Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

264 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Mobility Tool+ -alustaa käytät jokaisen liikkuvuusjakson kirjaamiseen, ja teet siellä myös loppuraportin.

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ammatillisten perustutkintojen kohtaan ”tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, 5-15 osp” voi sisällyttää minkä tahansa ammatillisen tutkinnon osan, joka on määritelty toisessa perusteessa. Jos aiemmin suoritettu tutkinnon osa on ei-voimassa olevista tutkinnon perusteista, niin osaamisen arvioijat varmistavat, että opiskelijan todennettu osaaminen on ajantasaista.

Opiskelijan henkilökohtaistamisessa sovitaan, mikä laajuus valinnaiselle tutkinnon osalla toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta sovitaan vaihteluvälillä 5-15 osp. Mikäli tunnustettavan tutkinnon osan laajuus on enemmän kuin 15 osaamispistettä (esim. 30 osp), niin tutkinnon osan laskennallinen laajuus tutkinnon muodostumisessa on 15 osaamispisteen verran. Opiskelijalle tunnustettu tutkinnon osa näkyy 30 osp:n laajuisena todistuksessa. Todistukseen merkitään viittaus tutkinnon osan kohdalle, tutkinnon osan todellinen nimi ja todellinen osp-määrä (30 osp). Tällöin opiskelijan koko perustutkinnon laajuus menee 15 osp yksilöllisesti yli eli on kokonaisuudessaan 195 osp.

Opiskelijan yksilöllisesti suoritettu kokonaispistemäärä 195 osp tulee näkyviin hänen tutkintotodistukseensa. Tutkinnon laajuus on edelleen 180 osp, joka näkyy myös todistuksessa. Painotettu keskiarvo lasketaan kuitenkin 180 osp:n mukaan ja sisältäen laskennallisen laajuuden 15 osp, tunnustetusta tutkinnon osasta.

Avainsanat Ukraina Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusopetus Erasmus+ Erasmus+ nuorisoalalle Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Euroopan solidaarisuusjoukot

Päivitetty 18.3.2022

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää ulkomaanjakson, leirikoulun ja retken järjestämisestä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aikana. Sama koskee myös liikkuvuusjaksoja järjestäviä organisaatioita. 

Matkaa järjestävän tai vapaaehtoisia lähettävän tahon on tärkeä seurata ulkoministeriön matkustusohjeita. Suomalaisen tahon kannattaa ottaa tarkasti huomioon myös vastaanottavan tahon näkemys paikallisesta tilanteesta. Venäjän hyökkäyksen vuoksi voi eri maissa, erityisesti lähellä Ukrainaa, olla esimerkiksi logistisia ongelmia ja kuormitusta oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toiminnassa.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä tai muu lähettävä taho arvioi, voidaanko turvallinen oppimisympäristö taata ulkomailla ja päättää arvion perusteella ulkomaanjakson, leirikoulun tai retken toteuttamisesta.

Käynnissä oleviin Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin ja kansainvälisiin liikkuvuuksiin sovelletaan Veäjän hyökkäyksen johdosta ns. force majeure -sääntöä. Hankkeet ja liikkuvuudet, joihin force majeure -sääntöä käytetään, käsitellään tapauskohtaisesti. Force majeure -säännön soveltaminen koskee Ukrainan ja Venäjän lisäksi myös muita Ukrainan naapurissa sijaitsevia Euroopan unioniin kuulumattomia valtioita.

Edellä mainituissa maissa käynnissä olevat EU-ohjelmien hankkeet tai liikkuvuusjaksot on mahdollista keskeyttää. Keskeyttämisestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä joko poikkeuksellisina kuluina (exceptional costs), organisaatiotukena tai tuen siirtoina saman tukikorin maiden välillä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-oppilas-opiskelija-tai-nuori…

18.3.2022 tekstiä tarkennettu nuorisoryhmien ja vapaaehtoisten näkökulmasta; myös vastauksen suora linkki on päivittynyt

Avainsanat Ukraina Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Lukiokoulutus

Päivitetty 16.3.2022

Ei voi. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Nuoria on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän kiellosta säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa.

Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Opiskelijaksi lukiokoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen. Tämä muun muassa edellyttää riittävää opetuskielen hallintaa. Koulutuksen järjestäjän on opiskelijaksi ottamisessa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Lukion opiskelijavalinnassa noudatetaan opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta. 

Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua tutkintoa tai koulutusta. Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän on opiskelijaksi ottamisessa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa noudatetaan opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta.

Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan yliopistolaissa tai ammattikorkeakoululaissa tarkoitettua tutkintoa, mikäli hän täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset.  Opiskelijat ottaa korkeakoulu, joka päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erilaisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. 

Koulutuksen järjestäjät päättävät opiskelijaksi ottamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti. Säännökset eivät mahdollista hakijan kansalaisuuden tai kotimaan käyttämistä perusteena jättää hakemus käsittelemättä tai hakija valitsematta. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-venajan-kansalaisuus-olla-es…

16.3.2022 tarkennettu korkeakouluja koskevaa kohtaa

Avainsanat Ukraina Korkeakoulutus Erasmus+ Team Finland Knowledge

Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyksen seurauksena Suomi on päättänyt jäädyttää korkeakoulu- ja tiedeyhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja jäädyttämään käynnissä olevan organisaatioiden välisen yhteistyön ja uusien hankkeiden suunnittelun venäläisten ja valkovenäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Käynnissä olevia opiskelijavaihtoja ei tarvitse keskeyttää. Uusia opiskelijavaihtoja ei käynnistetä. 

Venäläisten ja valkovenäläisten korkeakoulujen kanssa tehtyjen double degree -sopimusten perusteella suomalaisiin korkeakouluihin myönnetyt opinto-oikeudet pysyvät voimassa ja opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti. Uusia sopimuksia ei solmita.

OKM:n suositusta noudatetaan myös Opetushallituksen Erasmus+ - ja Team Finland Knowledge -ohjelmissa. Uusia opiskelija-, harjoittelija, opettaja- tai henkilökuntavaihtoja Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän välillä ei tule käynnistää.

Mahdollisia käynnissä olevia liikkuvuusjaksoja ei ole tarpeen keskeyttää, mutta kotimaahan voi halutessaan palata kesken vaihdon ja näihin tapauksiin voidaan soveltaa force majeure -sääntöä.

Tämä käytäntö on voimassa toistaiseksi.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-korkeakoulu-toteuttaa-opiske…

Avainsanat eTwinning

Omaa esittelyä on mahdollista muokata milloin vain rekisteröitymisen jälkeen. Esittelyyn voi kirjoittaa esimerkiksi mitä opettaa ja millä koulutusasteella sekä siitä, mistä aiheista on kiinnostunut. Esittelyssä voi myös kertoa tavoitteita tai aiempia kokemuksia eTwinningistä. Esittely kannattaa kirjoittaa sillä kielellä, jolla haluaa kommunikoida tai jolla haluaa toteuttaa projektin. Silloin löytää helpommin projektikumppaneita. Esittelyn voi kirjoittaa myös usealla eri kielellä.


Avainsanat eTwinning

Käyttäjän tulee ensin valita alue (maakunta). Sen jälkeen käyttäjä voi etsiä valikosta oman koulunsa. Jos yksikään opettaja koulusta ei ole aiemmin rekisteröitynyt eTwinningiin, ei koulua vielä löydy valikosta ja tulee luoda uusi koulu.

 
Avainsanat eTwinning

Lomakkeeseen täytettävä kohta ”School number (official)” on käytössä monessa Euroopan maassa, mutta ei Suomessa. Suomalaisen koulun kohdalla tähän voi täyttää minkä tahansa luvun, esim. 1.

 

Avainsanat eTwinning

eTwinning-toiminnan kohderyhmää ovat järjestämisluvan saaneet koulutuksenjärjestäjät, jotka tarjoavat kansallisiin opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta. Kohderyhmänä ovat pääasiassa koulutussektorit varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Voit rekisteröityä, jos työskentelet kyseiseen ryhmään kuuluvassa oppilaitoksessa.

Jos et kuulu kohderyhmään, voi EPALE (Electronic Platform for Adult Learning in Europe) tarjota mahdollisuuksia.

Avainsanat eTwinning

Suomen eTwinning-tukipalvelu ei valitettavasti pysty vaihtamaan sähköpostiosoitetta käyttäjän puolesta. Jos tunnus ja salasana ovat tiedossa, niin käyttäjä voi itse vaihtaa sähköpostiosoitteen profiilissaan. Käyttäjätunnus on ainoa, jota ei voi muokata omissa tiedoissa.

Jos olet unohtanut salasanasi, mutta käyttäjätunnus tai rekisteröity sähköpostiosoite on tallessa, ole yhteydessä Suomen eTwinning-tukipalveluun. Tukipalvelu voi luoda käyttäjälle uuden salasanan.

Näytetään 51-60/264