Usein kysytyt kysymykset

Tarkistettu 17.12.2020

Poikkeusjärjestelyistä kokeen suorittamiseksi sovitaan paikallisesti. Mikäli kokeeseen halukkaat ovat toisen vuoden opiskelijoita, kokeen tekemisen voi siirtää kolmanteen vuoteen. Voidaan myös sopia, että kokeet järjestetään vasta sen jälkeen, kun on palattu lähiopetukseen.

Koe voidaan suorittaa myös verkon kautta, mikäli

• käytössä on sopiva järjestelmä
• suoritukset pystytään tallentamaan
• opiskelijat näkevät ryhmäkeskustelussa toisensa
• opiskelijat näkevät yleisöä yksilötehtävässä
• toinen arvioija saadaan mukaan järjestelmään.

Muutoin noudatetaan Puhvi-kokeen perusohjeita. Koesuoritusten tallentamisesta sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Näin on Puhvissa tehty ennenkin, mutta koronatilanteessa tallenteen merkitys voi olla suurempi.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-lukion-puheviestintataitojen…

Tarkistettu 17.12.2020

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on joustava järjestely, joka mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. 

VSOP-järjestelyä voidaan hyödyntää, jos siitä on määräys paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli määräystä ei ole, oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai kunnes hän eroaa koulusta.

Jos oppilas ei saa perusopetuksen oppimäärää suoritettua 9. keväällä ja jatkaa seuraavana lukuvuonna, niin silloin annetaan lukuvuositodistus 9. luokan päätteeksi (koska ei voida antaa päättötodistusta). Samoin toimitaan, jos oppilas jää luokalle 9. luokalla.

VSOP-päätöksen voi tehdä oppilaalle riippumatta siitä, millaista tukea hän saa: vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. VSOP-päätöstä ei tehdä niille oppilaille, joiden opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain. 

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-vuosiluokkiin-sitomattoman-o…

Tarkistettu 17.12.2020

Ei anna, koska Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä yksittäisten opetus- tai arviointimenetelmien käyttöön. Osaamisen ja oppimisen näyttöjen suoritustavoista päätetään paikallisesti kouluissa, ja opettajilla on vapaus valita työtavat ja arviointimenetelmät.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/antaako-opetushallitus-tarkempia-o…

Tarkistettu ja päivitetty tarpeellisin osin 17.12.2020

Kouluissa voidaan miettiä, onko retkiä ja leirikouluja varten kerättyjä varoja mahdollista käyttää johonkin mukavaan toimintaan. Yhteistä uutta tekemistä voi suunnitella koko luokan tai ryhmän voimin.

Jos muita vaihtoehtoja ei ole ja yhdessä kerättyjä varoja joudutaan palauttamaan, noudatetaan ensisijaisesti sitä, mitä etukäteen on mahdollisesti sovittu rahojen palauttamisesta leirikoulun tai retken peruuntuessa tai oppilaan siirtyessä toiseen luokkaan tai kouluun. Jos sopimusta ei ole etukäteen tehty, huoltajien tulisi sopia asiasta. Opetushallitus suosittaa, että kerätyt rahat palautetaan noudattaen samaa periaatetta kuin niiden käyttämisessä tulisi noudattaa: kaikille huoltajille palautetaan oppilasta kohti laskettu tasasuuruinen summa.

Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä, mitä oppilaiden ja huoltajien keräämille varoille tulisi tehdä, jos niitä ei voida käyttää suunniteltuun tarkoitukseen.

Mikäli leirikoulua tai retkeä varten kerätyt varat on annettu opetuksen järjestäjälle, tämä päättää niiden palauttamisesta.

17.12.2020 Poistettu viittaukset keväällä peruuntuneisiin retkiin

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mita-tehdaan-leirikouluja-ja-retki…

Tarkistettu 17.12.2020

Opetuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan opetus järjestetään väljyys- ja hygieniasuositukset huomioon ottaen. Tarpeettomia fyysisisiä lähikontakteja tulisi välttää. Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Opetuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta. Tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä tulee noudattaa.

