Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

211 aiheeseen liittyvää kysymystä

Tapaturman maksuton hoito

Avainsanat Hyvinvointi Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Perusopetuslain mukaan ”[K]oulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton”. Säännös koskee kaikkea perusopetuslain mukaista opetusta, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Oikeus tapaturman hoitoon ei riipu tapaturman syystä eikä opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus edellytä tuottamusta, vaan velvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Oikeus korvaukseen voi jatkua vaikka henkilön koko elämän ajan.

Koulumatkalla sattuneen tapaturman suhteen on huomattava, että lain tarkoittama koulumatka merkitsee vain välitöntä koulumatkaa suoraan koulusta kotiin tai toisinpäin. Jos oppilas poikkeaa esimerkiksi leikkimään jonnekin tai vierailee ystävänsä luona ja jatkaa sitten matkaansa, ei opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus ole enää voimassa.

Opetuksen järjestäjän vastuu tapaturman hoidosta aiheutuviin kustannuksiin rajoittuu vain välittömään hoitoon. Opetuksen järjestäjä arvioi, mitä on pidettävä tarpeellisena hoitona. Oppilaalle aiheutunutta muuta taloudellista haittaa tai aiheutuneita menetyksiä ei opetuksen järjestäjän tarvitse perusopetuslain vamman maksutonta hoitoa koskevan sääntelyn perusteella korvata. Toinen asia on, onko järjestäjä korvausvelvollinen näistä vahingoista vahingonkorvauslain perusteella tahallisen tai tuottamuksellisen toimintansa tai isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai työntekijänsä toiminnan seurauksena.

Opetuksen järjestäjä on voinut ottaa vakuutuksen korvausvelvollisuuden varalta. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Vakuutuskorvauksen kattavuus määräytyy vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vamman maksutonta hoitoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Rehtorin kelpoisuus

Avainsanat Henkilöstökoulutus Johtaminen ja hallinto Lainsäädäntö Opetus ja ohjaus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat

• ylempi korkeakoulututkinto

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

• riittävä työkokemus opettajana

• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Koulutusmuodolla tarkoitetaan esiopetusta, perusopetusta, lukiota, ammattikoulua, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taiteen perusopetusta. Aineenopettaja voidaan kelpoisuusvaatimusten puolesta nimittää alakoulun rehtoriksi tai luokanopettaja yläasteen rehtoriksi, koska perusopetusta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Koulussa jossa on useampia koulutusmuotoja riittää, että rehtori on pätevä yhdessä näistä koulutusmuodoista. Luokanopettaja esimerkiksi voidaan nimittää myös yläaste-lukion rehtoriksi.

Jokaisella hallinnollisella koululla ei tarvitse olla omaa rehtoria, vaan yksi henkilö voi toimia useamman koulun rehtorina, kunhan omaa kelpoisuuden kaikkien koulujen osalta. Usean koulun rehtoriksi valitseminen edellyttää, että rehtori pystyy tosiasiallisesti huolehtimaan kaikkien koulujen johtamisesta. Rehtorille tulee aina olla määrättynä sijainen, mutta jokaisessa rehtorin johtamassa koulussa ei tarvitse olla läsnä olevaa sijaista. Yksi sijainen yhtä rehtoria kohden on mahdollinen ratkaisu. Tarkoituksenmukaista voi olla, että rehtorin ollessa useamman koulun yhteinen, opetuksen järjestäjä nimittää jokaiseen kouluun oman apulaisrehtorin.

Sukupuolen korjaaminen ja todistus

Avainsanat Arviointi ja todistukset Henkilökohtaistaminen Opiskelijavalinnat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan ihmisellä on oikeus korjata juridinen sukupuolensa psyykkistä sukupuoltaan vastaavaksi, jos lain asettamat edellytykset täyttyvät. Sukupuolen korjaamisesta seuraa rekistereiden, asiakirjojen, henkilöllisyystodistusten ja vastaavien muuttaminen siltä osin, kuin muutos vaikuttaa niissä oleviin merkintöihin. Tämä voi koskea myös koulutodistuksia.

Opetusministeriön vuonna 1997 antaman kannanoton mukaan entisellä oppilaalla tai opiskelijalla, joka on korjanneet sukupuolensa, on oikeus saada uusi, nykyisellä nimellään ja henkilötunnuksellaan varustettu todistus. Todistuksesta ei saa ilmetä, että hän on korjannut sukupuoltaan. Vanha todistus on kuitenkin säilytettävä. Todistus päivätään aikaisemman todistuksen tilalle annettavan todistuksen laatimisajankohtaan.

