Usein kysytyt kysymykset

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetuksen. Myös Suomen ratifioima Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lasten oikeuksista sisältää oikeuden maksuttomaan perusasteen koulutukseen jokaiselle lapselle. Perusopetuslain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Useimmissa tapauksissa velvollisuus on selkeästi todettavissa, mutta tietyissä tilanteissa voi tulla harkittavaksi, milloin henkilön oleskelua kunnan alueella on pidettävä asumisena.

Suomalaisten oppivelvollisuusikäisten osalta velvollisuus on yleensä helposti todettavissa, mutta ulkomaalaisten osalta voi syntyä tulkintatilanteita. On selvää, että kunnassa oleileva turisti ei ole oikeutettu perusopetukseen, sillä hänellä on selvä asuinpaikka toisessa maassa. Kunnassa asumiselta edellytetään tiettyä olosuhteiden pysyvyyttä, mutta kotiosoitetta tai rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ei voida pitää välttämättöminä perusoikeuden toteutumisedellytyksinä.

Esimerkiksi oppivelvollisuusikäisen turvapaikanhakijan on katsottu olevan oikeutettu perusopetukseen oleskelukunnassaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on vuonna 2013 todennut oikeuden perusopetukseen kuuluvan myös paperittomille ja muille kotikuntaa vailla oleville lapsille.

Diplomaattien lapset ovat oikeutettuja ilmaiseen perusopetukseen asuinkunnassaan, vaikka heillä ei kotikuntaa olekaan; he kuitenkin asuvat kunnassa pysyväisluonteisesti eikä diplomaattien poikkeuksellinen asema ole este oikeuden toteutumiselle.

Yleisesti voidaan todeta, että epäselvissä tilanteissa järjestämisvelvollisuuden ja sitä vastaavan oppivelvollisuusikäisen oikeuden perusopetukseen arvioimisessa edellytetään tapauskohtaista harkintaa, jossa otetaan huomioon myös lapsen kunnan alueelle saapumisen syy.

Perusopetusasetuksen mukainen vuosiluokkiin sitomaton opetus edellyttää, että siitä on maininta kunnan/koulun opetussuunnitelmassa. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville oppilaille tulee laatia oma opinto-ohjelma, jonka mukaan opetus toteutetaan.

Opetus voidaan eri aineissa hajauttaa tai keskittää tietyille vuosiluokille, kunhan tuntijaon mukainen vähimmäistuntimäärä täyttyy tuntijakoasetukseen pystyviivoin merkityissä nivelkohdissa, kuten 9. vuosiluokan päättyessä. Myös perusopetusasetuksen mukaisen keskimääräisen vuosittaisen vähimmäistuntimäärän tulee täyttyä kullakin vuosiluokalla (esim. 7. ja 8. keskimäärin vähintään 29 ja 9. keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa).

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa lukuvuositodistukseen merkitään ko. lukuvuoden suoritukset ja maininta siitä, että oppilas opiskelee perusopetusasetuksen mukaisen oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opinto-ohjelma voidaan liittää todistukseen.

Ulkomaanjaksoa suunniteltaessa pohditaan myös, onko opiskelijan mahdollista osoittaa osaamisensa ulkomaisella työpaikalla. Henkilökohtaistamiskeskustelussa laaditaan HOKSiin suunnitelma ulkomailla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta sekä näytöstä. Jos HOKSiin on kirjattu, että näyttö tai näytöt tehdään kohdemaassa, se tehdään ammatillisen koulutuksen säädösten mukaan. Osaamisen arvioinnin toteuttavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Vähintään toisen arvioijista tulee olla paikalla yksittäisessä näytössä. Ulkomailla voi hankkia myös pelkkää osaamista ja näyttö voi olla Suomessa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tarkastaa työpaikan soveltuvuus liittyen suoritettavan tutkinnon perusteisiin ja perehdyttää arvioijat tehtävään. Työpaikan edustajan arviointiosaamisen varmistamisen ja perehdyttämisen voi tehdä myös vastaanottava oppilaitos yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti (ECVET). Mikäli tämä ei toteudu, on lähettävän oppilaitoksen varmistettava, että työpaikkaohjaajalla on tarvittava arviointiosaaminen. Arvioijien perehdyttämiseen voi myös hyödyntää henkilöstöliikkuvuuksia.

Näyttöympäristö tulee valita siten, että se mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittamisen. Jos kuitenkin jokin ammattitaitovaatimus jää osoittamatta tietyssä tilanteessa tai näyttöympäristössä, opiskelija voi täydentää osaamistaan muilla tavoin, jotta osaaminen voidaan arvioida kattavasti.
Näytössä osoitetun osaamisen täydentäminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Näyttöä voidaan tällöin täydentää esimerkiksi suullisella haastattelulla tai kirjallisilla tehtävillä. Näyttöä voi myös jatkaa muussa työpaikassa tai työkohteessa kotimaassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu ja arviointi voidaan tehdä luotettavasti. Yhden tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset voidaan näin ollen osoittaa yhdessä tai useammassa näytössä. 

Tarkempaa ohjeistusta opaslehtisessä ePerusteet-palvelussa:

Opiskelijoiden tiedot kirjataan opintohallintajärjestelmään, josta ne siirtyvät automaattisesti KOSKI-järjestelmään, jos integraatio on toteutettu. Kts. ohje

Ei saa. Tilauskoulutus ja tutkintokoulutus EU-/ETA-alueen ulkopuolelle eivät kuulu kansallisen rahoituksen piiriin, joten niistä ei voi saada perus-, suoritus- tai vaikuttavuusrahoitusta. Koulutusvientiopiskelijat on siksi pidettävä erillään valtionosuusrahoituksesta ja siihen liittyvästä seurannasta. Kts. ohje 

Lähtökohtana on, että ammatillisten tutkinnon osien näytöt toteutetaan ja ammattitaito osoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävissä. Perustellusta syystä näytöt voidaan järjestään myös muualla. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi se, että erityistilanteeseen liittyvää ammattitaitoa ei ole mahdollista osoittaa käytännössä tai vaarana on esimerkiksi potilas- tai liikenneturvallisuuden vaarantuminen. Mahdolliset muut näyttöympäristöt määritellään kunkin opiskelijan kohdalla henkilökohtaisesti. Näyttöjä suunniteltaessa on syytä katoa tutkintokohtaisesti myös se, millaisia täydentäviä ammattitaidon osoittamistapoja tutkinnon perusteissa on määritelty.

Koulutuksen järjestäjä päättää henkilön tai henkilöt, joilla on allekirjoitusoikeus. Yleensä todistuksissa on kaksi allekirjoitusta, mutta allekirjoitusten määrää ei varsinaisesti ole määrätty missään. 

Jos suoritettavassa tutkinnossa ja tutkinnon perusteessa ei ole osaamispisteitä, niin niitä ei silloin merkitä todistukseen eikä myöskään voida laskea osaamispisteillä painotettua keskiarvoa.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamispisteet määritellään tutkinnon perusteissa.

Keskiarvo lasketaan samalla tavalla kuin muutenkin, mutta keskiarvoon tulee merkitä viittaus, että keskiarvossa on mukana mukautettuja arvosanoja. Samoin tutkinnon osan arvosanaan tulee merkitä viittaus, että osaamisen arviointia on mukautettu. Todistuksessa näkyy myös arviointiasteikko, millä asteikolla (1-3 tai 1-5) keskiarvo on laskettu. 

Todistus annetaan ja päivämäärä kirjataan siten, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus pyytää osaamisen arvioinnin tarkistamista ja oikaisua. Opiskelija voi pyytää arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.