Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

265 aiheeseen liittyvää kysymystä

Mitä viestintävälineitä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä voi käyttää vanhemmille viestimiseen?

Keywords Koronavirus Koronajärjestelyjen purkaminen Varhaiskasvatus

Päivitetty 7.5.2020

Lasten tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen on osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, viestintävälineitä, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että varhaiskasvatuksen käyttämissä laitteissa noudatetaan tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia. Sovellusten valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Lähtökohtana on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjän laitteet. Huoltaja päättää, voiko lapsi käyttää lähi- tai etäopetuksessa omaa tai vanhemman mobiililaitetta tai muita kotoa löytyviä laitteita.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on toimia yhdessä lapsen ja hänen vanhempansa kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä viestii vanhemmille tarkoituksenmukaisia viestimiä käyttäen. Korona-tilanteen aikana varhaiskasvatuksen järjestäjä voi mahdollisuuksien mukaan jatkaa yhteydenpitoa varhaiskasvatuksessa oleviin lapsiin ja vanhempiin, vaikka nämä eivät osallistuisi varhaiskasvatukseen. 

Viestinnän suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kaikki vanhemmat tavoitetaan. Viestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostia ja tekstiviestejä. Jos käytetään sosiaalisen median sovelluksia, kuten pikaviestipalveluita, viestinnän tulee perustua vanhemman suostumukseen. Jos vanhemmalla ei ole käytössään sosiaalisen median sovelluksia, hänelle tulee viestiä muuta kautta. Mikäli viestinnässä käsitellään julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja tai tietosuoja-asetuksen mukaisia erityisten henkilötietoryhmien tietoja, tulee viestintävälineeksi valita sellainen väline, jossa tietosuojan ja tietoturvan taso on riittävä. Salassa pidettäviä tietoja ja erityisiä henkilötietoryhmiä ovat esimerkiksi lapsen terveystiedot.
 

Miten Opetushallitus viestii varhaiskasvatuksen järjestäjille poikkeustilanteessa?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus

Koronatilanteeseen liittyvät tietomme on koottu sivulle www.oph.fi/korona

Miten saan yksityisille päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille ja perhepäivähoitajille suunnatut Opetushallituksen koronaa käsittelevät tiedotteet?

Opetushallitus hyödyntää koronaa käsittelevässä viestinnässään varhaiskasvatustoimijoiden yhteystietoja, jotka on saatu kultakin yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun palveluntuottaja on rekisteröitynyt varhaiskasvatuksen tietovarantoa (Varda) varten ja kunta on hyväksynyt rekisteröitymisen. Mikäli et vielä ole rekisteröitynyt Vardaa varten, on rekisteröityminen hyvä hoitaa nyt, jotta saat jatkossa Opetushallituksen koronaa käsittelevät viestit. 

Millaisia ikärajoja sosiaalisen median palveluissa on ja voiko niitä käyttää opetuksessa?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Opetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään opetuksessa ja viestinnän välineenä. Esimerkiksi WhatsAppia voidaan käyttää viestinnän välineenä oppilaalle ja huoltajalle viestittäessä. Jos opetuksessa käytetään esimerkiksi Youtubea, katsottavan materiaalin tulee olla oppilaan iälle ja kehitystasolle sopivaa.

Sosiaalisen median palveluntarjoajat asettavat ikärajat itse. Toisin kuin elokuvissa, televisio-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä ikärajat eivät perustu sisällön haitallisuuden arvioon, vaan niiden tarkoituksena on vähentää lapsen henkilökohtaisten tietojen kertymistä palveluntarjoajalle.

Sosiaalisen median palveluiden ikärajat vaihtelevat. Osa palveluista on ikärajattomia. Niissä missä ikäraja on asetettu, se on tyypillisimmin 13─16 vuotta. Esimerkiksi WhatsAppin käyttöehdoissa ikäraja on 16 vuotta, mutta huoltajan suostumuksella sen voi ottaa käyttöön nuorempikin. Youtuben ikäraja on 13 vuotta, mutta palvelua voi käyttää myös rekisteröitymättä.