Vapautuksen sijasta opetus tulisi ensisijaisesti järjestää siten, että tartuntariski on mahdollisimman vähäinen ja että kaikki, myös riskiryhmään kuuluvat, voivat osallistua opetukseen. Voidaan esimerkiksi järjestää opetusta  ulkona, huolehtia etäisyyksien säilymisestä oppilaiden välillä ja välttää lähikontakteja sisältäviä liikuntamuotoja liikunnan tunneilla. Opetusta, johon liittyy lähikontakteja, voidaan myös siirtää myöhempään ajankohtaan. Liikunnassa ja musiikissa vältetään yhteiskäytössä olevia välineitä tai välineet puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä. Välineet voivat olla oppilaalla myös henkilökohtaisessa käytössä.

Tilanteissa, joissa riskiryhmäläinen ei voi terveydellisistä syistä osallistua muille oppilaille järjestettyyn opetukseen, hänen opetuksensa voidaan järjestää vaihtoehtoisella tavalla. Hän voi esimerkiksi liikkua ulkona sisäliikunnan sijasta.  Tällaiset vähäiset poikkeamiset opetusjärjestelyissä eivät edellytä perusopetuslain 18 §:n mukaista päätöstä.

Perusopetuksen oppilaan tulee osallistua opetukseen, johon hänet on otettu, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (poissaolo). Jos opetusta ei voida muutoin turvallisesti järjestää, viimesijaisesti oppilas voidaan perusopetuslain 35 §:n mukaisella opetuksen järjestäjän päätöksellä vapauttaa tilapäisesti välttämättömistä osuuksista esimerkiksi liikunnan tai musiikin opetuksessa. Harkinnassa voidaan hyödyntää lääkärin lausuntoa oppilaan terveydentilasta.

Poissaoloista ja erityisistä opetusjärjestelyistä löytyy lisätietoa Opetushallituksen ohjeistuksesta Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot 1.8.2020 alkaen.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-oppilaalle-myontaa-laaka…

Tarkistettu  ja päivitetty tarpeellisin osin 17.12.2020

Opetuksen järjestäjä päättää opetusjärjestelyistä ja paikallisesti noudatettavista käytänteistä. Opetustilojen suomat mahdollisuudet, turvalliset etäisyydet, opetuksen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja -varusteet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Usean oppiaineen opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä, sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineissa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi biologiassa tavoitteet 8, 9 ja 10 sekä maantiedossa tavoite 8. Fysiikassa ja kemiassa vastaavia tavoitteita ovat tavoitteet 6 ja 8. 

Tavoitteiden mukainen opetus ja sisältöjen valinta edellyttävät yksityiskohtaista suunnittelua ja harkintaa, esimerkiksi kuinka huolehtia riittävistä väljyys- ja hygieniavaatimuksista kokeellisia töitä tehdessä ja laboroidessa. Hyvin ohjeistettu opetustilanne, riittävät turvavälit, käsien puhtaus, laitteiden huolellinen puhdistaminen ja desinfiointi oppilasryhmien välillä ovat tärkeitä keinoja välttää taudin mahdollista leviämistä luokkatilassa. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi opettajan tekemät demonstraatiot, videot demonstraatioista ja virtuaalilaboratoriot. 

 Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita ja tabletteja).

17.12.2020 päivitetty linkkejä

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-toteutan-biologian-maantiedo…

Tarkistettu 17.12.2020

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Suostumuksensa perusteella opettaja, joka on työkykyinen, voi karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen jatkaa työntekoa myös ollessaan karanteenissa. Tartuntatautiviranomaisen päättämä karanteeni toteutetaan henkilön asunnossa tai muussa päätöksenantajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa. Työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää työskentelemään kotona ilman suostumusta. Olosuhteet kotona eivät välttämättä mahdollista kotona työskentelyä ja siksi siitä tulee sopia.

Koronatilanteesta viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia määrätyissä tilanteissa tartuntojen ehkäisemiseksi. Työnantaja harkitsee, maksaako se työntekijälle palkkaa omaehtoisen karanteenin ajalta. Omaehtoisessa karanteenissa olevalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee kotona omaehtoisen karanteenin aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-karanteenissa-olevat-ope…

Tarkistettu 17.12.2020

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös opetussuunnitelmaan perustuvan vuosisuunnitelman mukaisia kouluihin ja oppilaitoksiin järjestettyjä vierailuja sekä vierailukäyntejä koulun ja oppilaitoksen ulkopuolelle. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta ja tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko vierailukäyntejä järjestää tai vierailijoita kutsua. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.   

