Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

203 aiheeseen liittyvää kysymystä

Oppilaiden tekemät teokset

Avainsanat Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Oppilaiden ja opiskelijoiden tekemien teosten tekijänoikeudet kuuluvat heille itselleen, eikä oppilaitos voi käyttää teoksia vapaasti ilman oppilaan lupaa. Opinnoissa tehty teos voidaan arvostella tekijänoikeuden estämättä.

Oppilaalla on oikeus luopua taloudellisista tekijänoikeuksistaan opetuksen järjestäjän hyväksi, mutta tällöinkin hänelle jää tiettyjä luovuttamattomia moraalisia oikeuksia teokseen, kuten isyysoikeus eli oikeus tulla asianmukaisella tavalla teoksen yhteydessä mainituksi teoksen tekijänä sekä luoksepääsyoikeus.

On muistettava, että oppilaiden tuotokset nauttivat tekijänoikeussuojaa vain, jos ne ylittävät teoskynnyksen, eli ovat riittävän luovia ja omaperäisiä. Alaikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden tekijänoikeuksien luovuttaminen edellyttää huoltajan hyväksyntää.

Poissaolotiedon julkisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Tieto oppilaan ja opiskelijan poissaolosta on julkinen tieto. Poissaolon syy voi kuitenkin olla salassa pidettävä, kuten sairaus, eikä se saa ilmetä tietoa luovutettaessa. Jos poissaolotietoja annetaan pidemmältä ajanjaksolta, on arvioitava, kuvaako tieto oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten elämäntapaa, jolloin tieto saattaa olla salassa pidettävä, eikä sitä saa antaa.

Poissaolotietoja käsiteltäessä on huomioitava tietosuoja-asetuksen vaatimukset henkilötietojen käsittelystä. Vaikka kysymys on julkisista tiedoista, ei henkilöön yhdistettävissä olevia poissaolotietoja saa luovuttaa ulkopuolisille, esimerkiksi luovuttamalla tieto kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa sitä pyytävälle tai asettamalla tiedot julkisesti nähtäville.

Oppilas- ja opiskelijahuollon sähköiset järjestelmät

Avainsanat Digitaalisuus Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Osaamisen arviointi Perusopetus Lukiokoulutus

Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteydessä kirjattavat ja asiaankuuluville tahoille lähetettävät tietokokonaisuudet pitävät tyypillisesti sisällään julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja sekä tietosuoja-asetuksen tarkoittamia henkilötietoja, joiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Kirjaamiseen ja tiedonvaihtoon käytettävän tietojärjestelmän tietoturvan on oltava sen tasoinen, että siinä voidaan viestiä salassa pidettäviä tietoja ilman, että tietosuoja vaarantuu.

Opetushallitus tai muut valtion viranomaiset eivät hyväksy tai sertifioi tietojärjestelmiä, eikä Opetushallitus siksi voi ottaa kantaa yksittäisten tietojärjestelmien, kuten laajalti käytetyn Wilman, tietoturvallisuuteen, vaan tämä on opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tehtävä.

Leirikoulusta perittävät maksut

Avainsanat Lainsäädäntö Opetussuunnitelma Perusopetus

Perustuslain mukaan perusopetuksen tulee olla maksutonta. Koulun järjestämä leirikoulu on osa maksutonta opetusta. Varojen kerääminen niitä varten ei ole kuitenkaan kiellettyä, mikäli rahan antaminen on vapaaehtoista eikä muodosta edellytystä leirikouluun osallistumiselle. Rahankeräykseen osallistumattomuus ei saa leimata oppilasta tai estää häntä osallistumasta leirikouluun.

Maaliskuussa 2015 antamassaan ratkaisussa 3535/4/14 apulaisoikeusasiamies on todennut kouluissa vallinneen käytännön, jossa vanhempia on vaadittu allekirjoittamaan niin sanottu leirikoulusopimus ja sitoutumaan maksamaan sääntöjä rikkovan lapsensa palautuksesta leirikoulusta, olevan ristiriidassa perusopetuksen maksuttomuuden kanssa ja siten lain vastainen. Leirikoulussa epäasiallisesti käyttäytyvään tai muutoin järjestystä rikkovaan oppilaaseen voidaan kohdistaa perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja.

Opetushallitus on antanut verkkosivuillaan ohjeen leirikoulujen ja kouluretkien maksuttomuudesta.

Koulumatkan pituuden määräytyminen

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Perusopetuslain mukaan esi- ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on yli viisi kilometriä. Koulumatkan mittaamisesta ei säädetä tarkemmin laissa. Käytännössä mittaus toimitetaan arvioimalla matkan pituus lyhintä kulkukelpoista reittiä pitkin.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan koulumatkan pituutta mitattaessa on otettava huomioon se, millaisella kiinteistöllä lapsen koti sijaitsee. Ratkaisussaan KHO (4.4.2011, taltionumero 947) kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, joka oli todennut, ettei oppilaalla ollut oikeutta ilmaiseen kuljetukseen matkan kotikiinteistön rajalta koulutontin rajalle ollessa alle viisi kilometriä. Lapsen kotikiinteistön ollessa laaja, se on huomioitava koulumatkaa mitattaessa.

