Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

326 aiheeseen liittyvää kysymystä

Miten sovitaan koulutussopimusjakso ulkomaille?

Keywords Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka ei perustu työsuhteeseen ja josta ei makseta palkkaa tai palkkiota, sovitaan koulutussopimuksella (Training agreement).

Ulkomaanjakson osalta koulutussopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan.

Kansainvälisten sopimuspohjien laadintaan on tehty englanninkieliset mallisisällöt, joilla yhdenmukaistetaan sopimuksia ja varmistetaan oikeiden termien käyttö. Kansainvälisten sopimusten tulee täyttää vähintään lain mukaiset minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Koulutussopimuksen yksi sopijaosapuoli on aina ulkomainen työpaikka, tämän lisäksi sopimuksen muihin tietoihin voidaan lisätä myös esim. ulkomainen yhteistyöoppilaitos. Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Koulutussopimukseen tulee asetuksen mukaan liittää (ulkomaan) koulutussopimusjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Tämän osan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

  • suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
  • vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
  • keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
  • työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
  • mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.


Koulutuksen järjestäjä voi sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan käyttää pohjana ja hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia Learning Agreement -pohjia Erasmus+ -ohjelmasta. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset. 
 

Voidaanko vuosiluokkien 1–3 lukuvuosi- ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttää sanallisessa arvioinnissa kahdenlaista asteikkoa, esimerkiksi arvioida osa oppiaineista vaikka neliportaisella asteikolla ja osa asteikolla hyväksytty/hylätty?

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Vuosiluokilla 1–3 annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. 

Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti arviointi voi olla vuosiluokilla 1-3 sanallista kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa. Vuosiluokilla 1-3 voidaan käyttää myös kaikissa oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvissa oppiaineissa numeroarviointia opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa. Numeroarviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty-asteikolla tai esimerkiksi neliportaisen asteikon käyttäminen on jätetty perusteiden luvussa 6 opetuksen järjestäjän harkittavaksi. Samassa todistuksessa voidaan käyttää erilaisia asteikkoja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen asteikkoon kunkin oppiaineen arvio perustuu. Jokaisesta oppiaineesta on annettava vähintään hyväksytty tai hylätty -arvio. 

Kaikki oppilaan opinto-ohjelmassa olevat oppiaineet arvioidaan myös vuosiluokilla 1–3. Jokaisesta oppiaineesta on annettava todistukseen yksi arvio, josta käy ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty tai hylätty. 

Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan se on osa oppiaineen arviointia. Myös sanallista arviointia voidaan täydentää kuvailevalla arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. 

Paikallisesti voidaan myös päättää, että esimerkiksi suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitealueiden mukaisesti, kuten vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Tällöinkin on huolehdittava, että suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärästä annetaan yksi kokoava arvio todistukseen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arvioinnista:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/milta-vuosiluokalta-alkaen-maahanmuuttajaoppilasta-pitaa-arvioida-numeerisesti 

Miten sovitaan oppisopimusjakso ulkomaille?

Keywords Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka perustuu työsuhteeseen ja josta maksetaan palkkaa tai palkkiota, sovitaan oppisopimuksella (Apprenticeship), mikäli oppisopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen.

Ulkomaanjakson osalta oppisopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan. Oppisopimuksen laadinnan tukena voi käyttää englanninkielisiä malliesimerkkejä sopimusten yhdenmukaisuuden ja oikeiden termien varmistamiseksi. Sopimuksen tulee täyttää lain minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa, että oppisopimusjakson osalta sopimuksessa sovitaan sovellettavasta työajasta, koeajan pituudesta sekä opiskelijan palkkauksen perusteista.

Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Opiskelijalle on mahdollisesti syytä muistuttaa jakson pituuden merkityksestä palkan verovelvollisuuteen/verovapauteen Suomessa (ns. 6 kuukauden sääntö).