Euroopan neuvosto on vuonna 2010 hyväksynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän vastaisen suosituksen, jonka mukaan jäsenmaiden tulee muun muassa taata sukupuoltaan korjanneiden sukupuolen ja nimen muuttaminen virallisissa, myös ei-valtiollisten toimijoiden antamissa todistuksissa. Myös transsukupuolisten ihmisten yksityisyyden suojaan työnhaussa vaaditaan kiinnittämään huomiota.

Aika sukupuolenkorjausprosessia läpikäyvän etunimen muuttamisen ja sukupuolen lopullisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttamisen välillä voi olla pitkä, mistä syystä tasa-arvovaltuutettu on suositellut, että koulutodistukset uusittaisiin jo etunimen vaihduttua. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja tasa-arvovaltuutettu ovat vuonna 2013 antaneet yhteisen suosituksen, jonka mukaan todistukset tulee pyydettäessä antaa uusilla henkilötiedoilla, ja tämä tulee tehdä jo etunimen vaihduttua. Todistuksen antajan voi varmistaa pyytäjän nimi- ja henkilötiedot esimerkiksi virkatodistuksesta tai henkilökortista.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtyminen perusopetuksen aikana

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Kodin ja koulun yhteistyö Opetus ja ohjaus Opiskelijavalinnat Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä myöhemminkin kuin 6-vuotiaana, jos on kysymys tilanteesta, jossa lapselle on myöhemmin tullut sellainen sairaus tai vamma, ettei hän voi saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu korotettuun valtionosuuteen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista oppilaista.

Psykologi- tai kuraattorikäynnistä tiedottaminen huoltajalle

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Hyvinvointi Kodin ja koulun yhteistyö Opettajat ja kasvattajat Opetus ja ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetus

Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Alaikäisellä opiskelijalla on kuitenkin oikeus kieltää psykologi- tai kuraattorikäyntinsä ilmoittaminen huoltajille, mikäli hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu huomioon ottaen salaaminen ei ole selvästi lapsen edun vastaista. Arvion alaikäisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon sosiaali- tai terveysalan ammattihenkilö. Edellytysten täyttymisen arvioiminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Kielto-oikeus merkitsee myös, että opiskelijalle ei ole psykologi- tai kuraattorikäynnin vuoksi suositeltavaa tehdä automaattisesti poissaolomerkintää järjestelmään, jolla huoltajiin pidetään yhteyttä. Merkintä voi paljastaa huoltajalle opiskelijan olleen psykologilla tai kuraattorilla tapauksissa, joissa opiskelija on kieltänyt kertomasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja.

Velvollisuus järjestää perusopetusta kunnan alueella oleskeleville

Avainsanat Opiskelijavalinnat Tasa-arvo ja osallisuus Perusopetus

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetuksen. Myös Suomen ratifioima Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lasten oikeuksista sisältää oikeuden maksuttomaan perusasteen koulutukseen jokaiselle lapselle. Perusopetuslain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Useimmissa tapauksissa velvollisuus on selkeästi todettavissa, mutta tietyissä tilanteissa voi tulla harkittavaksi, milloin henkilön oleskelua kunnan alueella on pidettävä asumisena.

Suomalaisten oppivelvollisuusikäisten osalta velvollisuus on yleensä helposti todettavissa, mutta ulkomaalaisten osalta voi syntyä tulkintatilanteita. On selvää, että kunnassa oleileva turisti ei ole oikeutettu perusopetukseen, sillä hänellä on selvä asuinpaikka toisessa maassa. Kunnassa asumiselta edellytetään tiettyä olosuhteiden pysyvyyttä, mutta kotiosoitetta tai rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ei voida pitää välttämättöminä perusoikeuden toteutumisedellytyksinä.

Esimerkiksi oppivelvollisuusikäisen turvapaikanhakijan on katsottu olevan oikeutettu perusopetukseen oleskelukunnassaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on vuonna 2013 todennut oikeuden perusopetukseen kuuluvan myös paperittomille ja muille kotikuntaa vailla oleville lapsille.

Diplomaattien lapset ovat oikeutettuja ilmaiseen perusopetukseen asuinkunnassaan, vaikka heillä ei kotikuntaa olekaan; he kuitenkin asuvat kunnassa pysyväisluonteisesti eikä diplomaattien poikkeuksellinen asema ole este oikeuden toteutumiselle.

