Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

199 aiheeseen liittyvää kysymystä

Kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa? Tuleeko näyttö olla tehtynä?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa. Keskeistä on arvioida, onko opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen (esim. 1980-luvulla suoritettu ammatillisen tutkinnon osa) ajantasaista vuonna 2018. 
Osaamisen tunnustamista koskevat säädökset eivät edellytä sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on osoitettu näytössä. 

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tunnustettavan tutkinnon osan laajuus, jos laajuutta ei ole tai laajuus on määritelty muussa yksikössä kuin osaamispisteinä.

Tunnustettavan osaamisen laajuus määräytyy suoritettavan tutkinnon perusteissa määrätyn tutkinnon muodostumisen ja ammatillisten tutkinnon osien tai ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa‐alueiden laajuuksien mukaisesti. 

Jos osaamista tunnustetaan perustutkinnon ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyviin korkeakouluopintoihin, koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa perustutkinnossa edellytettyyn osaamiseen. Tarvittaessa korkeakouluopintojen arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arviointiasteikon mukaiseksi.

Kun opiskelijalla on ammatillinen perustutkinto tai lukion päättötodistus esim. 1990-luvun alkupuolelta, millaisia keinoja ajantasaisuuden tarkistamisessa on järkevää käyttää?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Kun opiskelijalla on ammatillinen perustutkinto tai lukion päättötodistus esim. 1990-luvun alkupuolelta, millaisia keinoja ajantasaisuuden tarkistamisessa on järkevää käyttää? Tunnustetaanko osaaminen tarkistuksen jälkeen vai annetaanko arvosana ajantasaisuuden toteamisen jälkeen?

Ensin arvioijat varmistavat ajantasaisuuden vertaamalla opiskelijan osaamista suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Ajantasaisuuden varmistamisessa voi käyttää keinona esimerkiksi sitä, onko hän työssään pitänyt yllä osaamistaan. 

Jos ajantasaisuus voidaan näin varmistaa, arvosana voidaan tehdä arvioijien arvioimien dokumenttien perusteella. 
Jos osaamisen ajantasaisuutta ei pystytä aukottomasti arvioimaan asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella, osaaminen on arvioitava näytössä. Viime kädessä koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalla on se osaaminen, minkä koulutuksen järjestäjä todistuksella todentaa. 

Ammattikorkeakoulututkintojen todistuksista löytyy useita eri laajuisia suoritettuja kokonaisuuksia. Pitääkö ammatillinen valinnainen tunnustaa aina yhdestä kokonaisuudesta?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Jos yksi ammattikorkeakoulussa suoritettu kokonaisuus on liian suppea täyttämään valinnaisen ammatillisen tutkinnon osan laajuuden vaihteluvälillä 5-15 osp, tarvitaan toinen kokonaisuus, jotta saadaan kasaan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavat osaamispisteet (ammatillisissa perustutkinnoissa vähintään 180 osp). Näiden korkeakouluopintojen tulee tukea ammatillista osaamista.

Millä keinoin osaamisen ajantasaisuus tulisi varmistaa yhteisten tutkinnon osien osalta ja kenen se olisi hyvä tehdä?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Koulutuksen järjestäjä tehtävänä on suunnitella opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnustaminen osana tutkintokohtaista osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa. Suunnitelman tietosisältö on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. Yhteisten tutkinnon osien osaamisen tunnustamisesta vastaa opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. 

Opetushallituksen tehtävänä ei ole antaa suosituksia ajantasaisuuden varmistamisen työkaluista. Työkaluina voidaan käyttää esimerkiksi haastattelua, testiä ja työtodistuksia.

Yliopistotutkinnoissa ei ole määritelty tutkinnon osia. Voidaanko ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tunnustaa kuitenkin esim. kokonaisuus kasvatustieteen aineopinnot?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Yliopistotutkinnoissa ei ole määritelty tutkinnon osia. Esimerkiksi kasvatustieteen maisterin kasvatustieteen aineopinnot koostuvat lukuisista 2-4 ov:n laajuisista kursseista. Voidaanko ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi tunnustaa kuitenkin esim. kokonaisuus kasvatustieteen aineopinnot?

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä. 