Vierailujen ja vierailukäyntien järjestämisessä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antamia suosituksia. Perusopetusta koskevan suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Toisen asteen oppilaitokset voivat omalla päätöksellään rajoittaa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella. 

Mikäli vierailukäynti tai vierailijan kutsuminen harkitaan opetuksen kannalta tarpeelliseksi, voidaan väljyys- ja hygieniasuositukset ottaa parhaiten huomioon järjestämällä tilaisuus tai tapaaminen etäyhteyksiä hyödyntäen tai ulkotiloissa riittävistä turvaetäisyyksistä huolehtien.  

Vierailukäyntien ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Jos vierailukäynnin toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. 

5.11.2020 Maskeja koskeva kohta tekstin lopusta; ikäraja poistettu; lisätty linkki THL:n kasvomaskeja koskeviin UKK-vastauksiin.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/missa-tilanteissa-perusopetuksessa…

Tarkistettu 17.12.2020

Lähtökohtana on, että oppilaan arviointi toteutetaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen yhteydessä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen arviointia koskevien määräysten ja muiden linjausten mukaan. Oppilaan arviointi kohdistuu tällöinkin paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelman perusteet antavat arvioinnille yhteisen raamin, jolla voidaan varmistaa arvioinnin osalta riittävä yhdenvertaisuus. Perusteet kuitenkin nykyisellään mahdollistavat oppilaskohtaisen jouston, mitä poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana  tarvitaan.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-oppilaan-oppimista-ja-osaami…

Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan oppituntien ulkopuolista koulun työsuunnitelmaan sisältyvää perusopetuslain 47 §:n mukaista toimintaa. Koulun kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisen tavoista. Oppilaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemiseksi kerhoja voidaan järjestää myös etänä opetuksen järjestäjän mahdollisuuksien mukaan. Opetushallituksen myöntämää valtionavustusta koulujen kerhotoimintaan voidaan käyttää myös etäkerhojen järjestämiseen. Tarvittaessa opetuksen järjestäjä voi tehdä paikallisen päätöksen kerhotoiminnan keskeyttämisestä välttämättömäksi katsomakseen ajaksi.

Valtioneuvoston 23.10.2020 tekemän periaatepäätöksen mukaiset toimet on jaettu koronaepidemiatilanteen mukaan perusvaiheen, kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen tilanteisiin. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä. Jos oppilaat ovat etäopetuksessa, heille ei järjestetä myöskään kerhotoimintaa lähitoimintana. 

Opetuksen järjestäjä vastaa kerhotoiminnan turvallisuudesta. Kerhotoiminta on järjestettävä siten, että väljyys-, etäisyys- ja hygieniasäännöksiä noudatetaan tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Toimintaan osallistuvilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja heille annetaan ohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamisesta ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytännöistä.

Säännösten ja suositusten mukaan tarpeettomia lähikontakteja vältetään ja toiminnassa noudatetaan tartuntoja ehkäisevää hygieniaa. Lasten oleskelu tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta sekä toimimalla tavallista pienemmissä ja pysyväisluonteisissa ryhmissä. Kerhotoiminnan osalta voidaan soveltaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjeistusta. 

Kerhotoimintaan osallistuville lapsille voidaan tarjota välipala. Välipalan valmistuksessa ja tarjoilussa huomioidaan yleinen hygienia, ateriointi rauhallisissa ja pienissä ryhmissä sekä tarpeettomien lähikontaktien välttäminen. Välipalan on suositeltavaa olla aikuisten annostelema tai jakama. Hygieniaan liittyviä ohjeita löytyy Opetushallituksen kouluruokailujen järjestämistä koskevasta ohjeesta.

Viestinnässä tulisi suosia ensisijaisesti sähköisiä yhteydenpitovälineitä ja huomioida myös eri kieliryhmiin kuuluvat huoltajat. 

Koulujen tiloissa järjestetään myös erilaista harrastustoimintaa, jota koskevat THL:n ja OKM:n ohjeet ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä. Lisäksi toiminnassa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koulun-kerhotoiminta-jarjest…