Oppisopimukseen on liitettävä ulkomaanjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Liiteosassa tulee ilmetä ainakin:

  • suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
  • vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
  • oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja
  • keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
  • työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
  • mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi ulkomaanjaksolle käytettävää sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia oppimissopimuksia (Learning Agreement) Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset.

Mikäli kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, oppisopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

 

Miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen yhteydessä?

Keywords Arviointi ja todistukset Koronavirus Opettajat ja kasvattajat Perusopetus Koronavirustilanne

Tarkistettu 18.10.2021

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPS-perusteet 2014) uudistettu luku 6 on otettu kouluissa käyttöön 1.8.2020. Lähtökohtana on, että oppilaan arviointi toteutetaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen yhteydessä OPS-perusteiden oppimisen arviointia koskevien määräysten ja muiden linjausten mukaan. Oppilaan arviointi kohdistuu tällöinkin paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelman perusteet antavat arvioinnille yhteisen raamin, jolla voidaan varmistaa arvioinnin osalta riittävä yhdenvertaisuus. Perusteet kuitenkin nykyisellään mahdollistavat oppilaskohtaisen jouston, mitä poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana  tarvitaan.

18.10.2021 lisätty maininta  OPS-perusteiden uudistetusta luvusta 6 sekä linkki sitä koskevalle sivulle

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-oppilaan-oppimista-ja-osaami…

 

Mitä tehdä jos koulu tai päiväkoti ei noudata annettuja suosituksia?

Keywords Koronavirus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus

Toimijoiden on hyvä hyödyntää toiminnassaan tilanteen mukaan päivittyviä valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia riippumatta siitä, että ne eivät ole oikeudellisesti sitovia. Tartuntojen ehkäisemiseksi niiden noudattaminen on perusteltua ja suositeltavaa.

Kannattaa aina keskustella suoraan oman lapsen koulun tai päiväkodin kanssa ja pyrkiä löytämään juuri kyseessä olevaan tilanteeseen parhaiten toimiva ratkaisu.

Tarvittaessa voi olla yhteydessä varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistystoimeen.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mita-tehda-jos-koulu-tai-paivakoti…

 

Miten koulun kerhotoiminta järjestetään koronavirusepidemian aikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus

Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan oppituntien ulkopuolista koulun työsuunnitelmaan sisältyvää perusopetuslain 47 §:n mukaista toimintaa. Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisen tavoista. 

Valtioneuvoston 23.10.2020 tekemän periaatepäätöksen mukaiset toimet on jaettu koronaepidemiatilanteen mukaan perusvaiheen, kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen tilanteisiin. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä. Jos oppilaat ovat etäopetuksessa, heille ei järjestetä myöskään kerhotoimintaa lähitoimintana. 

Opetuksen järjestäjä vastaa kerhotoiminnan turvallisuudesta. Kerhotoiminta on järjestettävä siten, että väljyys-, etäisyys- ja hygieniasäännöksiä noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja heille annetaan ohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamisesta ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytännöistä.

Säännösten ja suositusten mukaan tarpeettomia lähikontakteja vältetään ja toiminnassa noudatetaan tartuntoja ehkäisevää hygieniaa. Lasten oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta sekä toimimalla tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä. Kerhotoiminnan osalta voidaan soveltaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjeistusta. 

Kerhotoimintaan osallistuville lapsille voidaan tarjota välipala. Välipalan valmistuksessa ja tarjoilussa huomioidaan yleinen hygienia, ateriointi rauhallisissa ja pienissä ryhmissä sekä tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Hygieniaan liittyviä ohjeita löytyy Opetushallituksen kouluruokailujen järjestämistä koskevasta ohjeesta.

Viestinnässä voidaan käyttää myös sähköisiä yhteydenpitovälineitä. On tärkeää huomioida myös eri kieliryhmiin kuuluvat huoltajat. 

Oppilaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseksi kerhoja voidaan järjestää myös etänä opetuksen järjestäjän mahdollisuuksien mukaan. Opetushallituksen myöntämää valtionavustusta koulujen kerhotoimintaan voidaan käyttää myös etäkerhojen järjestämiseen. Tarvittaessa opetuksen järjestäjä voi tehdä paikallisen päätöksen kerhotoiminnan keskeyttämisestä välttämättömäksi katsomakseen ajaksi.

Koulujen tiloissa järjestetään myös erilaista harrastustoimintaa, jota koskevat THL:n ja OKM:n ohjeet ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä.

15.10.2021 Päivitetty vastaamaan THL:n ja OKM:n 12.10.2021 antamia suosituksia

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koulun-kerhotoiminta-jarjest…

Onko varhaiskasvatuksen tiloissa mahdollista toteuttaa esimerkiksi kuntoutusta?

Keywords Koronavirus Oppilas- ja opiskelijahuolto Varhaiskasvatus

Päivitetty 15.10.2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa verkkosivuillaan, että terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniasuositukset.

15.10.2021 Päivitetty linkki THL:n ja OKM:n 12.10. antamiin annettuihin suosituksiin

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-varhaiskasvatuksen-tiloissa-m…

Voiko lapsi tuoda mukanaan varhaiskasvatukseen unilelun tai muita omia tavaroita?

Keywords Koronavirus Koronajärjestelyjen purkaminen Varhaiskasvatus

Päivitetty 15.10.2021

Lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Lapselle voi olla tärkeää tuoda mukanaan esimerkiksi turvallisuutta tuova unilelu päiväunia varten. Myös jotkut muut henkilökohtaiset tavarat voivat olla välttämättömiä – kuten esimerkiksi aurinkorasva tai aurinkolasit. Tällaisia tavaroita voi hygieniasuosituksia noudattaen tuoda varhaiskasvatukseen.

Jos unilelu tai muita lapsen henkilökohtaisia tavaroita tuodaan varhaiskasvatukseen, huoltajan tulee huolehtia, että ne ovat puhtaita. 

15.10.2021 teksti on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille 

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-lapsi-tuoda-mukanaan-varhais…

 

Onko lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijalla oikeus maksuttomaan ruokailuun etäopetuksen aikana?

Keywords Koronavirus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 15.10.2021

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Oppivelvollisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan myös aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää läsnäoloa koulutuspaikassa. 

Silloin kun lukion ja ammatillisen koulutuksen opetusta ja koulutusta järjestetään etäopetuksena, ei oikeutta maksuttomaan ateriaan ole. Halutessaan koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin tällöinkin tarjota ateriaedun. 

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus aterian tarjoamiseen ei koske myöskään tartuntatautilain mukaisessa karanteenissa tai eristyksessä olevaa opiskelijaa. Tartuntatautilain 68 §:n mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä karanteeniin määrätylle asianmukainen karanteenipaikka ja huolehdittava myös karanteeniin määrätyn ruokahuollosta. Opiskelija voidaan näin ollen ohjata kääntymään oman kuntansa puoleen ruokahuoltoa koskevassa asiassa. Oppivelvollisuusuudistus ei tuonut tähän muutoksia.

Oppivelvollisuusuudistuksen myötä oikeus maksuttomaan ateriaan laajeni 1.8.2021 koskemaan myös oppivelvollisuuttaan päätoimisessa ammattitutkintokoulutuksessa suorittavaa opiskelijaa. Valmentava koulutus muuttuu 1.8.2022 lukien tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi, josta säädetään tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020), sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaksi koulutukseksi.  

Opiskelijaravintolaa tai muita ruokailutiloja voi käyttää esimerkiksi porrastetusti, jotta voidaan välttää tarpeetonta lähikontaktia ja pitää riittävä väljyys. Hygieniasta huolehditaan tartuntatautilain 58 c §:n ja muiden viranomaisten antamien määräysten, ohjeiden ja suositusten edellyttämällä tavalla ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana.

