Usein kysytyt kysymykset

Päivitetty 8.9.2021

Taiteen perusopetus on opetustointa, jota koskevat täydentävänä myös harrastustoiminnan kansalliset ohjeet. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. (laki taiteen perusopetuksesta, 1 §)

Taiteen perusopetusta voidaan järjestää musiikkioppilaitoksissa, muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa tai muulla tavoin (laki taiteen perusopetuksesta, 2 § 3 momentti). Taiteen perusopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita.

Tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n perusteella tilojen hallinnasta vastaavan taiteen perusopetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksessa toimivilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen ja että heille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet. Taiteen perusopetuksen järjestäjän vastuulla on myös tehostaa tilojen ja pintojen puhdistamista sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään. Lisäksi oleskelu oppilaitoksessa tulee järjestää sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista.

Koska taiteen perusopetus kytkeytyy toiminnan luonteen kautta usein kuitenkin myös harrastustoimintaan, on toiminnan järjestämisessä huomioitava lisäksi viranomaisten antamat ohjeet harrastustoiminnan järjestämisestä. Ohjeet ovat suositusluontoisia. Viime kädessä taiteen perusopetuksen terveysturvallinen järjestäminen on toiminnan järjestäjän vastuulla. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa antaneet 31.8.2021 suosituksia lasten ja nuorten harrastustoiminnan terveysturvallisesta järjestämisestä.  Niiden noudattamista suositellaan taiteen perusopetuksen ryhmäopetusta järjestettäessä. Uudet suositukset korvaavat lasten ja nuorten harrastustoiminnasta 2.2.2021 annetun ohjeistuksen.

Kunta tai usean kunnan alueella aluehallintovirasto voi tartuntatautilain 58 d §:n nojalla päättää, että yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö järjestetään siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tällaista päätöstä ei kuitenkaan sovelleta oppilaitosten toimintaan. Taiteen perusopetuksen järjestäjät ovat lähes poikkeuksetta oppilaitoksia, joten edellä tarkoitettu kunnan tai aluehallintoviraston päätös ei koske taiteen perusopetusta. Asiaan ei vaikuta se, järjestääkö oppilaitos taiteen perusopetusta omissa tiloissaan vai esimerkiksi päiväkodissa, koulussa, senioritalossa, oppimiskeskuksessa tai kansalaisopistossa.

Suora linkki tähän UKK-vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/sovelletaanko-taiteen-perusopetuks…

Päivitetty 8.9.2021 vastaamaan OKM:n ja THL:n suositusta lasten ja nuorten harrastustoiminnan terveysturvallisesta järjestämisestä
 

Opetuksen järjestäjä määrittää henkilön, joka syöttää koulunsa Move!-mittaustulokset valtakunnalliseen järjestelmään. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi opettaja/opettajat, koulusihteeri, koulunkäynnin avustaja tai joku muu kouluyhteisön jäsen.

Koulukohtainen linkki tulosten syöttämiseksi lähetetään elokuussa Opintopolku-palveluun merkittyyn koulun yleiseen sähköpostiosoitteeseen, josta sitä voi jakaa eteenpäin tulosten syöttämisestä vastaaville henkilöille. 

 Syy alkusyksyn kireähköön aikatauluun on koulujen laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8.vuosiluokilla sekä niiden aikataulu opetuksen järjestäjän vuosikellossa. Koululiikunnasta tulee Move!:n myötä tukitoimi suomalaisten peruskoulujen ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle.

Jotta fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset olisivat käytettävissä koulujen laajoissa terveystarkastuksissa eri puolella Suomea, päädyttiin Move! -ohjausryhmässä aikanaan tähän kompromissiin eli liikunnan tunneilla tapahtuvien mittausten järjestämiseen jo elo-syyskuussa.

Koulujen syötettyä mittaustulokset valtakunnalliseen tietojärjestelmään syyskuun aikana valtion liikuntaneuvosto vastaa siitä, että kouluille toimitetaan kustannuksettomat Move!-palauteraportit loka-marraskuun aikana. Näitä raportteja voidaan hyödyntää muun muassa vanhempainilloissa sekä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän työskentelyssä.

