317 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Oppilas voi opiskella kerrallaan vain yhtä oppimäärää, vaikka hän osallistuisikin sekä S2-opetukseen että suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetukseen.

Mikäli oppilas opiskelee S2-oppimäärää osittain (ks. Valtioneuvoston asetus 422/2012), korostuu opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa opettajien välinen yhteistyö. Opetusta on eriytettävä siten, että oppilas voi opiskella S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti osallistuessaan toisen oppimäärän tunneille. Myös arvioinnin tulee perustua S2-oppimäärän tavoitteisiin.

Arviointi pohjautuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin tärkein tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman kielitaitonsa ja osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Palautteen tulee perustua laajaan dokumentointiin, ja sen tulee olla monipuolista, konkreettista ja kiinteä osa oppimisprosessia.

Lisätietoa S2-oppilaan arvioinnista saa tästä teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa (oph.fi) .

Avainsanat Maahanmuuttajakoulutus Perusopetus

Ei voi. S2 on tässä mielessä samanarvoinen kuin S1 (suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä). Oppilaitokset arvioivat, onko maahanmuuttotaustaisen opiskelijan kielitaito riittävä opintoihin. Aikaisemman tutkinnon tai sen osan suorittaminen suomeksi saattaa riittää näytöksi riittävästä suomen osaamisesta.

Lukiokoulutuksen ohjeellinen kielitaitovaatimus on B1.1. Lukioon haettaessa ei testata opiskelukielen taitoa.

Ammatillisessa koulutuksessa on alakohtaiset vaatimukset. Jotkin ammattiopistot vaativat kielitaidon todistamista kielitaitotestillä tai aikaisemmalla koulutuksella, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi. Jos kielitaito todennetaan peruskoulun tai lukion äidinkielen oppimäärän arvosanalla, suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä arvotetaan samalla tavalla esimerkiksi niin, että kummankin oppimäärän arvosana 7 vastaa taitotasoa A2, arvosana 8 taitotasoa B1 ja arvosana 9 taitotasoa B2. Yleensä vaadittava taitotaso ammatillisessa koulutuksessa on A2—B2 alasta riippuen.

Ammattikorkeakoulut järjestävät yleensä kielikokeen. Kielitaitovaatimukset kannattaa tarkistaa oppilaitoksesta, johon on hakemassa.

Yliopistoissa suomen kielen taidon osoittamiseksi hyväksytään se, (1) että opiskelija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi, (2) että perusopetuslain tai lukiolain mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa on hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä tai (3) että suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä -koe on suoritettu vähintään arvosanalla approbatur (A). Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä ja suomi toisena kielenä -oppimäärä ovat siis samanarvoisia. Jos hakija sen sijaan ei ole suorittanut tutkintoa kokonaan, S1- ja S2-kokeen arvosanavaatimukset voivat vaihdella.

Oppijan monikielinen kompetenssi nähdään etuna, ja kielitietoisen koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoansa kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Opetus tukee oppilaitten monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajallansa käyttämiä kieliä. Tällöin kielitietoinen opetus vahvistaa oppilaitten luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa. Siitä syystä myös äidinkielen ja kirjallisuuden S2-oppimäärä tulee nähdä oppilaan kielitaitoa tukevana vaihtoehtona, sillä se keskittyy äidinkielenänsä muuta kieltä puhuvan oppilaan kannalta tärkeämpiin asioihin. S2-oppimäärä on siis oppilaan jatko-opintoihin etenemisen kannalta yhtä arvokas kuin suomi äidinkielenä.

Avainsanat Perusopetus

Perusopetuslaki toteaa, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (628/1998, 3 §). Perusopetuksen suorittamisessa ensisijaista on opintojen laajuus, ei ajallinen kesto. Henkilökohtaisen oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu (entinen vuosiluokkiin sitomaton opiskelu) mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen, mikä on hyvä vaihtoehto oppilaalle. Edellytyksenä on, että opetuksesta on tehty päätös paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilaalle laaditaan perusopetusasetuksen mukaisesti oma opinto-ohjelma (11 §).

Avainsanat Arviointi ja todistukset Perusopetus

Voi, mutta sen mielekkyyttä täytyy harkita tarkkaan.  Perusteluna tähän on, että suomen kieli on oppilaalle kaiken muun oppimisen väline ja oppimäärä itsessään tarjoaa joustavan mahdollisuuden eriyttää opetusta oppilaan tarpeen mukaan. Lisätietoa S2-opetuksesta on tässä oph_suomi_toisena_kielena_esite_210x210_verkko.pdf .

Avainsanat Arviointi ja todistukset Perusopetus

Sanallisesta arvioinnista on oltava maininta paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Avainsanat Perusopetus

Maahanmuuttotaustaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Se kannattaa laatia erityisesti perusopetuksen ensimmäiseksi lukuvuodeksi valmistavan opetuksen jälkeen. Päätös asiasta tehdään paikallisesti.  

Avainsanat Perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. 

Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Maahanmuuttotausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen.  

Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt, ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Jos oppilas on esimerkiksi muuttanut perusopetuksen yläluokkalaisen ikäisenä Suomeen ja hänellä on heikko koulutausta tai ei koulutaustaa, koulunkäynti voi olla ko. oppilaalle kohtuuttoman kuormittavaa vähäisen opiskelukielen osaamisen takia. Tällöin toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapauttaminen voi olla yksi keino oppilaan tarkoituksenmukaisen koulupolun suunnittelussa ja antaa mahdollisuuden opetuskielellä annettavan tuen lisäämiseen.  

Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella. 

Avainsanat Perusopetus

Ei voi. Valmistavan opetuksen oppilas voi osallistua samoihin suomi toisena kielenä -opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen ryhmiin perusopetuksen oppilaiden kanssa, mutta heitä ei lasketa valtionavustusta varten laskettavaan ryhmäkokoon. 

Avainsanat Maahanmuuttajakoulutus Perusopetus

Oppilailla tulee olla opettaja, joka opettaa heille S2-oppimäärää joko erillisessä ryhmässä osan tai kaikkien viikkotuntien aikana tai samanaikaisopetuksena suomen kieli ja kirjallisuus -tunneilla yhdessä suomen kieli ja kirjallisuus (S1)-opettajan kanssa. Opettajien yhteistyössä pitää kiinnittää erityistä huomiota yhteissuunnitteluun, kielitietoiseen opetukseen ja yhdessä tehtävään arviointiin.  

Kun S2-oppimäärää opetetaan erillisessä ryhmässä tai S2-opettaja toimii samanaikaisopettajana, opetukseen voidaan hakea takautuvasti valtionavustusta. Opetuksen järjestäjä hakee valtionavustusta suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksesta ja oman äidinkielen opetuksesta erillisellä valtionavustushakemuksella, jonka hakuaika on vuosittain syksyllä. 

 

Avainsanat Perusopetus

S2-oppimäärän opetukseen osallistumisen syynä on oppilaan suomen taidon taso, ei väestötietojärjestelmässä oleva äidinkieli, etninen tausta, synnyinmaa, kansalaisuus tai ulkomaalaiselta vaikuttava nimi. Jos oppilaan äidinkieleksi on virallisesti merkitty suomi, se ei estä S2-opetukseen osallistumista, jos oppilaalla on puutteita suomen kielen peruskielitaidossa ja hänellä on muutoin monikielinen tausta.  

Oppimäärän tarpeen selvittämisessä huomioidaan myös seuraavat näkökulmat: 

  • oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna vielä edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai  
  • oppilaan suomen kielen taito ei anna vielä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.  

Oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista. Oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta 

Jos väestötietojärjestelmässä oppilaan äidinkieleksi on merkitty suomi, tämän oppilaan S2-opetuksesta ei voi hakea S2-valtionavustusta. 

 

Näytetään 71-80/317