Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

265 aiheeseen liittyvää kysymystä

Mitä, jos alle 18-v opiskelijan huoltajat eivät halua, että osaamisen arviointia mukautetaan?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen kuin tehdään päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Vanhemmat eivät sitä sinänsä voi estää, vaan osaamisen arvioinnin mukauttaminen on pedagogisesti arvioitava asia. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta on hallinnollinen asiakirja. Alaikäisen huoltajilla on oikeus hakea siihen oikaisua aluehallintovirastolta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus antaa päätöstä tehdessä ohjeet, miten oikaisuvaatimus tehdään.

Perusopetuksen ohjeistus huoltajien kuulemisesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/paatos-erityisesta-tuesta

Sulkeeko osaamisen arvioinnin mukauttaminen mahdollisuudet päästä jatko-opintoihin, esim. korkea-asteelle?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Opiskelijalla on pääsääntöisesti mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluun myös todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Korkeakoulu kuitenkin päättää itse opiskelijaksi ottamisen kriteereistä ja hakijan tulee tarkastaa hakukelpoisuuden linjaukset ko. korkeakoulun internet-sivuilta.

Ammattikorkeakouluun voi hakeutua todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja. Todistusvalinnassa ei olla ainakaan toistaiseksi tehty mitään rajauksia, ettei mukautetulla tutkinnolla voisi hakea.

Yliopistoilla on hakukelpoisuudesta erilaisia periaatteita. Pääsykoe-/valintakoevalinnassa yleensä vaaditaan tuo yleinen korkeakoulukelpoisuus eli suoritettu ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto.

Kuka päättää, että osaamisen arviointia on syytä mukauttaa ja miten se perustellaan?

Keywords Erityinen tuki Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta. Osaamisen arviointia voi mukauttaa perustutkinnoissa (ei ammatti- tai erikoisammattitutkinnoissa). Koulutuksen järjestäjä tulee kirjata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin mukauttamisesta: kuka tekee, miten tehdään, mitä ja mihin prosessi dokumentoidaan.

Kun opiskelija ei saavuta tutkinnon perusteiden mukaisia T1-tason kriteereitä edes pedagogisten tukitoimien avulla, opettaja ottaa esille mahdollisen mukauttamisen tarpeen.  Tässä vaiheessa koulutuksen järjestäjän prosessin mukaisesti kuullaan opiskelijaa ja alaikäisen kohdalla huoltajaa. Osaamisen arvioinnin mukauttamisen perustelut ja kuuleminen dokumentoidaan. Päätös osaamisen arvioinnin mukauttamista on hallintopäätös, johon opiskelija voi hakea oikaisua. Osaamisen arvioinnin mukauttamisessa koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että joissain tutkinnon perusteissa on mukauttamiseen ja poikkeamiseen liittyviä rajoituksia.

Tavoite on, että tuetaan opiskelijaa kaikin pedagogisin menetelmin ja pyritään erilaisten tukitoimien avulla siihen, että opiskelija saavuttaa T1 tasoisen osaamisen. Jos opiskelija ei saavuta sitä kohtuullisten tukitoimien avulla, tulee arviointia mukauttaa.

Kun koulutuksen järjestäjä arvioi osaamisen arvioinnin mukauttamisen tarvetta, on tärkeä että alakohtaisesti on muodostettu yhteinen käsitys siitä, mikä on tutkinnon sekä tutkinnon osan tai YTO-osa-alueen keskeistä osaamista.

Lisätietoa:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4426603/tekstikappale/4438306   
https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/osaamisen-arviointioppaat/

Voiko taloustiedon YH2-moduulin kanssa yhdistää samaan opintojaksoon sekä pitkän että lyhyen matematiikan moduuleja?

Keywords Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Kyllä voi. Yhteiskuntaopin taloustiedon moduuliin voi yhdistää talousmatematiikan moduuleja sekä pitkän että lyhyen matematiikan oppimääristä. On mahdollista tehdä näiden kaikkien moduulien yhteinen opintojakso tai opettaa käytännössä samalle ryhmälle kahta eri opintojaksoa, joista toisessa ovat mukana YH2-moduuli ja pitkän matematiikan talousmatematiikan moduuli sekä toisessa YH2-moduuli ja lyhyen matematiikan talousmatematiikan moduuli. Jälkimmäinen voi olla käytännöllisempi vaihtoehto arvioinnin kannalta.

Erasmus+ KA101. Onko tämä tuki verovapaata eli voidaanko se käsittää ikään kuin ”päivärahaksi” vai tuleeko siitä ottaa vero?

Keywords Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Erasmus+ -tuki ei ole verollista tuloa, koska se on tarkoitettu ainoastaan kuluihin.

Erasmus+ KA101, Loppuraportti pyytää minua tekemään asialle jotain: Please complete or remove existing draft mobilities to be able to proceed with submission of final beneficiary report Osaatko sanoa, mitä minun pitäisi tehdä?

Keywords Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kun osallistujaraportti palautuu Mobility Tooliin, status muuttuu ”submitted” mutta samalla status muuttuu draft -tilaan. Sinun pitää siksi palata henkilön Mobilities -sivulle ja täydentää Participant -sivulla oleva alalehti ”Certifications 0 max.3”, valitse saiko henkilö osallistujatodistuksen painamalla +create -painikkeesta.