Move!-mittaukset voidaan toteuttaa sovelletulla tavalla oppilaille, joilla on pitkäaikaisia tai pysyviä toimimista vaikeuttavia haittoja tai vammoja (esimerkiksi vaikeuksia nähdä, kuulla, liikkua, keskittyä tai ymmärtää). Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, kirjataan oppilaan tuloslomakkeelle tuloksen lisäksi myös soveltamistapa.

Mittausten soveltamista ei ole tarkoitettu oppilaille, jolla on tilapäinen toimimista vaikeuttava haitta tai vamma, kuten nilkan nyrjähdys. Näissä tapauksissa mittaukset toteutetaan ja tulokset kirjataan niiltä osin kuin on mahdollista. Mikäli oppilas ei suorita esimerkiksi nilkan nyrjähdyksen takia yhtä tai useampaa mittausosiota, merkitään osion kohdalle ”ei suorittanut”.

Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Oppilaan tulokset ja soveltamisen tapa kirjataan tuloslomakkeelle. Mikäli oppilas ei voi suorittaa jotakin mittausosiota lainkaan, kirjoitetaan lomakkeeseen ”ei suorittanut”. Tärkeintä on, että oppilas ja hänen perheensä saavat mittauksista tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Lisäksi fyysisestä toimintakyvystä päästään keskustelemaan oppilaan ja perheen kanssa laajassa terveystarkastuksessa (mikäli huoltaja on antanut luvan mittaustulosten siirtämiseen käytettäväksi laajassa terveystarkastuksessa). 

Tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään:

Mikäli oppilas suoritti yhden tai useamman mittausosion sovelletusti, ei numeerisia mittaustuloksia syötetä järjestelmään lainkaan. Näin turvataan oppilaan anonymiteetti. Syöttölomakkeessa kysytään: ”Suorittiko oppilas jonkin mittausosioista sovelletusti?" Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, numeeristen tulosten syöttöruudut menevät ”harmaiksi” ja tuloksia ei pääse syöttämään. 

Uudet soveltamisohjeet on päivitetty Opettajan käsikirjaan, jonka löydät alla olevasta linkistä.

Kun henkilö palaa täydentämään osaamistaan jo kertaalleen suorittamassaan tutkinnossa, hän aloittaa tutkintokoulutuksensa aina voimassa olevien perusteiden mukaisesti. Voimassa olevista perusteista selviää tutkinnon sen hetkiset osaamisalat ja tutkinnon osat. Tutkinnon perusteiden uudistuessa ja muuttuessa myös osaamisaloihin ja tutkinnon muodostumiseen on voinut tulla muutoksia.  

Ammatillisessa koulutuksessa osaamista voi täydentää yksilöllisten tarpeiden mukaan suorittamalla yhden tai useampia tutkinnon osia. Joustavuutta on joihinkin tutkinnon perusteisiin lisätty muun muassa siten, että tutkinnon osien suorittamisjärjestykseen liittyviä ehtoja on pyritty poistamaan. Näin on tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa.

Henkilö saa todistuksen suorittamistaan tutkinnon osista. Kun uusista tutkinnon osista muodostuu tutkinnon perusteiden määräämä osaamisala ja/tai tutkintonimike, ne merkitään tutkinnon osista annettavaan todistukseen. Maininta mahdollisesta osaamisalasta ja/tai tutkintonimikkeestä tehdään todistukseen kuitenkin vain silloin, kun opiskelijalla on entuudestaan tutkintotodistus kyseisestä tutkinnosta ja tutkinto on suoritettu voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kysymyksen henkilöllä aiemmin suoritettu tutkinto on tehty kumoutuneiden perusteiden mukaan. Sen vuoksi hänen todistukseensa uusista tutkinnon osista ei merkitä tietoa osaamisalasta eikä myöskään mahdollista tutkintonimikettä.

