Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

203 aiheeseen liittyvää kysymystä

Ruotsinkielisen oppilaan ottaminen suomenkieliseen opetukseen

Avainsanat Lainsäädäntö Opettajat ja kasvattajat Opetussuunnitelma Oppimateriaali Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskieli voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esi- ja perusopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Säännös koskee myös yksikielisiä kuntia, ja velvollisuus on voimassa, jos kunnassa on yksikin äidinkieleltään ruotsinkielinen tai suomenkielinen oppivelvollinen. Opetus voidaan kuitenkin järjestää kunnan ulkopuolella ja hankkia toiselta kunnalta tai koulutuksen järjestäjältä. Koulupaikkaa määrättäessä huomioon tulee kuitenkin ottaa perusopetuslain mukainen lähikouluperiaate, jonka mukaan koulumatkan tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

Jos kunnassa annetaan opetusta useammalla kielellä, voi huoltaja valita oppivelvollisen opetuskielen, jos oppilas pystyy opiskelemaan tällä kielellä. Näin ollen väestötietojärjestelmän mukaiselta äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelua varten riittävän hyvin suomea osaava oppilas voi käydä koulua suomeksi ja vastaavasti äidinkieleltään suomenkielinen oppilas ruotsiksi. Opetuksen järjestäjän on otettava tällainen oppilas lähikouluunsa.

Lukiolain mukaan lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Osa opetuksesta voidaan antaa muulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Raskaana olevan opiskelijan asema

Avainsanat Hyvinvointi Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Raskaaksi tuleminen vaikuttaa oppilaan tai opiskelijan kykyyn suorittaa opintojaan. Perusopetuslain ja lukiolain mukaan oppilaan tai opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin asianomaisissa säädöksissä säädetään, mikäli se on perusteltua hänen terveydentilaansa liittyvästä syystä. Samoin ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun lain mukaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista voidaan poiketa, mikäli tämä on terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi perusteltua.


Raskautta on pidettävä terveydentilaan liittyvänä syynä. Raskaaksi tulleella oppilaalla tai opiskelijalla on mahdollisuus hakea oppilaitokseltaan edellisessä kappaleessa kuvattuja erityisiä opetusjärjestelyjä. Riippuu oppilaitoksen ja opetuksen luonteesta millaisia nämä järjestelyt voivat olla. Joka tapauksessa opetusjärjestelyn on mahdollistettava se, että opiskelija saavuttaa tutkinnon vaatiman taito- ja tietotason. Näistä erityisjärjestelyistä tehtyihin päätöksiin voi hakea oikaisua päätökseen oman aluehallintotoimialueensa aluehallintovirastosta (AVI).


Lukio-opiskelijan on lukiolain mukaan pääsääntöisesti suoritettava lukio neljässä vuodessa ja opintojen venyessä tätä pidemmiksi katsotaan hänen menettäneen opiskeluoikeutensa. Perustellusta syystä opiskelijalle voidaan kuitenkin myöntää pidennystä. Jos opiskelu venyy neljää vuotta pidemmäksi raskauden tai raskauksien takia, on raskaus perusteltu syy saada pidennys. Lukion suoritusajan pidentämistä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.


Ammatillisen perustutkinnon opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on raskaana. Ammatillisen perustutkinnon väliaikaista keskeyttämistä koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.
 

Valittaminen joustavan perusopetuksen päätöksestä

Avainsanat Erityinen tuki Henkilökohtaistaminen Opetus ja ohjaus Opiskelijavalinnat Perusopetus

Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymisen estämistä. Toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7-9 vuosiluokan oppilas ja poikkeuksellisesti myös erityisen tuen piiriin kuuluva oppilas iästä riippumatta.

Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan tai huoltajan hakemuksella. Opetuksen järjestäjä päättää valintamenettelystä. Päätöstä joustavasta perusopetuksesta pidetään perusopetuslain tarkoittamana oppilaaksi ottamisena, josta haetaan muutosta vaatimalla oikaisua aluehallintovirastosta (AVI).

Vahingonkorvaus oppilaan aiheuttamasta vahingosta

Avainsanat Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Koulun oppilas voi joutua korvaamaan koululle, sen henkilökuntaan kuuluvalle tai toiselle oppilaalle aiheuttamansa vahingon. Vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että oppilas on aiheuttanut vahingon tahallaan tai huolimattomuuttaan.

Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Jos oppilas on aiheuttanut vahingon toiselle oppilaalle, huoltajat voivat sopia keskenään vahingonkorvauksesta. Koulu ei voi päättää vahingonkorvaamisesta. Tarvittaessa korvausta voidaan hakea tuomioistuimesta.

Perusopetuslain mukaan oppilaan aiheuttamasta vahingoista tulee ilmoittaa huoltajalle tai oppilaan muulle lailliselle edustajalle. Alaikäisen huoltajat voivat joutua vastuuseen lapsen tekemästä vahingosta, jos heidän katsotaan laiminlyöneen valvonta- tai kasvatusvastuunsa. Oppilaiden aiheuttaessa vahinkoa koulussa on erittäin harvinaista, että vanhempien katsottaisiin olevan vahingonkorvausvastuussa, kun lapsi on ollut koulun henkilökunnan valvonnassa.

Uskonnollisten tilaisuuksien valvominen

Avainsanat Opetus ja ohjaus Tasa-arvo ja osallisuus Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus

Jos koulun oppilaita osallistuu uskonnolliseen tilaisuuteen ja opettaja määrätään valvomaan oppilaita, voi syntyä ristiriita opettajan vakaumuksen ja työ- tai virkavelvollisuuksien välille. Uskontoa tunnustamattomalla opettajalla on uskonnon ja omantunnon vapaus. Toisaalta opettajien virkavelvollisuutena on valvoa oppilaita koulun tilaisuuksissa.

Rehtorin määrätessä opettaja on velvollinen valvomaan oppilaita uskonnollisessa tilaisuudessa, mutta häneltä ei voida edellyttää osallistumista uskonnon harjoittamiseen (ks. esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:1981-T-2227). On suositeltavaa, että rehtorit soveltavat lakia perusoikeusmyönteisesti ja pyrkivät, mikäli mahdollista, jakamaan opettajien tehtävät siten, että harjoitettavaa uskontoa tunnustamattomia opettajia ei määrätä tällaiseen valvontaan.

Virkavelvollisuudesta säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa ja valtion virkamieslaissa. Työntekijän työvelvoitteesta ja työnantajan työnjohtovallasta säädetään työsopimuslaissa.

Tapaturman maksuton hoito

Avainsanat Hyvinvointi Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Perusopetuslain mukaan ”[K]oulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton”. Säännös koskee kaikkea perusopetuslain mukaista opetusta, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Oikeus tapaturman hoitoon ei riipu tapaturman syystä eikä opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus edellytä tuottamusta, vaan velvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Oikeus korvaukseen voi jatkua vaikka henkilön koko elämän ajan.

Koulumatkalla sattuneen tapaturman suhteen on huomattava, että lain tarkoittama koulumatka merkitsee vain välitöntä koulumatkaa suoraan koulusta kotiin tai toisinpäin. Jos oppilas poikkeaa esimerkiksi leikkimään jonnekin tai vierailee ystävänsä luona ja jatkaa sitten matkaansa, ei opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus ole enää voimassa.

Opetuksen järjestäjän vastuu tapaturman hoidosta aiheutuviin kustannuksiin rajoittuu vain välittömään hoitoon. Opetuksen järjestäjä arvioi, mitä on pidettävä tarpeellisena hoitona. Oppilaalle aiheutunutta muuta taloudellista haittaa tai aiheutuneita menetyksiä ei opetuksen järjestäjän tarvitse perusopetuslain vamman maksutonta hoitoa koskevan sääntelyn perusteella korvata. Toinen asia on, onko järjestäjä korvausvelvollinen näistä vahingoista vahingonkorvauslain perusteella tahallisen tai tuottamuksellisen toimintansa tai isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai työntekijänsä toiminnan seurauksena.

Opetuksen järjestäjä on voinut ottaa vakuutuksen korvausvelvollisuuden varalta. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Vakuutuskorvauksen kattavuus määräytyy vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vamman maksutonta hoitoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Rehtorin kelpoisuus

Avainsanat Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Koulutusmuodolla tarkoitetaan esiopetusta, perusopetusta, lukiota, ammattikoulua, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taiteen perusopetusta. Aineenopettaja voidaan kelpoisuusvaatimusten puolesta nimittää alakoulun rehtoriksi tai luokanopettaja yläasteen rehtoriksi, koska perusopetusta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Koulussa jossa on useampia koulutusmuotoja riittää, että rehtori on pätevä yhdessä näistä koulutusmuodoista. Luokanopettaja esimerkiksi voidaan nimittää myös yläaste-lukion rehtoriksi.