Lue lisää

Miten koronavirus vaikuttaa valtionavustustoimintaan?

Keywords Koronavirus Rahoitus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen valtionavustustoimintaan monella tavalla. Tästä syystä olemme lisänneet joustavuutta käsittelyymme mm. pidentämällä valtionavustusten hakuaikoja, kasvattamalla valtionavustusten käyttöaikaa, keventämällä valtionavustusasioiden käsittelyä sekä ohjeistamalla valtionavustustoiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista keskitetysti.

Viimeisimmät koronavirustilanteeseen liittyvät ohjeistukset pääset katsomaan alla olevasta linkistä.

Miten toimitaan niiden lasten osalta, jotka ovat erityiskouluissa, koulukodeissa tai sairaalaopetuksessa?

Keywords Perusopetus

Erityiskouluissa ja erityisluokissa opetus jatkuu lähiopetuksena niiden oppilaiden osalta, jotka eivät ole huoltajien valinnan johdosta siirtyneet etäopetukseen. Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa, että lähiopetus järjestettäisiin sitä tarvitseville oppilaan omassa koulussa eikä oppilaita siirrettäisi koulusta toiseen. Opetusryhmiä voidaan tarvittaessa yhdistää. Ryhmät tulee kuitenkin pitää mahdollisimman pieninä tartuntavaaran vuoksi. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä. 

Koulukodeissa voidaan antaa lähiopetusta soveltamisasetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaan niin kuin muissakin kouluissa. Sairaalaopetuksessa opetusta suositellaan jatkettavan samoin opetusjärjestelyin kuin aiemmin, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät näkökulmat.

Mitä on laaja-alainen osaaminen lukiossa?

Keywords Koulutuksen kehittäminen Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Uusissa, 2019 vahvistetuissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvataan laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet.

Perusteiden mukaisesti laaja-alainen osaaminen käsittää opiskelijan hyvään yleissivistykseen ja hyväksi ihmiseksi kasvamiseen, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksiin tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostaman kokonaisuuden.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Perusteissa on kuvattu laaja-alaisen osaamisen toteutuminen kussakin oppiaineessa. Paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen alueet tarjoavat opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä, tavoitteita toiminnalle sekä perusteita erilaisten oppimisympäristöjen, työtapojen tai -menetelmien valinnalle.

Onko kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisällytettävä jokaisen oppiaineen johonkin opintojaksoon?

Kuhunkin opintojaksoon sisällytetään niitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka niihin mielekkäästi kuuluvat. Tällöin hyödynnetään perusteiden laaja-alaisen osaamisen lukua 6.2 sekä perusteiden oppiaineosuuksiin sisältyviä laaja-alaisen osaamisen kuvauksia. Kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon jossakin kyseisen aineen opintojaksossa. Jotkut osa-alueet saavat luonnollisesti enemmän painoarvoa joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Oppiaineiden ja koko lukion tasolla tulee huolehtia laaja-alaisen osaamisen kokonaiskoordinaatiosta eli tarkastella, että kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana.

Tuleeko laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ottaa summatiivisessa arvioinnissa huomioon?

Laaja-alaista osaamista tulee arvioida myös summatiivisessa arvioinnissa. Lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun kohdassa 5.1 sanotaan: "Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan". Lisäksi kohdassa 5.2.6 todetaan: "Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia".

