Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

199 aiheeseen liittyvää kysymystä

Muun kuin kansalliskielen opettaminen äidinkielenä

Avainsanat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Opetettava äidinkieli määräytyy ensisijaisesti opetuskielen perusteella. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamea voidaan opettaa äidinkielenä, vaikka se ei olisi oppilaan opetuskieli.

Muuta oppilaan äidinkieltä opetetaan käytännössä perusopetusta täydentävänä opetuksena, joka toteutetaan opetusministeriön asetuksella säädettyjen perusteiden mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla nämä oppilaat opiskelevat suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoitetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti. Oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetukseen myönnetään erillistä valtionavustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta täydentävän opetuksen järjestämiseen.

Romanikieltä, viittomakieltä tai muita kieliä voidaan opettaa äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen asemesta tai rinnalla niin, että oppilaalle opetetaan äidinkielen opetukseen varatuilla tunneilla kahta kieltä.

Koulunkäyntiavustajan toimivalta ja työnkuva

Avainsanat Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Turvallisuus Perusopetus

Keskeinen ero koulunkäyntiavustajan ja opettajan toimivallassa on se, että vain virkaan nimitetty opettaja voi käyttää julkista valtaa. Julkisen vallan käyttämisenä pidettäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi oppilasarviointi ja kurinpito. Koulunkäyntiavustaja ei saa poistaa oppilasta opetustilasta tai ottaa oppilaalta haltuun aineita tai esineitä.

Julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin. Koulussa tämä toimivalta kuuluu rehtorille tai opettajille. Avustajalla on kuitenkin oikeus laillisten edellytysten täyttyessä turvautua kaikille mahdolliseen hätävarjeluun tai yleiseen kiinniotto-oikeuteen. Koulunkäyntiavustaja voi puuttua ongelmatilanteisiin samassa laajuudessa kuin kansalaiset yleensäkin.

Jos koulunkäyntiavustaja toimii opettajan sijaisena viranhoitomääräyksen perusteella, hänellä on sama toimivalta kuin opettajalla.

Välituntivalvojan ei tarvitse olla opettaja. Koulunkäyntiavustaja saa osallistua valvontaan. Asiasta ei nimenomaisesti säädetä missään, mutta vakiintuneen käytännön mukaisesti koulu saa itse ratkaista, miten välituntivalvonta on tarkoituksenmukaista järjestää.

Oppisopimusopiskelijan työsuhteen päättäminen

Avainsanat Oppimisympäristö Ammatillinen koulutus

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa oppisopimuspaikan tarjoavaan työnantajaan. Työsuhteen (ja oppisopimuksen) päättäminen on mahdollista laissa säädetyin perustein.

Opiskelija ja hänen työnantajansa voivat purkaa oppisopimuksensa yhteisellä sopimuksella. Purkaminen merkitsee oppisopimuksen ja työsuhteen välitöntä päättymistä.

Molemmat osapuolet voivat purkaa sopimuksensa koeajan kuluessa ilman erityisempää perustetta, jos koeajasta on nimenomaisesti sovittu. Työsopimuksen saa purkaa myös, jos vastapuoli rikkoo työsuhteen kannalta olennaisia velvoitteitaan niin, että osapuolelta ei voida kohtuudella edellyttää pitäytymistä työsuhteessa. Lisäksi työsuhteen kumpikin osapuoli saa pitää työsopimusta purkautuneena, kun vastapuoli on ollut poissa työpaikalta seitsemän työpäivää ilmoittamatta tähän pätevää syytä.

Yleisten, kaikkiin työsuhteisiin soveltuvien säännösten lisäksi oppisopimustyösuhde on purettavissa myös silloin, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Jos koulutuksen järjestäjä hyväksyy, voidaan sopimus purkaa myös irtisanomisperusteen nojalla.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus purkaa oppisopimus, jos työpaikan koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta perusopetuksesta annettua lakia tai sen nojalla annettuja asetuksia tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tekemää sopimusta.

Oppisopimus ei määräaikaisena sopimuksena lähtökohtaisesti ole irtisanottavissa, ellei sopimuksesta muuta johdu.

