Usein kysytyt kysymykset

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella.

Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Oppilaitoksesta pois siirtyvällä opiskelijalla on oikeus myös jatko-ohjaukseen. Opinto-ohjausta annetaan opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa oppilaitoksesta. Lisäksi ohjausta saavat opiskelijat, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Opiskelijalla on oikeus jatko-ohjaukseen vuoden ajan. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.

Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitteita vahvistetaan lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa siten, että jokainen lukiolainen saa halutessaan kokemusta korkeakouluopiskelusta. Opetus on lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Nämä osaamisalueet sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että valtioneuvoston antaman tuntijakoasetuksen (422/2012 8 § 2 mom.) mukaan koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai eriyttämällä suomen tai ruotsin kieltä erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollain tai joillain kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä[3]. Näin toimitaan myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun[4]. Käytännössä kuitenkin oppilaan on opiskeltava jotakin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää, koska äidinkieli ja kirjallisuus on perusopetuslaissa (628/1998 11 §) kaikille yhteinen oppiaine. Saman lain 3 §:ssä todetaan, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Eli jos opetuksen järjestäjä tarjoaa esimerkiksi vasta vähän aikaa Suomessa olleelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle tukea vain suomi äidinkielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisessa opetuksessa, ei opetusta ole järjestetty oppilaan tarpeiden tai edellytysten mukaisesti.

Kun oleskelukulutukeen oikeutetut päivät vähenevät haetusta, voitte käyttää yli jäänyttä tukea joustavasti tuleviin liikkuvuuksiin esim. siinä tapauksessa että ne toteutuvat suunniteltua kalliimmassa maassa tai ovat kestoltaan suunniteltua pidempiä. Voitte myös siirtää tukea kululuokkien välillä hankesopimuksenne ilmoittamalla tavalla esim. matkakuluihin. Jos tukea jää paljon käyttämättä niin voitte tehdä ”ylimääräisen liikkuvuuden” mutta huomioikaa, että ette saa tästä liikkuvuudesta lainkaan organisaatiokulutukea, koska hankesopimuksenne mukaan organisaatiokululuokkaan tukea ei voi siirtää.

Teidän ei tarvitse tehdä vastaanottavana kouluna hakemusta. Mutta suunnitelkaa hyvät job shadowing -jaksot yhdessä italialaisten kanssa, ja antakaa sen päätteeksi osallistujille osallistumistodistus. Todistuksen pohjana voi käyttää esim. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/certificate_of_attendance.doc

Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Opiskelija osoittaa osaamisensa näytössä ja tarvittaessa muussa osaamisen osoittamisessa. Ammattitaidon osoittamisesta säädetään tutkinnon perusteissa. Näyttö voi olla yksi työkokonaisuus tai se voi koostua useasta erillisestä työkokonaisuudesta. Yksi työkokonaisuus voi koostua myös useista työvaiheista, jotka arvioidaan erikseen. Tutkinnon osan yhden työvaiheen tai työkokonaisuuden arviointiin riittää yksi arvioija, joka täyttää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 54 §) mukaiset kriteerit. Mikäli näytön ja muun osaamisen arviointiin osallistuu vain yksi arvioija, tämän arvioijan tulee dokumentoida osaamisen arviointi niin tarkasti, että arviointipäätös voidaan sen perusteella luotettavasti. Arvioijat kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaan (HOKS). 

Oppilaitoksessa suoritettavan ulkomaanjakson sopimiseen käytetään edelleen Erasmus+ ohjelman tai ECVET-prosessin mallien pohjalta laadittavia Learning Agreementia.

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka ei perustu työsuhteeseen ja josta ei makseta palkkaa tai palkkiota, sovitaan koulutussopimuksella (Training agreement).

Ulkomaanjakson osalta koulutussopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan.

Kansainvälisten sopimuspohjien laadintaan on tehty englanninkieliset mallisisällöt, joilla yhdenmukaistetaan sopimuksia ja varmistetaan oikeiden termien käyttö. Kansainvälisten sopimusten tulee täyttää vähintään lain mukaiset minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Koulutussopimuksen yksi sopijaosapuoli on aina ulkomainen työpaikka, tämän lisäksi sopimuksen muihin tietoihin voidaan lisätä myös esim. ulkomainen yhteistyöoppilaitos. Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Koulutussopimukseen tulee asetuksen mukaan liittää (ulkomaan) koulutussopimusjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Tämän osan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

• suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
• vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
• keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
• työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
• mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan käyttää pohjana ja hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia Learning Agreement-pohjia Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset. 

Kun kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, koulutussopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.

Kansainväliset opintojaksot tutkinnon suorittamisen aikana ovat erinomainen mahdollisuus sekä opiskelijalle että työelämälle.    

Ulkomaisella työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisen jaksosta, joka perustuu työsuhteeseen ja josta maksetaan palkkaa tai palkkiota, sovitaan oppisopimuksella (Apprenticeship), mikäli oppisopimuksen tekemisen edellytykset täyttyvät. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen.

Ulkomaanjakson osalta oppisopimus voidaan solmia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarpeen mukaan muilla asianmukaisilla kielillä lähettävän koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja kohdemaan vastaanottavan tahon tarpeiden mukaan. Oppisopimuksen laadinnan tukena voi käyttää englanninkielisiä malliesimerkkejä sopimusten yhdenmukaisuuden ja oikeiden termien varmistamiseksi. Sopimuksen tulee täyttää lain minimivaatimukset. Englanninkielinen mallisisältö löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa, että oppisopimusjakson osalta sopimuksessa sovitaan sovellettavasta työajasta, koeajan pituudesta sekä opiskelijan palkkauksen perusteista.

Opiskelijan vakuutusturva tulee varmistaa etukäteen jakson ajalle. Työpaikan työturvallisuus opiskelijalle tulee varmistaa työturvallisuuslain mukaisesti. Opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työpaikalle tästä vastuusta.

Opiskelijalle on mahdollisesti syytä muistuttaa jakson pituuden merkityksestä palkan verovelvollisuuteen/verovapauteen Suomessa (ns. 6 kuukauden sääntö).

Oppisopimukseen on liitettävä ulkomaanjaksoa koskeva osa opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta. Liiteosassa tulee ilmetä ainakin:

• suoritettava tutkinto ja tutkinnon perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon osat
• vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja (tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja)
• oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja
• keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi
• työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen
• mikäli toteutetaan näyttö ulkomailla: näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä.

Koulutuksen järjestäjä voi ulkomaanjaksolle käytettävää sopimus- ja HOKS-dokumentaatiota muodostaessaan hyödyntää myös oppilaitoksen jo valmiita malleja tai yhteiseurooppalaisia oppimissopimuksia (Learning Agreement) Erasmus+ -ohjelmasta tai ECVET -järjestelmästä. Aina tulee kuitenkin varmistaa, että sopimus liitteineen täyttää lain ja asetuksen minimivaatimukset.

Mikäli kyseessä on Erasmus+ -ohjelman rahoittama ulkomaanjakso, oppisopimuksen liitteenä tulee olla ohjelman vaatimusten mukaisesti ERASMUS+ VET Mobility Quality Commitment.