Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

203 aiheeseen liittyvää kysymystä

Kuka oppilaitoksissa kirjoittaa syventävien opintojen päättöarvioinnin?

Päättöarvioinnin suorittamisesta vastaa oppilaan opettaja tai oppilaan opettajat yhdessä. Opetussuunnitelman perusteissa ei ole erikseen määrätty, kuka todistukseen annettavan sanallisen arvion kirjoittaa. Koska opettajat kuitenkin ovat keskeisessä asemassa päättöarvioinnin suorittamisessa, on luontevaa, että he myös laativat sanallisen arvion. Syventävien opintojen arvioinnin linjauksia täsmennetään perusteissa taiteenalakohtaisesti.

Kirjataanko laajan oppimäärän päättötodistuksen sanalliseen arvioon vain osa oppilaan saamasta arvioinnista?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.4 todetaan, että sanallinen arvio kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa syventävien opintojen tavoitteisiin. Sanallisessa arviossa tulee painottaa oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. Täten päättötodistuksen sanallisessa arviossa huomioidaan kaikki arvioinnin kohteet, mutta siinä keskitytään niihin arvioinnin kohteisiin, jotka liittyvät oppilaan osaamisen vahvuuksiin / joissa oppimisen osaaminen on erityisen vahvaa.

Miten arviointi annetaan käytännössä?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetuksen arviointia ohjaa laki taiteen perusopetuksesta ja sen 8 §, jonka ensimmäisessä momentissa todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti”. Opetussuunnitelman perusteissa aihetta käsitellään alaluvussa 6.2 Arviointi opintojen aikana sekä taiteenalakohtaisesti alaluvuissa oppimisen arviointi. Painopiste oppimisen arvioinnissa on opintojen aikana annettavassa oppimista eteenpäin ohjaavassa palautteessa.

Arvioinnin tehtävä on ohjata oppilaan työskentelyä, rohkaista häntä opiskeluun ja siten edistää oppimista. Kaikkien taiteenalojen opinnoissa palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista. Se tarkoittaa, että palautetta annetaan oppituntien aikana eri tavoin opittavan asian mukaan. Palautteen antamisessa kannattaa hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia ja myös digitaalisen tallentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Taiteen perusopetuksessa oppimisen arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Eri taiteenaloilla arvioinnissa keskitytään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin.

Miten arviointi annetaan käytännössä?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Taiteen perusopetus

Opetuksen arviointia ohjaa laki taiteen perusopetuksesta ja sen 8 §, jonka ensimmäisessä momentissa todetaan: ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti”. Opetussuunnitelman perusteissa aihetta käsitellään alaluvussa 6.2 Arviointi opintojen aikana sekä taiteenalakohtaisesti alaluvuissa oppimisen arviointi. Painopiste oppimisen arvioinnissa on opintojen aikana annettavassa oppimista eteenpäin ohjaavassa palautteessa.

Arvioinnin tehtävä on ohjata oppilaan työskentelyä, rohkaista häntä opiskeluun ja siten edistää oppimista. Kaikkien taiteenalojen opinnoissa palautteen antamisella ja saamisella on suuri merkitys. Palautteen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista. Se tarkoittaa, että palautetta annetaan oppituntien aikana eri tavoin opittavan asian mukaan. Palautteen antamisessa kannattaa hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia ja myös digitaalisen tallentamisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Taiteen perusopetuksessa oppimisen arviointi kohdistuu ainoastaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen, ei oppilaan persoonaan tai ominaisuuksiin. Eri taiteenaloilla arvioinnissa keskitytään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas yleisopetuksen ryhmässä

Avainsanat Opettajat ja kasvattajat Opetus ja ohjaus Opiskelijavalinnat Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Perusopetuslain mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Perusopetusasetuksessa säädetään tarkemmin opetusryhmien muodostamisesta ja ryhmien enimmäiskoosta eräissä tapauksissa. Vaikka asetuksen säännökset säätelevät oppilaiden enimmäismääriä, voidaan niiden tulkita tarkoittavan oppilaiden määrää opettajaa kohti.

Yleisopetuksen ryhmä, jossa on pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva oppilas, enimmäiskoko on 20 oppilasta. Edellä todetun tulkinnan mukaisesti, jos ryhmällä on kaksi opettajaa, samassa tilassa opetettavassa ryhmässä voi olla kuitenkin enemmän kuin 20 oppilasta.

Oppilas- ja opiskeluhuollon henkilörekisteri

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan koulutuksen järjestäjä ylläpitää opiskeluhuoltorekisteriä, johon tallennetaan opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Opiskeluhuoltorekistereistä voidaan luovuttaa tietoja tietoon oikeutetulle asianmukaisesti suojatun teknisen käyttöyhteyden avulla. Opiskelijahuoltorekisteriin eivät lain mukaan kuulu terveydenhuollon potilaskertomukset tai kuraattorin asiakaskertomukset, jotka kuuluvat eri rekistereihin.