Pukeutuminen

Avainsanat Hyvinvointi Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.


Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.


Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.


Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.
 

Ruotsinkielisen oppilaan ottaminen suomenkieliseen opetukseen

Avainsanat Lainsäädäntö Opettajat ja kasvattajat Opetussuunnitelma Oppimateriaali Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskieli voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esi- ja perusopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Säännös koskee myös yksikielisiä kuntia, ja velvollisuus on voimassa, jos kunnassa on yksikin äidinkieleltään ruotsinkielinen tai suomenkielinen oppivelvollinen. Opetus voidaan kuitenkin järjestää kunnan ulkopuolella ja hankkia toiselta kunnalta tai koulutuksen järjestäjältä. Koulupaikkaa määrättäessä huomioon tulee kuitenkin ottaa perusopetuslain mukainen lähikouluperiaate, jonka mukaan koulumatkan tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

Jos kunnassa annetaan opetusta useammalla kielellä, voi huoltaja valita oppivelvollisen opetuskielen, jos oppilas pystyy opiskelemaan tällä kielellä. Näin ollen väestötietojärjestelmän mukaiselta äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelua varten riittävän hyvin suomea osaava oppilas voi käydä koulua suomeksi ja vastaavasti äidinkieleltään suomenkielinen oppilas ruotsiksi. Opetuksen järjestäjän on otettava tällainen oppilas lähikouluunsa.

Lukiolain mukaan lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Osa opetuksesta voidaan antaa muulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Raskaana olevan opiskelijan asema

Avainsanat Hyvinvointi Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Raskaaksi tuleminen vaikuttaa oppilaan tai opiskelijan kykyyn suorittaa opintojaan. Perusopetuslain ja lukiolain mukaan oppilaan tai opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin asianomaisissa säädöksissä säädetään, mikäli se on perusteltua hänen terveydentilaansa liittyvästä syystä. Samoin ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun lain mukaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista voidaan poiketa, mikäli tämä on terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi perusteltua.


Raskautta on pidettävä terveydentilaan liittyvänä syynä. Raskaaksi tulleella oppilaalla tai opiskelijalla on mahdollisuus hakea oppilaitokseltaan edellisessä kappaleessa kuvattuja erityisiä opetusjärjestelyjä. Riippuu oppilaitoksen ja opetuksen luonteesta millaisia nämä järjestelyt voivat olla. Joka tapauksessa opetusjärjestelyn on mahdollistettava se, että opiskelija saavuttaa tutkinnon vaatiman taito- ja tietotason. Näistä erityisjärjestelyistä tehtyihin päätöksiin voi hakea oikaisua päätökseen oman aluehallintotoimialueensa aluehallintovirastosta (AVI).


Lukio-opiskelijan on lukiolain mukaan pääsääntöisesti suoritettava lukio neljässä vuodessa ja opintojen venyessä tätä pidemmiksi katsotaan hänen menettäneen opiskeluoikeutensa. Perustellusta syystä opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää pidennystä. Jos opiskelu venyy neljää vuotta pidemmäksi raskauden tai raskauksien takia, on raskaus perusteltu syy saada pidennys. Lukion suoritusajan pidentämistä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.


Ammatillisen perustutkinnon opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on raskaana. Ammatillisen perustutkinnon väliaikaista keskeyttämistä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.
 

Valittaminen joustavan perusopetuksen päätöksestä

Avainsanat Erityinen tuki Henkilökohtaistaminen Opetus ja ohjaus Opiskelijavalinnat Perusopetus

Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymisen estämistä. Toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilas ja poikkeuksellisesti myös erityisen tuen piiriin kuuluva oppilas iästä riippumatta.

Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan tai huoltajan hakemuksella. Opetuksen järjestäjä päättää valintamenettelystä. Päätöstä joustavasta perusopetuksesta pidetään perusopetuslain tarkoittamana oppilaaksi ottamisena, josta haetaan muutosta vaatimalla oikaisua aluehallintovirastosta (AVI).

Vahingonkorvaus oppilaan aiheuttamasta vahingosta

Avainsanat Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Koulun oppilas voi joutua korvaamaan koululle, sen henkilökuntaan kuuluvalle tai toiselle oppilaalle aiheuttamansa vahingon. Vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että oppilas on aiheuttanut vahingon tahallaan tai huolimattomuuttaan.

Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Jos oppilas on aiheuttanut vahingon toiselle oppilaalle, huoltajat voivat sopia keskenään vahingonkorvauksesta. Koulu ei voi päättää vahingonkorvaamisesta. Tarvittaessa korvausta voidaan hakea tuomioistuimesta.

Perusopetuslain mukaan oppilaan aiheuttamasta vahingoista tulee ilmoittaa huoltajalle tai oppilaan muulle lailliselle edustajalle. Alaikäisen huoltajat voivat joutua vastuuseen lapsen tekemästä vahingosta, jos heidän katsotaan laiminlyöneen valvonta- tai kasvatusvastuunsa. Oppilaiden aiheuttaessa vahinkoa koulussa on erittäin harvinaista, että vanhempien katsottaisiin olevan vahingonkorvausvastuussa, kun lapsi on ollut koulun henkilökunnan valvonnassa.

Uskonnollisten tilaisuuksien valvominen

Avainsanat Opetus ja ohjaus Tasa-arvo ja osallisuus Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus

Jos koulun oppilaita osallistuu uskonnolliseen tilaisuuteen ja opettaja määrätään valvomaan oppilaita, voi syntyä ristiriita opettajan vakaumuksen ja työ- tai virkavelvollisuuksien välille. Uskontoa tunnustamattomalla opettajalla on uskonnon ja omantunnon vapaus. Toisaalta opettajien virkavelvollisuutena on valvoa oppilaita koulun tilaisuuksissa.

Rehtorin määrätessä opettaja on velvollinen valvomaan oppilaita uskonnollisessa tilaisuudessa, mutta häneltä ei voida edellyttää osallistumista uskonnon harjoittamiseen (ks. esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:1981-T-2227). On suositeltavaa, että rehtorit soveltavat lakia perusoikeusmyönteisesti ja pyrkivät, mikäli mahdollista, jakamaan opettajien tehtävät siten, että harjoitettavaa uskontoa tunnustamattomia opettajia ei määrätä tällaiseen valvontaan.

Virkavelvollisuudesta säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ja valtion virkamieslaissa. Työntekijän työvelvoitteesta ja työnantajan työnjohtovallasta säädetään työsopimuslaissa.

Tapaturman maksuton hoito

Avainsanat Hyvinvointi Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Perusopetuslain mukaan ”[K]oulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton”. Säännös koskee kaikkea perusopetuslain mukaista opetusta, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Oikeus tapaturman hoitoon ei riipu tapaturman syystä eikä opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus edellytä tuottamusta, vaan velvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Oikeus korvaukseen voi jatkua vaikka henkilön koko elämän ajan.

Koulumatkalla sattuneen tapaturman suhteen on huomattava, että lain tarkoittama koulumatka merkitsee vain välitöntä koulumatkaa suoraan koulusta kotiin tai toisinpäin. Jos oppilas poikkeaa esimerkiksi leikkimään jonnekin tai vierailee ystävänsä luona ja jatkaa sitten matkaansa, ei opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus ole enää voimassa.

Opetuksen järjestäjän vastuu tapaturman hoidosta aiheutuviin kustannuksiin rajoittuu vain välittömään hoitoon. Opetuksen järjestäjä arvioi, mitä on pidettävä tarpeellisena hoitona. Oppilaalle aiheutunutta muuta taloudellista haittaa tai aiheutuneita menetyksiä ei opetuksen järjestäjän tarvitse perusopetuslain vamman maksutonta hoitoa koskevan sääntelyn perusteella korvata. Toinen asia on, onko järjestäjä korvausvelvollinen näistä vahingoista vahingonkorvauslain perusteella tahallisen tai tuottamuksellisen toimintansa tai isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai työntekijänsä toiminnan seurauksena.

Opetuksen järjestäjä on voinut ottaa vakuutuksen korvausvelvollisuuden varalta. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Vakuutuskorvauksen kattavuus määräytyy vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vamman maksutonta hoitoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Näytetään 51-60/199