Jokaisella hallinnollisella koululla ei tarvitse olla omaa rehtoria, vaan yksi henkilö voi toimia useamman koulun rehtorina, kunhan omaa kelpoisuuden kaikkien koulujen osalta. Usean koulun rehtoriksi valitseminen edellyttää, että rehtori pystyy tosiasiallisesti huolehtimaan kaikkien koulujen johtamisesta. Rehtorille tulee aina olla määrättynä sijainen, mutta jokaisessa rehtorin johtamassa koulussa ei tarvitse olla läsnä olevaa sijaista. Yksi sijainen yhtä rehtoria kohden on mahdollinen ratkaisu. Tarkoituksenmukaista voi olla, että rehtorin ollessa useamman koulun yhteinen, opetuksen järjestäjä nimittää jokaiseen kouluun oman apulaisrehtorin.

Sukupuolen korjaaminen ja todistus

Avainsanat Arviointi ja todistukset Henkilökohtaistaminen Opiskelijavalinnat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan ihmisellä on oikeus korjata juridinen sukupuolensa psyykkistä sukupuoltaan vastaavaksi, jos lain asettamat edellytykset täyttyvät. Sukupuolen korjaamisesta seuraa rekistereiden, asiakirjojen, henkilöllisyystodistusten ja vastaavien muuttaminen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa niissä oleviin merkintöihin. Tämä voi koskea myös koulutodistuksia.

Opetusministeriön vuonna 1997 antaman kannanoton mukaan entisellä oppilaalla tai opiskelijalla, joka on korjanneet sukupuolensa, on oikeus saada uusi, nykyisellä nimellään ja henkilötunnuksellaan varustettu todistus. Todistuksesta ei saa ilmetä, että hän on korjannut sukupuoltaan. Vanha todistus on kuitenkin säilytettävä. Todistus päivätään aikaisemman todistuksen tilalle annettavan todistuksen laatimisajankohtaan.

Euroopan neuvosto on vuonna 2010 hyväksynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän vastaisen suosituksen, jonka mukaan jäsenmaiden tulee muun muassa taata sukupuoltaan korjanneiden sukupuolen ja nimen muuttaminen virallisissa, myös ei-valtiollisten toimijoiden antamissa todistuksissa. Myös transsukupuolisten ihmisten yksityisyyden suojaan työnhaussa vaaditaan kiinnittämään huomiota.

Aika sukupuolenkorjausprosessia läpikäyvän etunimen muuttamisen ja sukupuolen lopullisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttamisen välillä voi olla pitkä, mistä syystä tasa-arvovaltuutettu on suositellut, että koulutodistukset uusittaisiin jo etunimen vaihduttua. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja tasa-arvovaltuutettu ovat vuonna 2013 antaneet yhteisen suosituksen, jonka mukaan todistukset tulee pyydettäessä antaa uusilla henkilötiedoilla, ja tämä tulee tehdä jo etunimen vaihduttua. Todistuksen antajan voi varmistaa pyytäjän nimi- ja henkilötiedot esimerkiksi virkatodistuksesta tai henkilökortista.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtyminen perusopetuksen aikana

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Kodin ja koulun yhteistyö Opetus ja ohjaus Opiskelijavalinnat Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä myöhemminkin kuin 6-vuotiaana, jos on kysymys tilanteesta, jossa lapselle on myöhemmin tullut sellainen sairaus tai vamma, ettei hän voi saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu korotettuun valtionosuuteen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista oppilaista.

Psykologi- tai kuraattorikäynnistä tiedottaminen huoltajalle

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Hyvinvointi Kodin ja koulun yhteistyö Opettajat ja kasvattajat Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Alaikäisellä opiskelijalla on kuitenkin oikeus kieltää psykologi- tai kuraattorikäyntinsä ilmoittaminen huoltajille, mikäli hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu huomioon ottaen salaaminen ei ole selvästi lapsen edun vastaista. Arvion alaikäisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon sosiaali- tai terveysalan ammattihenkilö. Edellytysten täyttymisen arvioiminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Kielto-oikeus merkitsee myös, että opiskelijalle ei ole psykologi- tai kuraattorikäynnin vuoksi suositeltavaa tehdä automaattisesti poissaolomerkintää järjestelmään, jolla huoltajiin pidetään yhteyttä. Merkintä voi paljastaa huoltajalle opiskelijan olleen psykologilla tai kuraattorilla tapauksissa, joissa opiskelija on kieltänyt kertomasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja.

Näytetään 61-70/203