Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

203 aiheeseen liittyvää kysymystä

Onko osaamisen tunnustamisessa ja arviointipäätöksen tekemisessä kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Voidaanko tulkita siten, että osaamisen arvioinnissa ei tarvita allekirjoituksia, kunhan arviointiprosessiin ovat osallistuneet laissa ja asetuksessa määritellyt henkilöt ja heidän nimensä mainitaan? Onko osaamisen tunnustamisessa ja arviointipäätöksen tekemisessä kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Vastaus kysymykseen löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön usein kysytyistä kysymyksistä: http://minedu.fi/usein-kysyttya-amisreformi

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Miten osaamisen tunnustamisessa menetellään, kun opiskelijalla on todistus aiemmin voimassa olleiden tutkinnon perusteiden mukaisesta tutkinnon suorittamisesta ja siitä tunnustettaisiin yksi tutkinnon osa?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Miten osaamisen tunnustamisessa menetellään, kun opiskelijalla on todistus aiemmin voimassa olleiden tutkinnon perusteiden mukaisesta tutkinnon suorittamisesta ja siitä tunnustettaisiin yksi tutkinnon osa ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin? Voiko tutkinnon osan arvosanoineen sisällyttää suoritettavaan tutkintoon yhden opettajan tekemänä päätöksenä osaamisen tunnustamisesta vai tekeekö tunnustamisen kaksi opettajaa? Osallistuuko myös yhteisten tutkinnon osien tunnustamiseen kaksi arvioijaa?

Ammatillisen koulutuksen asetuksen 10 § 2 momentin mukaan pitää olla kaksi koulutuksen järjestäjän nimeämää arvioijaa, jotka tarkistavat ajantasaisuuden ja osaamisen vastaavuuden. Osaamisen arvioijina toimivat kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa, jos aiemmin hankittu osaaminen arvioidaan ilman näyttöön osallistumista. Yhteiset tutkinnon osat voi tunnustaa yksi opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja.

Voiko tutkintotodistuksen liitteessä mainita koulutussopimuksella hankitun osaamisen sisällöstä, kuten missä työpaikassa osaamista on hankittu ja mitä työtehtäviä on tehty?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Ammatillinen koulutus

Opiskelijalle annettavan todistuksen liitteiden tarkoituksena on tarkentaa todistuksen tietoja. Todistukseen liitetään ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys, josta ilmenee opiskelijan suorittaman yhteisten tutkinnon osien osa-alueet ja niiden osaamisen arviointi sekä tarvittaessa selvitys opiskelijan suorittamista tutkinnon osaa pienemmistä kokonaisuuksista. Ammatillisen koulutuksen säädöksissä ja määräyksissä ei mainita sitä, että työpaikalla tapahtuvan oppimisen aika, paikka ja sisältö tulisi merkitä todistuksen liitteeseen. Koulutuksen järjestäjä voi päättää, annetaanko opiskelijalle asiakirja, josta ilmenee työpaikalla tapahtuvan oppimiseen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi paikka ja aika.

Miten kirjataan perustutkinnon tutkintotodistukseen ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvät korkeakouluopinnot ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet, lukio-opinnot tai muut jatko-opintovalmiuksia tukevat opinnot?

Avainsanat Arviointi ja todistukset Ammatillinen koulutus

Ne kirjataan ”Ammatilliset tutkinnon osat”- otsakkeen alle eriteltynä laajuuksineen ja arvosanoineen sekä viittauksineen, mistä opinnot on tunnustettu/sisällytetty tutkintoon:

Korkeakouluopinnot
Saksa 2 osp hyvä 3
Xxxxx 3 osp kiitettävä 5 

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja
Englanti 3 osp hyvä 3
Xxxxxxx x osp x- arvosana
Xxxxxxx x osp x- arvosana

Opiskelija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon vuonna 2017 ja opiskelee nyt toista perustutkintoa. Miten tutkintoon voidaan tunnustaa osaamista kohtaan tutkinnon osa toisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Ammatillisten perustutkintojen kohtaan ”tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, 5-15 osp” voi sisällyttää minkä tahansa ammatillisen tutkinnon osan, jos se perusteissa mahdollistetaan. Jos aiemmin suoritettu tutkinnon osa on ei-voimassa olevista tutkinnon perusteista, niin osaamisen arvioijat varmistavat, että opiskelijan todennettu osaaminen on ajantasaista.

Opiskelijan henkilökohtaistamisessa sovitaan, mikä laajuus valinnaiselle tutkinnon osalla toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta sovitaan vaihteluvälillä 5-15 osp. Mikäli tunnustettavan tutkinnon osan laajuus on enemmän kuin 15 osaamispistettä (esim. 30 osp), niin tutkinnon osan laskennallinen laajuus tutkinnon muodostumisessa on 15 osaamispisteen verran. Opiskelijalle tunnustettu tutkinnon osa näkyy 30 osp:n laajuisena todistuksessa. Todistukseen merkitään viittaus tutkinnon osan kohdalle, tutkinnon osan todellinen nimi ja todellinen osp-määrä (30 osp). Tällöin opiskelijan koko perustutkinnon laajuus menee 15 osp yksilöllisesti yli eli on kokonaisuudessaan 195 osp.