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Perustutkinnon ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi voidaan valita ammatillista osaamista tukevia korkeakouluopintoja. Voivatko tähän tunnustetut korkeakouluopinnot olla muultakin alalta, kuin siltä mitä tutkintoa opiskelija suorittaa?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Se, mitkä korkeakouluopinnot tai muut opinnot tai muiden ammatillisten tutkintojen osat on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa, riippuu siitä, mitä kyseisen tutkinnon perusteet mahdollistavat. Jos tutkinnon perusteissa ei ole rajattu valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi soveltuvia korkeakouluopintoja mihinkään tiettyyn alaan tai tutkintoon, vaan puhutaan ”ammatillista osaamista tukevista korkeakouluopinnoista”, tunnustettavat korkeakouluopinnot voivat olla muultakin alalta kuin siltä, mitä opiskelija suorittaa. Niiden on kuitenkin hyvä tukea opiskelijan suorittaman perustutkinnon tuottamaa ammatillista osaamista.

Mitä voidaan tunnustaa kohtaan Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja 1-25 osp?

Avainsanat Osaamisen arviointi Ammatillinen koulutus

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin, lukio-opintoihin tai muihin jatko-opintovalmiuksia tukeviin opintoihin enintään 25 osaamispisteen laajuisesti, jos perustutkinnon perusteiden muodostuminen sen mahdollistaa. Mitä tämä tarkoittaa tunnustettaessa opintoja ammatillisesta perustutkinnosta, lukio-opinnoista tai korkeakouluopinnoista?

Tähän tutkinnon osaan (Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja 1 - 25 osp) ei voi tunnustaa ammatillisia tutkinnon osia.

Lukio-opintojen tunnustaminen on mahdollista tähän tutkinnon osaan. Ennen tunnustamista on sovittava henkilökohtaistamisessa opiskelijan kanssa, mikä tunnustettavien lukio-opintojen laajuus on tutkinnon muodostumisessa vaihteluvälin sisällä (1 - 25 osp). Nämä lukio-opinnot eivät voi olla samoja, mitä on tunnustettu jo saman opiskelijan yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin.

Muihin jatko-opintovalmiuksia tukeviin opintoihin voidaan tunnustaa myös aikaisemmin suoritettuja korkeakouluopintoja.

Miten sovitaan oppilaitosjakso ulkomaille?

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Oppilaitoksessa suoritettavan ulkomaanjakson sopimiseen käytetään edelleen Erasmus+ ohjelman tai ECVET-prosessin mallien pohjalta laadittavia Learning Agreementia. Malleja näihin löytyy Erasmus+ kansallisen toimiston verkkosivulta.

Ketkä ovat sopijaosapuolet ulkomaanjaksojen sopimuksissa?

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Koulutussopimuksen osapuolina ovat vähintään koulutuksen järjestäjä ja koulutussopimustyöpaikka. Koulutussopimus annetaan tällöin tiedoksi opiskelijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta löytyvässä koulutussopimuksen mallisisällössä on kirjattu sopimuksen vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan lisätä kv-koulutussopimuksen osapuoleksi ja allekirjoittajaksi myös vastaanottavan oppilaitoksen ja opiskelijan. 

Oppisopimuksen osapuolina ovat aina vähintään oppisopimustyöpaikka, opiskelija ja koulutuksen järjestäjä. Opetus- ja kultturiministeriön verkkosivuilta löytyvässä oppisopimuksen mallisisällössä sopimuksen vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan lisätä kv-oppisopimuksen osapuoleksi ja allekirjoittajaksi myös vastaanottavan oppilaitoksen.

Sisältyykö oppisopimuskoulutukseen jatkossa opiskelijamaksu?

Avainsanat Rahoitus Ammatillinen koulutus

Oppisopimuskoulutuksessa voidaan periä opiskelijamaksuja seuraavasti. Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osaan johtavassa koulutuksessa opiskelijamaksun osuus voi olla enintään 25 % järjestäjän arvioimista keskimääräisistä kyseisen koulutuksen kustannuksista. Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijamaksun osuus voi olla enintään 50 % arvioiduista keskimääräisistä kustannuksista.

Näytetään 81-90/199