Laaja-alaista osaamista ja sen osa-alueita on avattu oppiaineiden näkökulmasta perusteiden oppiaineosuuksissa. On luonnollista, että jotkut osa-alueet näyttäytyvät vahvemmin joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan kyseisessä opintojaksossa ja miten ne otetaan huomioon arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet eivät linjaa, mikä painoarvo laaja-alaisella osaamisella on arvioinnissa, kuten ei linjaa työskentelyn arvioinnin kohdallakaan. Arviointi suhteutetaan näille kussakin opintojaksossa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanojen korottaminen perusopetuksessa

Keywords Arviointi ja todistukset Lainsäädäntö Perusopetus

Perusopetuksen oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamaansa lukuvuositodistukseen merkitty hylätty arvosana. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Mahdollisuuden varaamisesta hyväksytyn arvosanan korottamiseksi ei ole erikseen säädetty, mutta opetuksen järjestäjä voi antaa tällaisen mahdollisuuden oppilaalle. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä korottamiseen liittyvästä menettelystä.

Muu kuin perusopetuksen oppilas voi korottaa arvosanojaan lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa. Myös perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa yhden tai useamman sellaisen oppiaineen oppimäärän, jota kyseisen oppilaan omassa koulussa ei opeteta tai jonka opetukseen oppilas ei osallistu. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Myös erityisen tutkinnon arviointia koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua vastaavalla tavalla.

 

Jos tutkinnon osan tai YTO osa-alueen osaamisen arviointia on mukautettu ja arvioinnista poikettu, miten se näkyy todistuksessa?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos osaamisen arviointia on sekä mukautettu, että ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikettu samassa tutkinnon osassa, on todistuksessa kaksi alaviitettä. YTO osa-alueiden arvosanat näkyvät opintosuoriteotteessa.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu jossakin tutkinnon osassa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueessa, opiskelijan osaaminen kuvataan tältä osin sanallisesti todistuksen liitteessä.

Jos yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden tiettyä osa-aluetta ei suoriteta, osa-alue on korvattava jollakin toisella osa-alueella, jotta tutkinnon osan vähimmäispistemäärä täyttyy.

Jos tutkinnon osan keskeiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet jäävät saavuttamatta, ei opiskelijalle voida antaa todistusta kyseisen tutkinnon osan suorittamisesta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida, onko opiskelija saavuttanut tutkinnon osan edellyttämän keskeisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta tutkinnon osan keskeistä osaamista, hänelle annetaan todistus osaamisesta (sanallinen kuvaus).

Jokainen mukauttaminen ja poikkeaminen on ala- ja yksilökohtainen, joihin ei voida vetää yleisiä linjoja. Tutkinnon perusteet luovat raamit opiskelijan osaamiselle. Oleellista on, että annetaan työelämälle realistinen kuva opiskelijan osaamisesta.

Mitä eroa on mukauttamisella ja poikkeamisella?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voi poiketa tehdä myös muiden opiskelijoiden kohdalla.

Poikkeaminen on mahdollista siinä tapauksessa, että tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia. Poikkeaminen on mahdollista myös silloin, jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Joskus erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla voi olla yksittäinen osa-alue, joka tuntuu kohtuuttomalta, voidaan tässä myös poiketa. Mukauttaminen tai poikkeaminen voidaan tehdä vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Lisätietoa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4512366

Missä vaiheessa osaamisen arvioinnin mukauttamisen voi tehdä?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tulisi tehdä siinä vaiheessa, kun opettaja havaitsee mukauttamistarpeen. Tarve osaamisen arvioinnin mukauttamiseen voi tulla esille jo ennen tutkinnon osan aloittamista, tutkinnon osan alkaessa tai sen aikana. Arviointitilanteessa osaamisen arviointia ei voida enää mukauttaa.

Opiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus tavoitella T1-tason ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita riittävillä tukitoimilla. Osaamisen arvioinnin mukauttamista käytetään vain kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.

Joskus arviointikeskustelussa arvioijat toteavatkin, että opiskelija yltää tutkinnon perusteiden T1-kriteereiden mukaiseen osaamiseen. Näissä tilanteissa tutkinnon osa voidaan arvioida tutkinnon perusteiden mukaisilla kriteereillä. Tällöin tehdään päätös mukauttamisen purkamisesta. 

Lisätietoa: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Näytetään 51-60/265