15.10. päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10. annettuja suosituksia  yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille

27.9.2021 Muokattu etäopetustilannetta koskevaa kappaletta.

Suora linkki tähän vastaukseen:  https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-lukiokoulutuksen-tai-ammatill…

Miksi tyttöjen ja poikien suorituskriteerit eroavat Move!-testin etunojapunnerruksessa ja heitto-kiinniottoyhdistelmässä?

Keywords Move! Perusopetus

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on otettu liikunnassa vahvasti huomioon. Tutkimusten mukaan sukupuoli on yksi selittävä tekijä fyysiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun ja johtopäätösten luotettavuuden takia Move!-mittauksissa huomioidaan oppilaan sukupuoli. Parhaimmillaan tämä antaa myös tilaa ja ymmärrystä erilaisuudelle.

Move!-mittausosioiden kehittämisen lähtökohtana oli, että nolla-tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Tämän perusteena oli ajatus oppilaiden fyysisen ’minäpystyvyyden’ tukemisesta. Move!-mittauksiin haluttiin luoda sellaisia mittausosioita, joissa jokaiselle tulisi lähtökohtaisesti vähintään muutama onnistunut suoritus.

Move!-järjestelmän käytännön valmistamistyöstä on vastannut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kokoama monitieteinen asiantuntijaryhmä. Mittausosioiden luomisen lähtökohtana oli se, että 0-tuloksia tulisi mahdollisimman vähän. Siksi haluttiin luoda sellaisia mittausosiota, joissa oppilaat kokisivat onnistumisia. Move!:a valmistettaessa esimerkiksi pilotoinneissa paljastui, että huomattavan suuri osa tytöistä sai varpaat maassa tehdyistä etunojapunnerruksista tulokseksi nolla onnistunutta toistoa. Siksi etunojapunnerruksesta luotiin tytöille versio, jossa punnerrukset tehdään polvet maassa. Toisaalta pilottimittausten perusteella pojilla polvet maassa tehtävät punnerrukset eivät saaneet aikaan riittävästi erottelua, joten poikien osalta on perusteltua tehdä punnerrukset varpaat maassa. Move!-ohjeiden suoritustapoja tulee käyttää niissä suorituksissa, jotka kirjataan valtakunnalliseen tietokantaan. Muutoin liikunnanopetuksessa kannustetaan kaikkia oppilaita kokeilemaan erilaisia suoritustekniikoita.  

Heitto-kiinniottoyhdistelmässä suoritus eroaa heittoetäisyyksien osalta, jotka ovat 5. luokan tytöillä 7 metriä ja pojilla 8 metriä, ja 8. luokan tytöillä 8 metriä ja pojilla 10 metriä. Erilaisia heittoetäisyyksiä kokeiltiin järjestelmän pilottivaiheessa, jolloin huomattiin, että tytöillä pitempi etäisyys aiheutti liikaa 0-tuloksia. Toisaalta poikien osalta lyhyempi heittoetäisyys johti siihen, että mittari ei enää erotellut riittävästi, toisin sanoen liian suuri osa pojista sai osiossa maksimituloksen 20. Tämän takia on päädytty erilaisiin heittoetäisyyksiin 5. ja 8. luokan tytöillä ja pojilla. 

Punnerrusten osalta on oppitunneilla tärkeää keskittyä sanoitukseen, jotta puheella ei luoda ja vahvisteta sukupuolistereotypioita. Mikään punnerrustapa ei ole siis ”tyttöjen punnerrus” tai ”poikien punnerrus” vaan on olemassa erilaisia punnerrustekniikoita kuten varpaat maassa tekniikka tai polvet maassa tekniikka.

Pedagogisesti oppilaille on järkevää teettää erilaisia punnerruksen muotoja, mutta Move!-mittaustilanteessa on valtakunnallisen tiedonkeruunkin johdosta 5. ja 8. -vuosiluokilla hyvä toimia valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Näytetään 61-70/326