 

Erasmus+ KA101. Project Summary-kohdassa on teksti suoraan hakemuksestamme. Korjaanko tätä nyt jollain tavalla toteutuneen mukaiseksi? Käännänkö samaan ruutuun englanniksi? En löytänyt erikseen kohtaa englanniksi käännetylle tiivistelmälle projektista.

Keywords Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Mobility Toolissa oleva loppuraportti ottaa tiivistelmän hakulomakkeestanne, jonka te muokkaatte toteutuneen mukaiseksi. Loppuraportissanne on ruutu englannin kielistä tiivistelmää varten. Jos hanke arvioidaan loppuraportin tarkastuksessa hyväksi, tiivistelmä siirtyy EU:n hanketietokantaan Muut kohdat loppuraportissa voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Erasmus+ KA101. Mitä kautta voisimme saada muista maista opettajia KA1 job shadowing-jaksolle koulullemme?

Keywords Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle

Kirjaudu School Education Gateway tai eTwinning -portaaleihin, ja tee niihin ilmoitus. Mutta katso ensin muiden tekemiä ilmoituksia. Laita hakusanaksi vaikka job shadowing niin sinne tulee muutamia kouluja, jotka ovat hakemuksen jo tehneet.
Vastaanottavalle koululle ei ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä, kaikki byrokratia hoituu tulevan opettajan kautta. Teidän pitää vain antaa koulunne OID-tunnus, jos teillä se on, suunnitella vaihtoa ennakkoon tulijan kanssa, isännöidä job shadowing ja antaa lopuksi osallistujatodistus. Mutta muista, että job shadowing on enemmän kuin vierailu ja siinä keskusteluilla on tärkeä rooli.

Sivulta täydennyskoulutushankkeen osallistujalle saat lisätietoa otsikosta "Kurssin, job shadowing tai opetuskohteen etsiminen".

Kouluruokailu

Keywords Lainsäädäntö Perusopetus Lukiokoulutus

Perusopetuslaki takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen sekä maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Kouluruokailu on katsottava osaksi koulun opetusta.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaisen yleisen velvollisuutensa osallistua opetukseen perusteella velvollisuus osallistua myös ruokailuun. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa syömään ja oppilaalla on siten myös oikeus kieltäytyä syömästä. Oppilas voidaan myös vapauttaa ruokailusta samalla tavalla kuin muustakin opetuksesta.

Koululla ei ole velvollisuutta tarjota ateriaa määräajaksi erotetulle tai loppupäiväksi opetuksesta evätylle oppilaalle, koska hän ei lain tarkoittamalla tavalla osallistu opetukseen ruokailun järjestämisaikaan.

Lukiolain perusteella lukio-opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää heidän läsnäoloaan. Koska abiturienteilla ei penkinpainajaispäivän jälkeen ole yleensä pakollista opetusta eikä muuta toimintaa, johon heidän tulisi osallistua, ei lukiolla ole velvollisuutta järjestää heille maksutonta ateriaa. Ateria voidaan kuitenkin tarjota, mikäli lukiokoulutuksen järjestäjä niin päättää.

Asiasanat

ruokailu, oppilaan velvollisuudet, opetuksen maksuttomuus

Mitä ovat opintopisteet, opintojaksot ja moduulit ja mikä on niiden suhde nykyisiin lukiokursseihin ja arviointiin?

Keywords Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 44 kurssin sijaan vähintään 88 opintopistettä.

Opetusta annetaan täsmälleen yhtä paljon kuin tähänkin asti, sillä opintopisteeseen sisältyy 19 x 45 minuutin oppituntia, kun nykyisessä kurssissa niitä on 38. Käytännössä useimmissa lukioissa on käytössä 75 minuutin oppitunnit, jolloin kurssia kohti on 22,8 x 75 minuutin oppituntia ja puolikasta kurssia eli tulevaa opintopistettä kohti 11,4 x 75 minuutin oppituntia. 

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty opetussuunnitelman perusteisiin 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Nämä entisten kurssien sijaan laadittavat opintojaksot voivat olla laajuudeltaan ja muodoltaan erilaisia. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. Jos kyseessä on useiden oppiaineiden yhteinen opintojakso, annetaan kustakin oppiaineesta omat arvosanat. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Voiko moduuleja jakaa, kun muodostetaan opintojaksoja?

Opintojaksoja muodostettaessa yksittäisiä moduuleja ei ole tarkoitus pilkkoa. Kun opintojaksossa on moduuleja eri oppiaineista, arvosanat annetaan oppiaineittain eli käytännössä ko. oppiaineiden moduulien perusteella. Jos tietty moduuli jakaantuu useaan opintojaksoon, arvosanan määräytyminen voi olla hankalaa. Jos moduulien pilkkomiseen kuitenkin päädytään, moduulien tulee olla jäljitettävissä opintojaksoista ja niiden arvioinnin käytänteet sovittuina yksikäsitteisesti.

Miten eri laajuiset opintojaksot on tarkoitus sijoittaa jaksojärjestelmään? Jakaantuuko esimerkiksi kolmen opintopisteen opintojakso kahden jakson ajaksi? Loppuuko se kesken jakson jälkimmäisessä jaksossa?

Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintojaksoja suunniteltaessa kannattaa miettiä uudelleen myös jaksojärjestelmää eli sitä, onko nykyinen 5/6-jaksojärjestelmä enää toimiva. Tällaisia pohdintoja käydään parhaillaan eri tahoilla, ja niitä pyritään jakamaan erilaisten verkostojen, esimerkiksi Lukioiden kehittämisverkoston, kautta.

Näytetään 61-70/265