Opiskeluhuollon henkilörekistereihin on oppilas- ja opiskelijahuoltolain lisäksi sovellettava tietosuojalainsäädäntöä ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki). Tietosuojaperiaatteiden mukaisesti rekisteröityjen tietoja on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Erityisesti arkaluonteisten henkilötietojen, joita opiskelijahuoltorekisterit lähes aina sisältävät, käsittely on hyvin rajoitettua. Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä viranomaisen hallussa olevia tietoja ei saa luovuttaa sivullisille, ellei siihen ole laissa säädettyä perustetta tai sen, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antamaa lupaa. Opiskelijahuoltorekisterit sisältävät salassa pidettäviä tietoja.

Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoasian käsittelijän tekemien Word-asiakirjojen tallennuksessa on tärkeää huolehtia siitä, etteivät sivulliset pääse näkemään tiedostoon sisältyviä tekstejä. Jos henkilön työtehtävät muuttuvat, eikä hän ole enää oikeutettu tietoihin, on tekstit poistettava tiedostoista. Ylipäänsä salassa pidettäviä tietoja sisältävien tekstien säilyttämiseen edes tekstinkäsittelyohjelmien tiedostoissa kannattaa suhtautua pidättyväisesti. Erilaisia tekstien mallipohjia, ilman henkilötietoja, voidaan toki säilyttää.

Koulumatkaetu

Avainsanat Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Jos perusopetuksen oppilaan koulumatka lähikouluun on pidempi kuin viisi kilometriä, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalausunnon siitä, onko koulumatka oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Asiantuntijalausunnon voi antaa esimerkiksi lääkäri tai poliisiviranomainen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Oikeus koulumatkaetuun koskee myös esiopetusta saavia oppilaita, joiden matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon täyttää edellä todetut edellytykset.

Opetuksen järjestäjä voi päättää lain vähimmäistasoa paremmasta koulumatkaetuudesta. Esimerkiksi jossain kunnissa koulumatkaetu myönnetään, jos koulumatkaetu on yli kolme kilometriä tai alakoululaisen koulumatka on yli kaksi kilometriä.

Oppilaan huoltajan on haettava koulumatkaetuutta. Opetuksen järjestäjän tulee tehdä asiasta päätös. Päätös on perusteltava ja siihen on liitettävä muutoksenhakuohjeet. Jos huoltaja on päätökseen tyytymätön, on hänellä oikeus valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Jälki-istunto ei ole syy evätä oppilaalta kuljetusta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä opetuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon oppilaiden mahdollisuus käyttää kuljetusetuaan. Tämä on kuitenkin vain aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelua ohjaava säännös eikä oppilailla ole lähtökohtaisista oikeutta kuljetukseen toiminnan loppuessa. Opetuksen järjestäjän tulee pyrkiä sovittamaan kuljetusoikeus yhteen toiminnan kanssa toimintaa suunniteltaessa. Oppilaat voidaan ohjata jo ennen toiminnan loppumista lähteviin kuljetuksiin, mutta oppilaiden osallistuminen toimintaan ei saa jäädä kohtuuttoman lyhyeksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätöksessään 4171/4/12 todennut, että esiopetusta saavien oppilaiden osalta on otettava huomioon heidän peruskoululaisiin nähden nuorempi ikänsä arvioitaessa oikeutta kuljetukseen. Lisäksi vaikka kunnalla ei olisi velvollisuutta, voi se kuitenkin järjestää kuljetuksen esikoululaisille oman harkintansa mukaisesti.

Minkälainen tutkintotodistuksen tulee olla koulutusviennissä suoritetuissa tutkinnoissa?

Avainsanat Koulutusvienti Ammatillinen koulutus

Koulutusvientiin liittyen ei anneta erillistä määräystä, vaan koulutusviennissä suoritetuissa tutkinnoissa sovelletaan samaa Opetushallituksen määräystä kuin Suomessa suoritettavissa tutkinnoissa. Koulutuksen järjestäjä laatii ja antaa tutkintotodistuksen.

Millä koulutuksella on kelpoinen opettamaan ammatillisia tutkinnon osia ja yhteisiä tutkinnon osia?

Avainsanat Opetus ja ohjaus Tutkinnon perusteet Ammatillinen koulutus

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (1150/2017) määrittää kelpoisuuden yleisellä tasolla. Asetus ei ota täsmällisesti kantaa siihen, millä tutkinnoilla esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien osa-alueita voi opettaa. Näin ollen koulutuksen järjestäjän tehtävä on opetustehtävästä päättäessään arvioida, mikä on kulloinkin soveltuva tutkinto kyseisen osa-alueen opettamiseen (em. kelpoisuusasetuksen 14 §:n asettamissa raameissa).

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet perusopetuksessa

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus
Näytetään 41-50/203