Oppilaalla on lisäksi oikeus maksuttomaan kuljetukseen, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, vaikka matka olisi alle viisi kilometriä.

Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisvelvollisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Kunta opetuksen järjestäjänä vastaa opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisestä koulujensa oppilaille. Terveydenhuoltolain perusteella kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuoltopalvelut kaikkien alueellaan sijaitsevien koulujen oppilaille opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Psykologi- ja kuraattoripalveluista vastaa kunta, ellei yksityinen taho tai valtio opetuksen tai koulutuksen järjestäjänä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella siitä, että oppilailla, opiskelijoilla ja heidän mahdollisilla huoltajillaan on tieto oppilaitoksen oppilaiden tai opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Sovellettava lainsäädäntö
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ja 11 §

Asiasanat

oppilashuolto, järjestämisvelvollisuus

Muun kuin kansalliskielen opettaminen äidinkielenä

Avainsanat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Opetettava äidinkieli määräytyy ensisijaisesti opetuskielen perusteella. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamea voidaan opettaa äidinkielenä, vaikka se ei olisi oppilaan opetuskieli.

Muuta oppilaan äidinkieltä opetetaan käytännössä perusopetusta täydentävänä opetuksena, joka toteutetaan opetusministeriön asetuksella säädettyjen perusteiden mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla nämä oppilaat opiskelevat suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoitetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti. Oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetukseen myönnetään erillistä valtionavustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta täydentävän opetuksen järjestämiseen.

Romanikieltä, viittomakieltä tai muita kieliä voidaan opettaa äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen asemesta tai rinnalla niin, että oppilaalle opetetaan äidinkielen opetukseen varatuilla tunneilla kahta kieltä.

Koulunkäyntiavustajan toimivalta ja työnkuva

Avainsanat Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Turvallisuus Perusopetus

Keskeinen ero koulunkäyntiavustajan ja opettajan toimivallassa on se, että vain virkaan nimitetty opettaja voi käyttää julkista valtaa. Julkisen vallan käyttämisenä pidettäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi oppilasarviointi ja kurinpito. Koulunkäyntiavustaja ei saa poistaa oppilasta opetustilasta tai ottaa oppilaalta haltuun aineita tai esineitä.

Julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin. Koulussa tämä toimivalta kuuluu rehtorille tai opettajille. Avustajalla on kuitenkin oikeus laillisten edellytysten täyttyessä turvautua kaikille mahdolliseen hätävarjeluun tai yleiseen kiinniotto-oikeuteen. Koulunkäyntiavustaja voi puuttua ongelmatilanteisiin samassa laajuudessa kuin kansalaiset yleensäkin.

Jos koulunkäyntiavustaja toimii opettajan sijaisena viranhoitomääräyksen perusteella, hänellä on sama toimivalta kuin opettajalla.

Välituntivalvojan ei tarvitse olla opettaja. Koulunkäyntiavustaja saa osallistua valvontaan. Asiasta ei nimenomaisesti säädetä missään, mutta vakiintuneen käytännön mukaisesti koulu saa itse ratkaista, miten välituntivalvonta on tarkoituksenmukaista järjestää.

Oppisopimusopiskelijan työsuhteen päättäminen

Avainsanat Oppimisympäristö Ammatillinen koulutus

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa oppisopimuspaikan tarjoavaan työnantajaan. Työsuhteen (ja oppisopimuksen) päättäminen on mahdollista laissa säädetyin perustein.

Opiskelija ja hänen työnantajansa voivat purkaa oppisopimuksensa yhteisellä sopimuksella. Purkaminen merkitsee oppisopimuksen ja työsuhteen välitöntä päättymistä.

Molemmat osapuolet voivat purkaa sopimuksensa koeajan kuluessa ilman erityisempää perustetta, jos koeajasta on nimenomaisesti sovittu. Työsopimuksen saa purkaa myös, jos vastapuoli rikkoo työsuhteen kannalta olennaisia velvoitteitaan niin, että osapuolelta ei voida kohtuudella edellyttää pitäytymistä työsuhteessa. Lisäksi työsuhteen kumpikin osapuoli saa pitää työsopimusta purkautuneena, kun vastapuoli on ollut poissa työpaikalta seitsemän työpäivää ilmoittamatta tähän pätevää syytä.

Yleisten, kaikkiin työsuhteisiin soveltuvien säännösten lisäksi oppisopimustyösuhde on purettavissa myös silloin, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Jos koulutuksen järjestäjä hyväksyy, voidaan sopimus purkaa myös irtisanomisperusteen nojalla.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus purkaa oppisopimus, jos työpaikan koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta perusopetuksesta annettua lakia tai sen nojalla annettuja asetuksia tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tekemää sopimusta.

Oppisopimus ei määräaikaisena sopimuksena lähtökohtaisesti ole irtisanottavissa, ellei sopimuksesta muuta johdu.

Pukeutuminen

Avainsanat Hyvinvointi Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.


Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.


Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.


Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.
 

Näytetään 51-60/203