Opiskelijan yksilöllisesti suoritettu kokonaispistemäärä 195 osp tulee näkyviin hänen tutkintotodistukseensa. Tutkinnon laajuus on edelleen 180 osp, joka näkyy myös todistuksessa. Painotettu keskiarvo lasketaan kuitenkin 180 osp:n mukaan ja sisältäen laskennallisen laajuuden 15 osp, tunnustetusta tutkinnon osasta.

Kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa? Tuleeko näyttö olla tehtynä?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa. Keskeistä on arvioida, onko opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen (esim. 1980-luvulla suoritettu ammatillisen tutkinnon osa) ajantasaista vuonna 2018. 
Osaamisen tunnustamista koskevat säädökset eivät edellytä sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on osoitettu näytössä. 

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tunnustettavan tutkinnon osan laajuus, jos laajuutta ei ole tai laajuus on määritelty muussa yksikössä kuin osaamispisteinä.

Tunnustettavan osaamisen laajuus määräytyy suoritettavan tutkinnon perusteissa määrätyn tutkinnon muodostumisen ja ammatillisten tutkinnon osien tai ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa‐alueiden laajuuksien mukaisesti. 

Jos osaamista tunnustetaan perustutkinnon ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyviin korkeakouluopintoihin, koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa perustutkinnossa edellytettyyn osaamiseen. Tarvittaessa korkeakouluopintojen arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arviointiasteikon mukaiseksi.

Kun opiskelijalla on ammatillinen perustutkinto tai lukion päättötodistus esim. 1990-luvun alkupuolelta, millaisia keinoja ajantasaisuuden tarkistamisessa on järkevää käyttää?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Kun opiskelijalla on ammatillinen perustutkinto tai lukion päättötodistus esim. 1990-luvun alkupuolelta, millaisia keinoja ajantasaisuuden tarkistamisessa on järkevää käyttää? Tunnustetaanko osaaminen tarkistuksen jälkeen vai annetaanko arvosana ajantasaisuuden toteamisen jälkeen?

Ensin arvioijat varmistavat ajantasaisuuden vertaamalla opiskelijan osaamista suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Ajantasaisuuden varmistamisessa voi käyttää keinona esimerkiksi sitä, onko hän työssään pitänyt yllä osaamistaan. 

Jos ajantasaisuus voidaan näin varmistaa, arvosana voidaan tehdä arvioijien arvioimien dokumenttien perusteella. 
Jos osaamisen ajantasaisuutta ei pystytä aukottomasti arvioimaan asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella, osaaminen on arvioitava näytössä. Viime kädessä koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on se osaaminen, minkä koulutuksen järjestäjä todistuksella todentaa. 

Ammattikorkeakoulututkintojen todistuksista löytyy useita eri laajuisia suoritettuja kokonaisuuksia. Pitääkö ammatillinen valinnainen tunnustaa aina yhdestä kokonaisuudesta?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos yksi ammattikorkeakoulussa suoritettu kokonaisuus on liian suppea täyttämään valinnaisen ammatillisen tutkinnon osan laajuuden vaihteluvälillä 5-15 osp, tarvitaan toinen kokonaisuus, jotta saadaan kasaan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavat osaamispisteet (ammatillisissa perustutkinnoissa vähintään 180 osp). Näiden korkeakouluopintojen tulee tukea ammatillista osaamista.

Millä keinoin osaamisen ajantasaisuus tulisi varmistaa yhteisten tutkinnon osien osalta ja kenen se olisi hyvä tehdä?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjä tehtävänä on suunnitella opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnustaminen osana tutkintokohtaista osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa. Suunnitelman tietosisältö on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. Yhteisten tutkinnon osien osaamisen tunnustamisesta vastaa opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. 

Opetushallituksen tehtävänä ei ole antaa suosituksia ajantasaisuuden varmistamisen työkaluista. Työkaluina voidaan käyttää esimerkiksi haastattelua, testiä ja työtodistuksia.

Yliopistotutkinnoissa ei ole määritelty tutkinnon osia. Voidaanko ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tunnustaa kuitenkin esim. kokonaisuus kasvatustieteen aineopinnot?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Yliopistotutkinnoissa ei ole määritelty tutkinnon osia. Esimerkiksi kasvatustieteen maisterin kasvatustieteen aineopinnot koostuvat lukuisista 2-4 ov:n laajuisista kursseista. Voidaanko ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tunnustaa kuitenkin esim. kokonaisuus kasvatustieteen aineopinnot?

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä. 

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Näytetään 81-90/203