Lue lisää Opetushallituksen todistusmääräyksestä (OPH-2147-2020) luvusta 2.2

13.8.2021

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista.

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-rokotusta-koskeva-tieto-salas…

Päivitetty 17.12.2020

Lasten tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen on osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, viestintävälineitä, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä vastaa siitä, että varhaiskasvatuksen käyttämissä laitteissa noudatetaan tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia. Sovellusten valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Lähtökohtana on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjän laitteet. Huoltaja päättää, voiko lapsi käyttää lähi- tai etäopetuksessa omaa tai vanhemman mobiililaitetta tai muita kotoa löytyviä laitteita.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on toimia yhdessä lapsen ja hänen vanhempansa kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjä viestii vanhemmille tarkoituksenmukaisia viestimiä käyttäen. Korona-tilanteen aikana varhaiskasvatuksen järjestäjä voi mahdollisuuksien mukaan jatkaa yhteydenpitoa varhaiskasvatuksessa oleviin lapsiin ja vanhempiin, vaikka nämä eivät osallistuisi varhaiskasvatukseen. 

Viestinnän suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kaikki vanhemmat tavoitetaan. Viestinnässä voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostia ja tekstiviestejä. Jos käytetään sosiaalisen median sovelluksia, kuten pikaviestipalveluita, viestinnän tulee perustua vanhemman suostumukseen. Jos vanhemmalla ei ole käytössään sosiaalisen median sovelluksia, hänelle tulee viestiä muuta kautta. Mikäli viestinnässä käsitellään julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja tai tietosuoja-asetuksen mukaisia erityisten henkilötietoryhmien tietoja, tulee viestintävälineeksi valita sellainen väline, jossa tietosuojan ja tietoturvan taso on riittävä. Salassa pidettäviä tietoja ja erityisiä henkilötietoryhmiä ovat esimerkiksi lapsen terveystiedot.

17.12.2020 lisätty linkki uusin varhaiskasvatuksen ohjeisiin

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mita-viestintavalineita-varhaiskas…

Päivitetty 11.2.2021

Koulun tulee kaikissa opetuksen järjestämismuodoissa ja -olosuhteissa turvata oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä koskee myös etäopetusta. Oppilas voi koronaviruksen aikana olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 20 a §), karanteenin tai eristyksen, riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla turvallista ja perustua eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnan opetuksen suunnittelussa keskeistä ovat tavoitteet. Sisältöjä ja menetelmien valintaa on aina pohdittava suhteessa tavoitteisiin. Samoihin tavoitteisiin voidaan päästä eri sisältöjen ja menetelmien kautta. Liikunnan opetuksessa oppimisympäristöjen käyttö on tarkoituksenmukaista ja monipuolista. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 

Opettajan henkilökohtaiseen vastuuseen kuuluu toimia siten, että erilaiset opetukseen ja oppilaiden turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat huolellisesti ja tasapuolisesti huomioitua. Etäopetuksessa opetusjärjestelyt poikkeavat lähiopetuksesta, mutta turvallisuuden näkökulmasta lähtökohta on sama: tilanteisiin, joihin yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyy ennalta arvattavia riskejä, on varauduttava. Riskejä arvioitaessa on otettava huomioon olosuhteet kokonaisuutena: oppilaiden ikä ja kehitystaso, toimintaympäristö sekä muut riskejä kasvattavat seikat. Korona-epidemian aikana olennaista on muun muassa lähikontaktien välttäminen.

Liikunnan opetuksessa on huomioitava se, millaiset valmiudet oppilailla on tehdä asioita omatoimisesti ja liikkua lähiympäristössä. Tätä voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, mihin oppilaat koulun järjestämässä opetuksessa ovat aikaisemmin tottuneet ja kuinka itsenäisesti he vapaa-aikanaan yleisesti toimivat. Etäopetuksessa tehdään tehtäviä itsenäisemmin ja monesti myös yksin. Tämän vuoksi oppilaan valmiuksia on arvioitava tavallista yksilöllisemmin ja tarvittaessa mukautettava tehtäviä niin, että ennalta arvattaviin riskeihin varaudutaan yksilökohtaisesti. Se mikä jollekin oppilaalle on turvallista – esimerkiksi omatoiminen liikuntalähimetsässä – saattaa sisältää toiselle liiaksi vaaratekijöitä. 