Yleisesti voidaan todeta, että epäselvissä tilanteissa järjestämisvelvollisuuden ja sitä vastaavan oppivelvollisuusikäisen oikeuden perusopetukseen arvioimisessa edellytetään tapauskohtaista harkintaa, jossa otetaan huomioon myös lapsen kunnan alueelle saapumisen syy.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus ja opetuksen tuntimäärät perusopetuksessa

Avainsanat Henkilökohtaistaminen Opetus ja ohjaus Opetussuunnitelma Perusopetus

Perusopetusasetuksen mukainen vuosiluokkiin sitomaton opetus edellyttää, että siitä on maininta kunnan/koulun opetussuunnitelmassa. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville oppilaille tulee laatia oma opinto-ohjelma, jonka mukaan opetus toteutetaan.

Opetus voidaan eri aineissa hajauttaa tai keskittää tietyille vuosiluokille, kunhan tuntijaon mukainen vähimmäistuntimäärä täyttyy tuntijakoasetukseen pystyviivoin merkityissä nivelkohdissa, kuten 9. vuosiluokan päättyessä. Myös perusopetusasetuksen mukaisen keskimääräisen vuosittaisen vähimmäistuntimäärän tulee täyttyä kullakin vuosiluokalla (esim. 7. ja 8. keskimäärin vähintään 29 ja 9. keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa).

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa lukuvuositodistukseen merkitään ko. lukuvuoden suoritukset ja maininta siitä, että oppilas opiskelee perusopetusasetuksen mukaisen oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opinto-ohjelma voidaan liittää todistukseen.

Miten toteutetaan näyttö osana ulkomaanjaksoa?

Avainsanat Kansainvälistyminen Ammatillinen koulutus

Ulkomaanjaksoa suunniteltaessa pohditaan myös, onko opiskelijan mahdollista osoittaa osaamisensa ulkomaisella työpaikalla. Henkilökohtaistamiskeskustelussa laaditaan HOKSiin suunnitelma ulkomailla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta sekä näytöstä. Jos HOKSiin on kirjattu, että näyttö tai näytöt tehdään kohdemaassa, se tehdään ammatillisen koulutuksen säädösten mukaan. Osaamisen arvioinnin toteuttavat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Vähintään toisen arvioijista tulee olla paikalla yksittäisessä näytössä. Ulkomailla voi hankkia myös pelkkää osaamista ja näyttö voi olla Suomessa.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on tarkastaa työpaikan soveltuvuus liittyen suoritettavan tutkinnon perusteisiin ja perehdyttää arvioijat tehtävään. Työpaikan edustajan arviointiosaamisen varmistamisen ja perehdyttämisen voi tehdä myös vastaanottava oppilaitos yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti (ECVET). Mikäli tämä ei toteudu, on lähettävän oppilaitoksen varmistettava, että työpaikkaohjaajalla on tarvittava arviointiosaaminen. Arvioijien perehdyttämiseen voi myös hyödyntää henkilöstöliikkuvuuksia.

Näyttöympäristö tulee valita siten, että se mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittamisen. Jos kuitenkin jokin ammattitaitovaatimus jää osoittamatta tietyssä tilanteessa tai näyttöympäristössä, opiskelija voi täydentää osaamistaan muilla tavoin, jotta osaaminen voidaan arvioida kattavasti.
Näytössä osoitetun osaamisen täydentäminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Näyttöä voidaan tällöin täydentää esimerkiksi suullisella haastattelulla tai kirjallisilla tehtävillä. Näyttöä voi myös jatkaa muussa työpaikassa tai työkohteessa kotimaassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu ja arviointi voidaan tehdä luotettavasti. Yhden tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset voidaan näin ollen osoittaa yhdessä tai useammassa näytössä. 


Tarkempaa ohjeistusta opaslehtisessä ePerusteet-palvelussa:

Miten kirjataan opiskelijoiden suoritukset opintohallintajärjestelmään ja miten suorituksia hallinnoidaan?

Avainsanat Koulutusvienti Ammatillinen koulutus

Opiskelijoiden tiedot kirjataan opintohallintajärjestelmään, josta ne siirtyvät automaattisesti KOSKI-järjestelmään, jos integraatio on toteutettu. Kts. ohje

Saako koulutuksen järjestäjä tilauskoulutusopiskelijoista suoritus- tai vaikuttavuusrahoitusta?

Avainsanat Koulutusvienti Ammatillinen koulutus

Ei saa. Tilauskoulutus ja tutkintokoulutus EU-/ETA-alueen ulkopuolelle eivät kuulu kansallisen rahoituksen piiriin, joten niistä ei voi saada perus-, suoritus- tai vaikuttavuusrahoitusta. Koulutusvientiopiskelijat on siksi pidettävä erillään valtionosuusrahoituksesta ja siihen liittyvästä seurannasta. Kts. ohje 

Näytetään 81-90/211