jokinen(at)oph.fi, tarja.makela(at)oph.fi, marjaana.kopperi(at)oph.fi 
  • Virkamiesvaihto: ritva.ukkonen(at)oph.fi
  • Suomen kieli ja kulttuuri: skk(at)oph.fi
  • Kansainväliseen toimintaan liittyvät valtionavustukset / yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus: erasmus.yleissivistava(at)oph.fi
  • Kansainväliseen toimintaan liittyvät valtionavustukset /ammatillinen koulutus: erasmus.ammatillinen(at)oph.fi

17.2.2021 tarkennettu vastausta THL:n suosituksen mukaiseksi

14.7. 2021 poistettiin THL:n helmikuinen ohjeistus lyhytaikaisten vaihtojen kesketyttämisestä

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronavirus-vaikuttaa-erasmu…

 

Näytetään 41-50/299