Kun oppilaat ovat etäopetuksessa, opettajan oppilaisiin kohdistama valvonta ja valvontaan liittyvä vastuu on erilaista kuin lähiopetuksessa. Valvonta voi tarkoittaa silloin esimerkiksi yhteydenpitoa ennalta sovituin väliajoin tai ilmoitusta siitä, että oppilas on saanut liikuntasuorituksen tehtyä tehtäväannon mukaisesti. Opettaja on kuitenkin vastuussa siitä, millaisia ohjeita hän antaa oppilaille turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Opettajan tulee huolehtia, etteivät oppilaille annetut tehtävät vaaranna heidän turvallisuuttaan ja että heille annetut turvallisuus- ja muut ohjeet ovat riittäviä. 

11.2.2021 Teksti on päivitetty kauttaaltaan

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mika-opettajan-vastuu-liikunnan-op…

Päivitetty 5.2.2021

Myös etäopetuksessa olevalla oppilaalla, jonka läsnäolo on varmistettu, on oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon. Etäopetuksessa oleville oppilaille onkin hyvä tehdä lukujärjestys, jossa näkyy päivittäinen opetuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Tällä voidaan todentaa opetuksen aika, jota korvausvelvollisuus koskee. Etäopetusta on opettajan määrittelemä aika, jona oppilaan tulee olla tavoitettavissa opetusta varten. Esim. läksyjen tekemiseen käytetty aika ei ole etäopetusta.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (29 §). Tämä kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Perusopetuslaissa todetaan myös, että koulussa tai muussa opetuksenjärjestämispaikassa, koulumatkalla tai majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta (34 §).  

Tapaturman hoidon maksuttomuus perustuu suoraan lakiin eikä edellytä opetuksen järjestäjältä vakuutuksen ottamista, vaikka monet ovat sellaisen korvausriskin varalta ottaneet. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Jos vakuutus on, opetuksen järjestäjän on syytä käydä vakuutusehdot läpi ja tarkistaa, koskeeko vakuutus myös etäopetusta.

Opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Se ei siis riipu tapaturman syystä eikä edellytä tuottamusta tai laiminlyöntiä. 
 

5.2.2021 julkaistu uudelleen tarkistettuna

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kuka-korvaa-etaopetuksen-aikana-ta…

Päivitetty 5.2.2021

Perusopetuksen oppilaat ovat opetuksen järjestäjän vastuulla kaikessa toiminnassa, jota tämä järjestää. Vastuu ulottuu kaikkiin opetus- ja toimintapaikkoihin. Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 20 a §), karanteenin tai eristyksen, riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Kun oppilaat ovat etäopetuksessa, ei opettajalla voi olla samanlaista valvontavastuuta heistä kuin lähiopetuksessa. Opettaja on kuitenkin vastuussa antamastaan ohjeistuksesta. Opettajan tulee huolehtia, etteivät oppilaille annetut tehtävät vaaranna heidän turvallisuuttaan ja että heille annetut turvallisuus- ja muut ohjeet ovat riittäviä. 

Lähtökohtaisesti opettajan vastuu määritellään samojen periaatteiden mukaisesti myös toisen asteen oppilaitoksissa. Mitä vanhempia oppilaat ovat, sitä enemmän heiltä voi kutenkin edellyttää omaa harkintakykyä ja valmiuksia noudattaa annettuja ohjeita. 

5.2.2021 Julkaistu uudelleen tarkistettuna ja täydennettynä etäopetuksen syiden osalta    

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/mika-opettajan-vastuu-etaopetukses…