Usein kysytyt kysymykset

Kyllä, ammatillinen jatkokoulutus täyttää hakukelpoisuusvaatimukset ammatillisen koulutuksen sektorilla.  

Ei, vuoden 2021 akkreditoinnin hakukierroksella ei tulla enää järjestämään kevyttä menettelyä liikkuvuusperuskirjan haltijoille. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuusperuskirjan haltijoiden kannattaa siis hakea nyt akkreditointia uudelle ohjelmakaudelle.  

Ei. Muutosta yksittäisestä akkreditoinnista konsortioon tai päinvastoin pidetään merkittävänä kansainvälistymisstrategian muutoksena, joten hakijan on toimitettava täydellinen hakemus vakiomenettelyssä. 

Kyllä, kun kilpailu on kansainvälinen alakohtainen tapahtuma, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taitojen kilpailullinen esittely on keskeistä ammatillisen koulutuksen kokemusten, osaamisen ja teknologisten innovaatioiden edistämisessä, tunnustamisessa ja vaihdossa. Tapahtumat toteutetaan yritysten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien, kauppakamareiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien läheisessä yhteistyössä, jossa tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja huippuosaamista.

Kilpailijan tulee olla - kuten osallistujan muissakin ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeissa - opiskelija tai vastavalmistunut (valmistunut 12 kuukauden sisällä).

Kyllä, akkreditoidut voivat hakea ammatillisen koulutuksen liikkuvuushankkeessa (KA121-VET) globaaliliikkuvuuden avustusta WorldSkills -kilpailuihin osallistumiseen. (Opiskelijaa tukevan henkilöstön osalta määrittelyt täsmentyvät myöhemmin.)

Liikkuvuushankkeissa voi hyödyntää uutta aktiviteettia “Participation in Skills Competitions”. Lyhytkestoisen (KA122-VET) liikkuvuushankkeen saaneille organisaatioille kohteena voivat olla vain ohjelmamaat. Liikkuvuustoiminnan akkreditoinnin (KA120-VET) saaneille organisaatioille kohteena voivat olla sekä ohjelmamaat että kumppanimaat (nk. globaali liikkuvuus).

Ammattitaitokilpailuihin valmentautuminen voi olla teemana myös kumppanuushankkeissa tai pienimuotoisissa kumppanuushankkeissa. Myös ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä voi löytyä yhteyksiä kilpailutoimintaan.

Tiedonkeruut ja aineistot  -sivustolta voit löytää tietoja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatuista kyselyistä ja tiedonkeruista, niiden sisällöstä ja aikataulusta sekä tiedonkeruista syntyvistä aineistoista. Tällaisia kyselyitä ja tiedonkeruita kouluille ja oppilaitoksille tekevät muun muassa Opetushallitus, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Sivuston tarkoitus on auttaa oppilaitoksia organisoimaan omaa toimintaansa niin, että oppilaitokset saisivat sivustolta kootusti tietoa siitä, mitä kyselyitä ja tiedonkeruita on tulossa ja millaisia tuloksia niistä on saatu.

Ravintola- ja catering-alan työtehtävissä vaaditaan hyväksytysti suoritettu hygieniapassi. Hygieniapassi on oltava elintarvikealan toimijalla, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla hygieniapassi hyväksytysti.

Nykyiset ravintola- ja catering-alan perustutkinnon perusteet (OPH-2707-2017) tulivat voimaan 1.8.2018 ja silloin sai vielä hygieniapassin soveltuvan tutkinnon tai koulutuksen perusteella. Elintarvikelain (1397/2019, 27 §) muutoksen jälkeen hygieniapassia ei enää myönnetä soveltuvan elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella vaan kaikkien on mentävä hygieniapassitestiin. Muutos on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Tutkinnon tai koulutuksen perusteella ennen 31.12.2019 myönnetty hygieniapassi on edelleen voimassa lainmuutoksen jälkeen.

Tutkinnon perusteiden mukaan opiskelijan tulee noudattaa hygienialainsäädäntöä. Tutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on suorittanut Ruokaviraston virallisen hygieniapassitestin hyväksytysti.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella.