Usein kysytyt kysymykset

Lähtökohtana on, että ammatillisten tutkinnon osien näytöt toteutetaan ja ammattitaito osoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävissä. Perustellusta syystä näytöt voidaan järjestään myös muualla. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi se, että erityistilanteeseen liittyvää ammattitaitoa ei ole mahdollista osoittaa käytännössä tai vaarana on esimerkiksi potilas- tai liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Mahdolliset muut näyttöympäristöt määritellään kunkin opiskelijan kohdalla henkilökohtaisesti. Näyttöjä suunniteltaessa on syytä katoa tutkintokohtaisesti myös se, millaisia täydentäviä ammattitaidon osoittamistapoja tutkinnon perusteissa on määritelty.

Koulutuksen järjestäjä päättää henkilön tai henkilöt, joilla on allekirjoitusoikeus. Yleensä todistuksissa on kaksi allekirjoitusta, mutta allekirjoitusten määrää ei varsinaisesti ole määrätty missään. 

Jos suoritettavassa tutkinnossa ja tutkinnon perusteessa ei ole osaamispisteitä, niin niitä ei silloin merkitä todistukseen eikä myöskään voida laskea osaamispisteillä painotettua keskiarvoa.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamispisteet määritellään tutkinnon perusteissa.

Keskiarvo lasketaan samalla tavalla kuin muutenkin, mutta keskiarvoon tulee merkitä viittaus, että keskiarvossa on mukana mukautettuja arvosanoja. Samoin tutkinnon osan arvosanaan tulee merkitä viittaus, että osaamisen arviointia on mukautettu. Todistuksessa näkyy myös arviointiasteikko, millä asteikolla (1-3 tai 1-5) keskiarvo on laskettu. 

Todistus annetaan ja päivämäärä kirjataan siten, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista ja oikaisua. Opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.

Voidaanko tulkita siten, että osaamisen arvioinnissa ei tarvita allekirjoituksia, kunhan arviointiprosessiin ovat osallistuneet laissa ja asetuksessa määritellyt henkilöt ja heidän nimensä mainitaan? Onko osaamisen tunnustamisessa ja arviointipäätöksen tekemisessä kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Vastaus kysymykseen löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä: http://minedu.fi/usein-kysyttya-amisreformi

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Miten osaamisen tunnustamisessa menetellään, kun opiskelijalla on todistus aiemmin voimassa olleiden tutkinnon perusteiden mukaisesta tutkinnon suorittamisesta ja siitä tunnustettaisiin yksi tutkinnon osa ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin? Voiko tutkinnon osan arvosanoineen sisällyttää suoritettavaan tutkintoon yhden opettajan tekemänä päätöksenä osaamisen tunnustamisesta vai tekeekö tunnustamisen kaksi opettajaa? Osallistuuko myös yhteisten tutkinnon osien tunnustamiseen kaksi arvioijaa?

Ammatillisen koulutuksen asetuksen 10 § 2 momentin mukaan pitää olla kaksi koulutuksen järjestäjän nimeämää arvioijaa, jotka tarkistavat ajantasaisuuden ja osaamisen vastaavuuden. Osaamisen arvioijina toimivat kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa, jos aiemmin hankittu osaaminen arvioidaan ilman näyttöön osallistumista. Yhteiset tutkinnon osat voi tunnustaa yksi opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja.

Opiskelijalle annettavan todistuksen liitteiden tarkoituksena on tarkentaa todistuksen tietoja. Todistukseen liitetään ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys, josta ilmenee opiskelijan suorittaman yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ja niiden osaamisen arviointi sekä tarvittaessa selvitys opiskelijan suorittamista tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista. Ammatillisen koulutuksen säädöksissä ja määräyksissä ei mainita sitä, että työpaikalla tapahtuvan oppimisen aika, paikka ja sisältö tulisi merkitä todistuksen liitteeseen. Koulutuksen järjestäjä voi päättää, annetaanko opiskelijalle asiakirja, josta ilmenee työpaikalla tapahtuvan oppimiseen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi paikka ja aika.

Ne kirjataan ”Ammatilliset tutkinnon osat”- otsakkeen alle eriteltynä laajuuksineen ja arvosanoineen sekä viittauksineen, mistä opinnot on tunnustettu/sisällytetty tutkintoon:

Korkeakouluopinnot
Saksa 2 osp hyvä 3
Xxxxx 3 osp kiitettävä 5 

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja
Englanti 3 osp hyvä 3
Xxxxxxx x osp x- arvosana
Xxxxxxx x osp x- arvosana

Ammatillisten perustutkintojen kohtaan ”tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, 5-15 osp” voi sisällyttää minkä tahansa ammatillisen tutkinnon osan, jos se perusteissa mahdollistetaan. Jos aiemmin suoritettu tutkinnon osa on ei-voimassa olevista tutkinnon perusteista, niin osaamisen arvioijat varmistavat, että opiskelijan todennettu osaaminen on ajantasaista.

Opiskelijan henkilökohtaistamisessa sovitaan, mikä laajuus valinnaiselle tutkinnon osalla toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta sovitaan vaihteluvälillä 5-15 osp. Mikäli tunnustettavan tutkinnon osan laajuus on enemmän kuin 15 osaamispistettä (esim. 30 osp), niin tutkinnon osan laskennallinen laajuus tutkinnon muodostumisessa on 15 osaamispisteen verran. Opiskelijalle tunnustettu tutkinnon osa näkyy 30 osp:n laajuisena todistuksessa. Todistukseen merkitään viittaus tutkinnon osan kohdalle, tutkinnon osan todellinen nimi ja todellinen osp-määrä (30 osp). Tällöin opiskelijan koko perustutkinnon laajuus menee 15 osp yksilöllisesti yli eli on kokonaisuudessaan 195 osp.

Opiskelijan yksilöllisesti suoritettu kokonaispistemäärä 195 osp tulee näkyviin hänen tutkintotodistukseensa. Tutkinnon laajuus on edelleen 180 osp, joka näkyy myös todistuksessa. Painotettu keskiarvo lasketaan kuitenkin 180 osp:n mukaan ja sisältäen laskennallisen laajuuden 15 osp, tunnustetusta tutkinnon osasta.